Lausunto Siikajoen kolmen (Isoneva II, Karhukangas ja Kangastuuli) tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
17.4.2015
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/2192/2014, POPELY/2381/2014, POPELY/143/2015
Asia: Lausunto Siikajoen kolmen (Isoneva II, Karhukangas ja Kangastuuli) tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Toteuttamisvaihtoehdot
Kangastuulen tuulivoimapuisto
Toteuttamisvaihtoehdossa 1 on enintään 48 voimalaa ja kakkosvaihtoehdossa enintään 60 voimalaa, jotka sijoittuisivat tiiviisti Navettakankaan ja Karhukankaan tuulipuistojen ympärille ja Isonevan tuulipuiston eteläpuolelle 8-tien molemmin puolin. Vaihtoehtojen ero on vähäinen. VE2:ssa lisävoimalapaikat sijoittuvat tasaisesti hankealueen laidoille. Voimaloiden yksikkötehoksi mainitaan 2-5 MW ja kokonaiskorkeudeksi 220 metriä.
Lisäksi hanke sisältää 1-2 alueelle sijoittuvaa sähkönsiirtoasemaa. Tuulipuisto liitettäisiin 13 kilometriä pitkällä ilmajohdolla Fingridin Siikajoen (Ruukin Jussinkankaan) sähköasemaan.
Karhukankaan tuulivoimapuisto
Toteuttamisvaihtoehtoja on yksi, jossa hankealueelle rakennettaisiin enintään 16 voimalaa. Niiden yksikköteho olisi 3-5 MW ja kokonaiskorkeus maksimissaan 230 metriä.
Tuulivoimala-alue liitettäisiin joko sen eteläosaan tai eteläpuolelle rakennettavan muuntoaseman kautta Ruukin Jussinkankaan sähköasemaan uudella 11-13 kilometrin ilmajohdolla. Samaan voimajohtoon on tarkoitus liittää myös Hummastinvaaran ja Yhteinenkankaan ja ilmeisesti myös Kangastuulen ja Navettakankaan tuulipuistojen sähkönsiirto. Voimajohto sijoittuisi Fingridin 110 kV-johdon rinnalle, jolloin johtokäytävä laajenisi noin 20 metriä.
Isoneva II
Toteuttamisvaihtoehdossa 1 on enintään 6 kolmen megawatin voimalaa kokonaiskorkeudeltaan noin 220 metriä ja vaihtoehdossa 2 samalla alueella enintään 6 viiden megawatin voimalaa kokonaiskorkeudeltaan myös noin 220 metriä.
Voimaloiden tuottama sähkö johdettaisiin maakaapeleilla Isoneva 1:n sähköasemalle ja edelleen Fingridin Ruukin liityntäpisteeseen ohjelman mukaan Isoneva-Vartinoja -hankkeen liityntöihin yhdistettynä.
Kaavoituksesta
Hankkeisiin liittyvistä tuulivoimalakaavoista Vartinoja 1 on lainvoimainen. Tuulivoimalakaavat Vartinoja II, Isoneva I ja Navettakangas on myös hyväksytty Siikajoen valtuustossa, mutta päätöksistä on valitettu. Valitusten perusteluista ei ole ohjelmissa mainintaa. Kuitenkin kunkin hankkeen kaavoitusta edistetään samanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa. Selostuksessa tulisi analysoida, onko hankkeita tarpeen jotenkin muuttaa tai karsia tai joitain vaikutuksia selvittää perusteellisemmin hyväksyttävyyden parantamiseksi.
Kyseisessä arviointimenettelyssä on yhdistetty kolme tuulivoimalahanketta, koska niillä on katsottu olevan yhteisvaikutuksia. Ne ovat myös aiempien hankkeiden laajennuksia ja sijaitsevat saman kokonaisuuden sisällä oikeastaan saumattomasti toisiinsa liittyen. Vaikutusten arvioinnin tulosten huomioon ottaminen olisin tehokkaampaa, jos laaja kymmenien voimaloiden keskittymä kaavoitettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Kaikki hankkeet sijaitsevat Siikajoen kunnan alueella, joten sikälikin olisi tarkoituksenmukaista maankäytön ohjausta yhdistää kaavoitus.
1. vaihemaakuntakaavassa on mittava määrä tuulivoimala-alueita koskevia varauksia. Kangastuulen hankealue ulottuu merkittävässä määrin tuulivoimavarausalueen tv-319 eteläpuolelle. Vaihemaakuntakaavan selostuksen mukaan Siikajoen Revonlahden varauksen pinta-ala on 34 neliökilometriä. Vaikka maakuntakaavan varausrajaukset ovat suurpiirteisiä, ylityksen suuruus ja koko tarkastelussa olevan kokonaisalueen massiivisuus edellyttävät perustelua vaihemaakuntakaavan rajauksen noudattamatta jättämisestä.
Yhteisvaikutuksista
Ohjelmien perusteella vaikuttaa siltä, että hankevastaavat eivät yhteisvaikutuksia pidä merkittävinä ja tarpeellisina erityisesti selvittää, vaikka lopputuloksena voisi paljastua myös synergiaetuja sen ohella, että joitain haittoja kyettäisiin estämään tai lieventämään. Kokonaisuuden suunnittelusta ei ole merkkejä. Erillishankkeilla pyritään maksimointiin, mutta se ei ole välttämättä kunnan ja sen asukkaiden etu. Eritoten häviäjänä on luonto ja sen äänivaltaa vailla oleva asujamisto, sillä valituksilla todennäköisesti pyritään vain siirtämään voimalat kauemmas asutuksesta.
