Valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä koskien Ojakylänlahden-Kengänkarin-Ontonperän luonnonsuojelualuetta
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Ilkka Lehmus
90480 Hailuoto
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
PL 326
90101 OULU
Pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
3.9.2015
Korkein hallinto-oikeus
PL 180
00131 Helsinki
korkein.hallinto-oikeus(at)oikeus.fi
Viite: Dnro 01172/13/OU/5402
Asia: Valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 15/0257/1 koskien Ojakylänlahden-Kengänkarin-Ontonperän luonnonsuojelualuetta YSA118351 (liite 1)
Vaatimus
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös hylätä valitus on kumottava ja palautettava asia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Perustelut
Natura-suojeluohjelmaan kuuluvaan ja vesilailla suojeltuun Ontonperän kluuvijärveen (FI1100204) on kohdistunut luonnonsuojelulain 5 a §:n mukainen luontovahinko. Samalla on rikottu myös vesilain muuttamiskieltoa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin kluuvijärven tilan palauttamiseksi ennalleen siten kuin se on mahdollista.
Toistaiseksi ELY-keskus ei ole esittänyt minkäänlaista selvitystä pellonraivauksen ja ojituksen aiheuttamista vaikutuksista suojeluarvoihin. Asian uudessa käsittelyssä pitää varmistaa riittävä tietopohja muutoksista ympäristön tilassa ja korjaustoimenpiteiden määrittämiseksi ja määräämiseksi. Se edellyttää vahingonteosta valuma-alueelle, vesistöön ja lajistoon aiheutuneiden vaikutusten selvittämistä.
Esittelijän eriävä mielipide tukee valittajien näkemystä ELY-keskuksen selvittämisvelvollisuudesta. Viranomainen on laiminlyönyt vaikutusten todentamisen, mistä johtuen ei ole toimittu riittävästi aiheutettujen vahinkojen korjaamiseksi. Esittelijä toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella ELY-keskus ei ole selvittänyt ja arvioinut ojittamisen ja raivauksen mahdollisesti aiheuttamia haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle siten kuin ympäristövastuudirektiivi, luonnonsuojelulaki, eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annettu laki sekä eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annettu asetus edellyttävät.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ”oikeudellisen arvion” mukaan ”ELY-keskus on edellä kerrotuin tavoin selvittänyt maastokäynneillä alueen olosuhteet sekä tehdyt toimenpiteet ja selvityspyynnöin alueen senhetkisen ja tulevan käytön, minkä jälkeen ELY-keskus on tehnyt oman arvionsa tilanteesta ja yksilöinyt vaadittavat ennallistamistoimenpiteet. ELY-keskus on siten ennen valituksenalaisen päätöksentekemistä huolehtinut asian riittävästä selvittämisestä hallintolain 31§:n1momentissa edellytetyllä tavalla.”
Kappaleen väittämä ei pidä paikkaansa, ja olemme osoittaneet sen yksityiskohtaisesti, mm:
– ELY:n päätöksen mukaan Ontonperälle on tehty maastokäynti 31.10.2011, 20.12.2011 ja 20.8.2012. Yksikään ajankohta ei ole sopiva saati hyvä tai edustava linnuston tilanteen arvioimiseksi. Vesi- ja rantalintujen parimäärälaskennat pitää tehdä touko-kesäkuussa, ja ruokailevat pikkulokki-, naurulokki- ja tiiraparvet ovat paikalla touko-kesä(-heinäkuussa); elokuussa ne ovat merellä.
– ELY on valituksemme jälkeen antamassaan lausunnossa joutunut myöntämään, että ”tuoreita nyt valituksen alaisena olevan toimenpiteen jälkeen tehtyjä pesimälintuinventointeja ei ole ELY-keskuksen käytettävissä.”
Hallinto-oikeuden ratkaisu ei siis perustu asiaperusteisiin, vaan siihen, että viranomaisen kanta otetaan totena, vaikka tosiasiat osoittavat päinvastaista.
Luonnonsuojelulain 5 a §:n luontovahingolla tarkoitetaan suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävää, mitattavissa olevaa suoraa tai välillistä haitallista vaikutusta: 1) 10 luvussa tarkoitettujen Natura 2000 -verkostoon sisältyvien alueiden niille luonnonarvoille, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty verkostoon.
Ontonperä kuuluu Natura 2000 -ohjelmassa suojeltuun Ojakylänlahden ja Kengänkarin suojelualueeseen. Kluuvijärvi edustaa priorisoitua luontotyyppiä rannikon laguunit, sen kluuvijärvityyppiä. Lisäksi kluuvijärvi on vesilain muuttamiskiellon alainen, vaikka ei sijaitsisikaan suojelualueella. Kluuvijärville on tyypillistä pieni valuma-alue, joten sen joka aari on sitäkin tärkeämpi.
Pellonraivauksen jälkeen Ontonperän valuma-alueesta lampi mukaan lukien peltoa on ainakin 40 %. Saapuvan veden vaihtuminen pintavalunnasta pelto-ojiin ja metsämaisemasta peltoon muuttaa veden laatua selvästi. Osoitimme lausunnossamme toukokuussa 2014, että tämä on merkinnyt ravinnekuormituksen kaksinkertaistumista. Kluuvijärvien ominaispiirteitä ei voida säilyttää, ellei valuma-alue säily luonnontilaisena tai lähes luonnontilaisena. Varovainen metsien käsittely ilman maan muokkausta saattaisi tulla kyseeseen, mutta valuma-alueen suuren osan pelloksi muuttaminen muuttaa rajusti kluuvijärven ja sen valuma-alueen ekosysteemiä. Siksi peltoraivion jättäminen metsittymään on välttämätöntä.
