Lausunto Ylivieskan Pajukoski II tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
19.5.2015
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/443/2015
Asia: Lausunto Ylivieskan Pajukoski II tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Vaihtoehdoista
Pajukosken tuulivoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kolmea toteuttamisvaihtoehtoa: VE1 hankealueen pohjoisosaan enintään 9 voimalaa, VE2 hankealueen eteläosaan enintään 9 voimalaa ja VE3 hankealueelle enintään 18 voimalaa. Yksikköteholtaan voimalat ovat 3-5 MW ja niiden kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä.
Hanke on laajennus. Pohjoisosan länsipuolella on Pajukoski I, 9 voimalan tuulivoimapuiston kaavoitettu alue, jossa rakentaminen on ohjelman mukaan meneillään. Pajukoski 1:n voimalat sijaitsevat itä-länsisuuntaisesti rivissä Ylivieska-Sievi -tieltä laajennusosan rajalle.
Sähkönsiirto esitetään tapahtuvan hankealueelta maakaapelilla Uusnivalan sähköasemalle.
Vaikutusten arvioinnista
Kaavalliset ristiriidat
Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on tuulivoimavaraus tv-1 347 Pajukoski, jolle hankealue eteläosaltaan sijoittuu. VE2 täyttää siten suurin piirtein vaihemaakuntakaavassa osoitetun aluevarauksen Pajukoski I:n ohella. Maakuntakaavan aluerajauksen perusteluina lienevät Kauhanevan luo-1 merkintä sekä sen pohjoispuolisen alueen kivikkoisuus / rakkaisuus.
Vaihemaakuntakaavassa on erittäin runsaasti aluevarauksia tuulivoimapuistoja varten. Niiden lisäksi on mahdollisuus toteuttaa tuulipuistoa pienempiä paikallisia tuulivoimahankkeita. Maakuntakaavan rajaukset ovat myös yleispiirteisiä. Kyseisessä tapauksessa maaston ominaispiirteet ovat kuitenkin selvästi vaikuttaneet rajaukseen. Kauhanevaa ja sen pohjoispuolista aluetta ei ole katsottu soveliaaksi tuulivoimarakentamiseen. Selostuksessa on arvioitava maakuntakaavan vastaisuuden merkitys.
Luonto- ja maisema-arvot
Kauhanevan luo-1 -varaus on ainoa uusi soidensuojelua edistävä merkintä vaihemaakuntakaavassa Ylivieskassa. Vaihemaakuntakaavoitusta varten laaditussa Kauhanevan inventointiraportissa todetaan muun muassa, että ”toisin kuin ympäröivää aluetta yleensä, Kauhanevan reunuksia on ojitettu poikkeuksellisen rajoitetusti ojituksien keskittyessä eteläiselle, yksityisessä omistuksessa olevalle laidalle. Ojituksia lienevät rajoittaneet paikoin hyvinkin louhikkoiset kangasmaiden reunukset. Raportissa kirjoitetaan lopuksi, että ”Lisäarvoa Kauhanevalle tuo se harvinainen seikka, että tämä prosessi (dynaaminen ekohydrologinen keidastuminen) tapahtuu luonnonmukaisesti, lähes luonnontilaisessa ja lisäksi maisemaltaan edustavassa ympäristössä.”
Tuulivoimaloita ei esitetä itse Kauhanevalle, mutta ne ympäröisivät suon lähes joka puolelta. Tuulivoimarakentaminen myös mullistaa käytännössä koko sijaintialueensa maaston. Voimalan perustuksen rakentaminen, olemassa olevan tiestön levennykset ja uusien teiden raivaus ja rakentaminen sekä kaapelien kaivuu eivät onnistu niin säästeliäästi kuin ohjelmassa annetaan ymmärtää. Esimerkiksi sivulla 16 todetaan seuraavasti: ”Rakentamistoimenpiteet kohdistuvat vain pienelle osalle aluetta, muualla nykyinen maankäyttö säilyy ennallaan.” Kappaleessa 10.2.1 vaikutusten tunnistamisesta sanotaan, että tuulivoimaloiden, tiestön ja sähkönsiirtoverkon rakentamisen maaperävaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä.
Päinvastoin, tarkasteltavassa hankkeessa muokkauksen jälki saattaa olla erityisen voimaperäistä. Maasto on kartan ja inventointiraportin mukaan pääosin epätasaista, kivikkoista, rakkaista, suorastaan louhikkoista. Vaikeiden maasto-olosuhteiden vuoksi kivikkoiset alueet Kauhanevan ympäristössä ovat myös tiettömiä. Selostuksessa tulee ohjelmaa paremmin tunnistaa kaikki maanmuokkauksen ja rakentamisen vaikutukset ja myös arvioida toteuttamiskelpoisuutta siltä kannalta, miten paljon maastoa pitää ”sopivaksi” käsitellä.
Hankealueiden ympäristön tilaa ja luontotyyppejä kuvataan yleisellä tasolla. Luontoinventoinnit kerrotaan jo tehdyn maastokaudella 2014. Tulokset on säästetty selostukseen, joka sanotaan jätettävän yhteysviranomaiselle elokuussa 2015. Luontoinventointien merkitys on suuri tuulivoimalahankkeissa, kun ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen ja sen aikana kertyneellä aineistolla laadittavan kaavan on tarkoitus toimia rakennusluvan saannin perusteena.