Etäisyyttä asutukseen myös korostetaan kussakin YVA-ohjelmassa ja annetaan ymmärtää asutuksen välissä olevien ”tyhjien” alueiden olevan hyödynnettävissä, kunhan erityiset luontoarvot otetaan huomioon. Palautteella voimaloiden karsimiseksi luonnon hyväksi ei ole ollut kaavoituksissa sanottavaa menestystä. Kaavoittajan vastineissa yleensä vain todetaan, että ympäristövaikutusten arvioinnissa on vaikutukset luontoon jo otettu huomioon. Voimalapaikkojen karsimista voi vain suositella, ellei lainsäädännöstä löydy perustetta vaatimukselle.
Voimaloiden määrän, sijainnin, tiestön ja sähkönsiirron yhteisvaikutuksia voi tarkastella sekä yhteisen toteuttamisen lisäämiseksi että haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Isoneva II -tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmassa ei yhteisvaikutuksien arviointia mainita. Kyseisessä hankkeessa esimerkiksi sähkönsiirtoa voisi kuitenkin arvioida uudelleen ja myös Isoneva I:n osalta. Uudelleen linjauksella olisi mahdollista välttää Siikajoen ylitys.
Hankkeissa esitetään rakennettavaksi uusi voimajohtokäytävä Ruukin sähköasemalle. Kangastuulen hankkeen YVA-ohjelman kuvan 23 mukaan voimajohtokäytävä on jo mittava kaksine johtolinjoineen. Uuden johtokäytävän tarve on perusteltava selostuksessa ja arvioitava sen ympäristövaikutukset.
Luontovaikutusten arviointi
Pääosin hankkeiden mainitaan sijoittuvan ojitetuille metsätalousalueille. Se ei ole kuitenkaan koko kuva. Luontoarvokohteita on pieninä laikkuina siellä täällä. Tuulivoimalapuiston rakentaminen teineen pirstoo ja myllää alueen hyvinkin totaalisesti. Jotta kuitenkin jäljellä olevia luontoarvoja pystytään haluttaessa säästämään, luontotyyppi- ja lajistokartoitukset on tehtävä huolella ja kattavasti.
Isoneva I:n osalta annettiin paljon palautetta yhteysviranomaisen lausuntoa myöten siitä, että voimaloita pitäisi siirtää tai poistaa Siikajoen lintuvedet ja suot -suojelualueen läheisyydestä. Arviointimenettelyssä saatuja suosituksia ei kaavoitusvaiheessa kuitenkaan noteerattu. Uudet hankkeet vain lisäävät voimaloita suojelualueen lähelle. Sen eteläpuolen voimaloiden riviä täydennetään vielä yhdellä (Isoneva II:n voimala nro 31) ja välittömästi rivin eteläpuolelle suunnitellaan lukuisten voimaloiden tuulipuistoa.
Kangastuulen hankealueella on karttatarkastelun perusteella pienvesien verkosto. Joitain kosteikkoja mainitaan alueelta myös YVA-ohjelmassa. Majavaoja ja sen sivupurot, ojittamattomat suolaikut, lammet ja järvet on inventoitava kattavasti ja arvioitava voimaloiden ja teiden rakentamisen ja kaapeleiden kaivamisen vaikutuksia niiden vesitalouteen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Kangastuulen hankealueen luode-pohjoisosaan.
Tulosten perusteella on voitava arvioida mahdolliset sopivat ja huonot sijoituspaikat. Informatiivinen olisi kuva, jossa kertynyt luontotyyppitieto ja voimalapaikat sekä tiestö ja sähkönsiirto ovat sijoitettuina samaan karttakuvaan. Siihen tulee selostuksessa pyrkiä.
Merkittävä yhteisvaikutuskin on vaikutus muuttaviin lintuihin. Ohjelmien mukaan hankealueiden halki muuttaa varsinkin isoja lintuja, joutsenia, kurkia ja hanhia. Pohjois-Pohjanmaalla on tiedossa yli 3000 MW:n verran tuulivoimalahankkeita. Ne sijoittuvat pääosin Perämeren rannikon läheisyyteen ja näyttää siltä, että tuulipuistoalueiden välitkin ovat täyttymässä. Törmäysriskin arvioinnissa annetaan kuitenkin yleensä paljon painoa lintujen kyvylle ja tavalle väistää ja kiertää yksittäisiä voimaloita ja voimalapuistoja. Voimalapaikkojen ja -rivien sekä eri tuulipuistojen sijoittumista toisiinsa nähden tällaisella keskittymäalueella tulisi laskea ja mallintaa haittojen ennaltaehkäisyn avuksi. Joka tapauksessa kyseisessä hankekokonaisuudessa on arvioitava, aiheuttaako se ja millaisen muurin muuttavalle linnustolle.
Muu maanmuokkaus
Ohjelmassa ei mainita, mistä mahdollisesti tarvittava maa-aines otetaan. Se saattaa kohdistua hankealueelle tai johonkin muuhun uuteen ottopaikkaan. Arviointiselostuksessa on esitettävä maa-ainesten hankinnasta oleellinen tieto. Jos ottopaikka/-paikkoja sijoittuu hankealueelle, se on myös kaavoitukseen vaikuttava asia.
Tuulivoimaloiden rakentamiseen saattaa liittyä myös massanvaihtoja. Kertyvät maamassat voivat olla merkittäviä. Niiden sijoittaminen ja vaikutukset on esitettävä selostuksessa.
Maanmuokkaukseen saattaa liittyä myös happamien valumien vaara. Hankealueet sijaitsevat Litorinameren aikaisen rantaviivan alapuolella. Happamat valumat pitää pystyä ennakolta estämään. Siksi niihin liittyvistä riskeistä on oltava hyvin selvillä.
Merja Ylönen
aluepäällikkö / sihteeri