Lausunto Raahen-Siikajoen Mastokankaan tuu­li­puis­to­hank­keen YVA-se­los­tuk­ses­ta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

27.4.2015

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/1/07.04/2014

Asia: Lausunto Raahen-Siikajoen Mastokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Vaihtoehdoista

Mastokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltavat toteuttamisvaihtoehdot ovat muuttuneet ohjelmassa esitetystä. Selostuksessa vertailtavista vaihtoehtoehdoista VE1:ssä on 24 voimalaa, joiden yksikköteho on 3 MW ja kokonaiskorkeus 198.5 metriä ja VE2:ssa 20 voimalaa, joiden yksikköteho on 4.5 MW ja kokonaiskorkeus 204 metriä. Voimalapaikat ovat vaihtoehdoissa muutoin samat, mutta VE2:sta on poistettu voimalapaikat 21, 22, 23 ja 24. Voimalapaikat 21, 23 ja 24 sijaitsevat hankealueen pohjoisreunalla ja 22 sen keskiosassa.

Hankevaihtoehdot ovat järkevöityneet. Tosin ohjelmassa esitetyt vaihtoehdot eivät olleet mietittyjä, vaan hankealueeksi rajattu alue oli vain täytetty voimalapaikoilla. Lisäksi niitä oli esitetty suojelualueille ja pohjavesialueille. Täysin tärkeiden maankäyttövarausten päällekkäisyydeltä ei ole selostuksessakaan käsiteltävissä vaihtoehdoissa vältytty.

Vaikutusten arviointi

Hankealue on osittain voimaperäisen maankäytön piirissä. Kuten maastokartastakin käy ilmi, useat voimalapaikat sijoittuvat hakkuualueille ja ojitusten kuivattamille turvekankaille. Taulukon 14-6 mukaan kasvillisuuden poistosta huolimatta kyseisissä tapauksissa hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen luontotyyppeihin ja lajeihin. Myöskään vain VE1:ssä olevien voimalapaikkojen 22, 23 ja 24 rakentaminen ei aiheuttaisi merkittäviä vaikutuksia alueen luontokohteille. Ainoastaan voimalapaikan 21 toteutuksessa Saloistennnevan tila heikkenisi ja sillä olevan suopunakämmekän esiintymä tuhoutuisi tai vähintään taantuisi.

Toisaalta selostuksessa todetaan, että voimaloiden nro 5, 8, 21, 22 rakentamisella saattaa olla välillisiä vaikutuksia läheiselle huomionarvoiselle luonnontilaisenkaltaiselle suoalueelle. Välillisiä vaikutuksia ei erityisesti selvitetä, mutta sellaisiksi mainitaan lähinnä vaikutukset vesitalouteen (kuivatusvaikutukset).

Tiestön kunnostamisesta ja uuden tien rakentamisesta aiheutuvia suoria ja välillisiä vaikutuksia pidetään myös vähäisinä. Kuitenkin noin 3 kilometrin osalta on arvioitu tielinjauksesta seuraavan merkittävämpiä vaikutuksia.

Suurin osa vaikutuksista syntyy kahden voimalan, numeroiden 6 ja 7 rakentamisesta sekä ojittamattomien soiden läpi ja ainakin yhden puron poikki rakennettavista uusista teistä voimaloiden 5, 6 ja 7 ja voimaloiden 12, 13 ja 22 välillä. Kaikkiaan arvokohteille on laskettu rakennettavan yhteensä kolmen kilometrin verran uutta tietä.