Kuvaus hankealueesta on ristiriitainen. Toisaalta sitä kuvataan voimaperäisesti käsitellyksi talousmetsäalueeksi Kauhanevan suoallasta lukuunottamatta. Toisaalta ohjelmassa todetaan, että hankealueen luontoarvot perustuvat lohkareisen moreenimaaston ja ojittamattomien soiden muodostamaan luonnontilaisten luontotyyppien mosaiikkiin. Kauhaneva mainitaan vielä erikseen. Kappaleessa pesimälinnustosta 8.2.6.1 aihetta pyöritellään voimakkaasti käsitellystä yleisemmin kohtalaisen rauhalliseksi ja erämaiseksi metsäalueeksi, jossa ihmistoiminta on luontaisesti melko vähäistä.
Jos ja kun hankealueen maasto on vaihtelevaa ja seudun yleiskuvaan verrattuna huomionarvoinen, luontotyypit on syytä selvittää koko hankealueelta kuvioittain ja esittää selkeästi kartalla, johon myös alustavat voimaloiden paikat sekä tiestö ja sähkönsiirtolinjat sijoitetaan. Se palvelee haitallisten vaikutusten karsimista ja edesauttaa kaavoitusta, mikäli toteuttamiskelpoinen vaihtoehto vaikutusten arvioinnin kuluessa erottuu joukosta.
Metsäpeura
Muusta eläimistöstä luetellaan (kappale 8.2.7) standardimaisesti tyypilliset lajit, hirvi, kettu, metsäjänis ja piennisäkkäät. Myös metsäpeura on noteerattava. Laji on Fennoskandiassa endeeminen alalaji ja on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa vuodelta 2010. Uhanalaisluokka on sama kuin edellisessä arviossa. Metsäpeura on EU:n luontodirektiivin liitteen II laji ja se on myös Suomen vastuulaji.
Metsäpeura on levittäytymässä uusille alueille. Siitä on paljon havaintoja niinikään Pohjois-Pohjanmaan eteläosista. Vaikutusten arviointimenettelyssä on selvitettävä, onko Kauhanevalla ja sen korpilaiteilla merkitystä metsäpeuran elinympäristönä ja varsinkin vasomisalueena. Tietoa metsäpeuran reagoinnista tuulivoimaloihin ja tuulivoimapuistojen maastoa pirstovaan vaikutukseen olisi tarpeen kerätä.
Ekologiset yhteydet
Ylivieska-Sievi -tien länsipuolella on Ison Mällinevan – Pienen Mällinevan soidensuojelualue, joka on liitetty myös Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Sen ja Kauhanevan ekologiset yhteydet tulee arvioida, samoin kuin lähialueen muidenkin luontoarvokohteiden merkitys ekologisten yhteyksien verkostossa. Tarkastelussa on otettava huomioon seudun tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset maaston pirstaloitumiseen.
Pajukosken hankealue sijoittuu sisämaahan, mutta se saattaa osua esimerkiksi kurjen syysmuuttoreitille. Lisäksi lähialueilla sijaitsee muutonaikaisia levähdys- ja ruokailualueita. Itse hankealueella on laaja ojittamaton suo. Tuulivoimahankkeiden lukuisuuden vuoksi muuttavaan linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointiin pitää panostaa.
Sähkönsiirto
Sähkö esitetään siirrettäväksi hankealueelta maakaapelilla Uusnivalan sähköasemalle, joka sijaitsee hankealueen itäpuolella. Ohjelman mukaan maakaapeliyhteyden pituudeksi Pajukoskelta Uusnivalaan tulee noin 15 kilometriä. Sähköasemaa tai kaapelilinjaa ei esitetä ohjelman kartoissa. Kaapeli on kuitenkin osa hanketta, joten senkin linja ja kaivuun vaikutukset tulee selostuksessa selvittää.
Uusnivalan sähköasema löytyy läheltä Nivalaa Ylivieska-Nivala radan varresta. Sitä laajennetaan Pajukoski II:n tarpeisiin. Senkin voisi kerrata, mistä ja miten Pajukoski I:n sähkönsiirto Uusnivalan sähköasemalle tapahtuu.
Kappaleen 6 listauksessa muista hankkeista mainitaan Mutkalampi-Uusnivalan 110 kV:n voimajohtohanke. Sen paikkaa on selvitetty Mutkalammin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Kartoille tulee merkitä senkin sijainti ja arvioida, onko ilmajohdolla vaikutuksia tarkasteltavan hankkeen alueeseen.
Maa-ainesten hankinta ja siirrot
Tuulivoimarakentamiseen sisältyy myös maa-ainesten ottoa. Jos sitä sijoittuu hankealueelle, se on olennaista tietoa niin vaikutusten arviointia kuin kaavoitusta varten. Lisäksi on syytä selvittää pintamaiden siirtoa ja läjitystä.
Merja Ylönen
aluepäällikkö / sihteeri