Selostuksen kappaleessa 24.9 arvioidaan, että Mastokankaan tuulivoimahankkeella ei oletettavasti ole tarvetta vesilain mukaiselle luvalle. Oletus perustunee siihen, että haitalliset vaikutukset ovat pieniä ja paikallisia. Tosiasiassa hankealueelle sattuvien puronuomien tilaa eikä vaikutuksia niihin ole selvitettykään. Kartan mukaan hankealueen itäosan purot, Kursunjärvestä laskeva puro ja Sahaoja, vaikuttavat uomaltaan luonnontilaisilta. Selostuksessa mainitaan vain vaikutuksista puronvarsiin, joita osittain pidetään metsälakikohteina ja joilla esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä. Myöskään pintavesivaikutuksia käsittelevässä kappaleessa ei selvitetä uomien tilaa. Voimaloiden 13, 19 ja 20 todetaan sijoittuvan 100-300 metrin päätähän purouomasta. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja huolto edellyttävät vahvaa ja leveää tietä. Vaikka käytettäisiin olemassa olevaa tiestöä hyväksi, vesistöjen ylityspaikoille syntyy uusia haitallisia vaikutuksia.

Hanke saattaa olla myös vesilain 3 luvun 2 §:n säädöksien vastainen. Niiden mukaan esimerkiksi puron uoman luonnontilan säilymisen vaarantuminen edellyttää lupaviranomaisen lupaa. (Poikkeus)lupaharkinta puolestaan edellyttää riittäviä selvityksiä. Erityisesti voimaloiden 12 ja 13 välisestä uudesta tielinjasta tarvitaan isäselvityksiä. Kursunjärvestä lähtevän puron tila olisi pitänyt huolellisesti inventoida. Lisäksi viitasammakkoselvityksessä paljastui, että Kursunnevan-Kursunjärven ympäristö on lajin reviiriä. Sellaisen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Tien rakentaminen kosteikon poikki muuttaisi ekosysteemin joksikin muuksi. Valuma-alueeseen kohdistuvilla muutoksilla olisi vaikutuksia myös Kursunjärvestä lähtevään puroon ja edelleen Sahaojaan, johon puro laskee. Arviointiselostuksessa eivät näin ollen tule kaikki olennaiset vaikutukset esille. Siitä seuraa, että toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan puutteellisin tiedoin ja kaavoitettavaksi saatetaan valita huonoja vaihtoehtoja.

Samaan pienvesien ja korpityyppien mosaiikkiin keskittyvät myös alueelta inventoidut muinaisjäännökset. Sahaojan lähistöltä hankealueen itäreunasta on löytynyt suuri määrä asutuksen jälkiä kivikaudelta alkaen. Muinaismuistolainkin noudattaminen on helpointa karsimalla voimalapaikat hankealueen itäreunalta.

Pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ei ole otettu voimalan koneiston sisältämiä öljyjä ja muita voimalan käytössä olevia kemikaaleja, kuten siipien jäätymisenestoaineita yms. huomioon. Esimerkiksi öljyjen valumisriski pitää arvioida, jos pyrkii sijoittamaan voimaloita pohjavesialueelle tai sen välittömään läheisyyteen.

Johtopäätöksiä toteuttamiskelpoisuudesta

Mastokankaan tuulivoimalahankkeesta on poistettava ainakin voimalat nro 5, 6, 7, 8, 12, 13 ja 22. Voimalat nro 17, 18, 19 ja 20 sijaitsevat Valkeisnevan länsireunalla. Suo on SL-1 -varauksena vaihemaakuntakaavassa. Jos voimaloita ei karsita, ne on sijoitettava riittävän etäälle suoalueesta. Rakentamisesta ei saa koitua vähäisintäkään vaikutusta suon vesitalouteen. Kursunnevan ja sen ympäristön tuhoaminen on poissuljettu vaihtoehto. Lisäksi voimalapaikat nro 13 ja 20 sijaitsevat tärkeän Koivulankangas-Keltalankankaan 1. luokan pohjavesialueen reunalla. Perusperiaate tulee olla, että tuulivoimaloita ei pystytetä tärkeälle pohjavesialueelle eikä harjujensuojelualueelle.

Paras ratkaisu olisi säilyttää vain ne voimalat, jotka on sijoitettu olemassa olevien teiden varsille avohakkuualueille ja ojitetuille turvekankaille. Seudulla on tuulivoimahankkeita vireillä niin paljon, että sekin edellyttää voimalapaikkojen karsimista kielteisten luontovaikutusten estämiseksi.

Merja Ylönen
aluepäällikkö / sihteeri