Vaikka peltoraivaus on tehty muutamaa kohtaa lukuun ottamatta juuri ja juuri Natura-alueen rajojen ulkopuolella, vaikutus kohdistuu joka tapauksessa luonnonsuojelualueeseen.
2) lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille ja direktiivin liitteessä I luetelluille lajeille sekä luontodirektiivin liitteessä II luetelluille lajeille; Valituksessa kerroimme Ontonperällä olevan merkitystä näistä seuraaville: helmipöllö (lampi sisältynyt myyrävuosina reviiriin), kalatiira (pesivä), kaulushaikara (pesivä), kurki (pesivä), lapintiira (säännöllisesti suurin joukoin kalastamassa ja hyönteispyynnissä), lapinpöllö (näkynyt rantametsässä myyrävuonna), laulujoutsen (pesivä), liro (pesivä), luhtahuitti (pesivä), mustakurkku-uikku (pesivä ennen, hävinnyt), pikkulepinkäinen (pesivä), pikkulokki (ehkä pesivä, suurin joukoin saalistava), pohjantikka (todennäköisesti pesivä rantametsissä, vaeltava), ruisrääkkä (epäsäännöllisesti pesivä, ainakin reviirejä), ruskosuohaukka (pesivä), sinirinta (muutolla etenkin toukokuussa lukuisana ruovikossa levähtävä), sinisuohaukka (myyrävuosina liepeillä pesivä, muutolla saalisteleva), suokukko (ehkä pesiväkin, muutolla ja pesimäaikana oleskeleva), suopöllö (pesivä), uivelo (sulkasato- ja muuttoaikana lepäilevä, Hailuodon harvoja poikueita nähty Ojakylänlahdella), varpuspöllö (mahdollinen pesijä rantametsissä, reviirilaulua, vaeltavia), vesipääsky (kevätmuutolla lepäilevä, ennen ehkä pesivä).
Näistä puustosta riippuvaisille kolopesijöille helmipöllölle, varpuspöllölle ja pohjantikalle tapahtunut vahinko on erittäin hitaasti korjautuva.
3) 2 kohdassa tarkoitettujen lajien sellaisille esiintymispaikoille, joiden hävittäminen tai heikentäminen on kielletty sen mukaan kuin tämän lain 47 §:ssä säädetään; Näistä erityisesti suojeltavista lajeista Ontonperällä on merkitystä ainakin merikotkalle, joka kalastaa Ontonperällä etenkin keväällä. Pellonraivaus on Ontonperän luonnontilaa heikentämällä heikentänyt merikotkan ruokailupaikkaa.
4) luontodirektiivin liitteessä IV luetelluille lajeille tai liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan yksilön lisääntymis- ja levähdyspaikoille.
Tällainen laji on viitasammakko. Alkuperäisessä valituksessa esitimme todisteita siitä, että raivaus on huonontanut Ontonperää ja sen ympäristöä viitasammakkopaikkana. ELY ei kuitenkaan ollut lausuntonsa mukaan viitasammakoista perillä. Esiintymä on kuitenkin ollut vuosikymmeniä aluetta tuntevien tutkijoiden ja myös ELY:ssä ja sen edeltäjissä työskennelleitten henkilöitten tiedossa. Puuttuvien viitasammakkotietojensa nojalla ELY päätteli, että ” tällä perusteella ei ole voitu osoittaa, että toiminnanharjoittajat olisivat rikkoneet luonnonsuojelulain 49 § 1 momentissa säädettyä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskieltoa”.
Olemme varmistaneet toukokuussa 2014, että Ontonperässä on edelleen viitasammakoita, ja niinpä raivaajat ovat rikkoneet edellä mainitun pykälän hävittämis- ja heikentämiskieltoa.
ELY väitti, että ”koska viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikan olemassa oloa tilalla Rantakurikka 27:35 ei voitu osoittaa, niin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskuksen näkemyksen mukaan tilan käyttöä peltoviljelyyn ei voida sen perusteella rajoittaa.”
Toimitimme hallinto-oikeudelle kaksi Ontonperällä kuvattua videota, joista viitasammakon laulu on selvästi tunnistettavissa. Nyt kun viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikan olemassaolo on varmistettu, ja viitasammakon toukkavaiheen jälkeisten elämänvaiheiden elinympäristöön kuuluvat olennaisena osana myös luhdat ja niiden reunametsät, rannimmainen osa raiviopelloista on kiireellisesti saatava pois käytöstä.
Kun ELY:n väite nyt osoitettiin virheelliseksi, hallinto-oikeus sivuutti koko viitasammakon, vaikka luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin kuuluvan yksilön lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto koskee kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ilman, että niistä olisi erikseen tehty päätöstä.
Koska luontovahinko on edellä esitetyin perustein selvästi tapahtunut, on ryhdyttävä ympäristönsuojelulain 84 a §:n mukaisiin toimiin (Määräys vesistön merkittävän pilaantumisen ja luontovahingon korjaamiseksi): Jos 84 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun rikkomuksen tai laiminlyönnin seurauksena aiheutuu merkittävää vesistön pilaantumista tai luonnonsuojelulain 5 a §:ssä tarkoitettu luontovahinko, on sen lisäksi, mitä tämän lain 84 §:n 1 momentissa säädetään, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määrättävä toiminnanharjoittaja ryhtymään eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetussa laissa (383/2009) tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin.”
Korvaavia toimenpiteitä ovat Ontonperän tapauksessa muun muassa valuma-alueen muokkaamisen, kuivatuksen ja muun viljelyn lopettaminen ja alueen jättäminen metsittymään. Jos se edellyttää maan lunastamista omistajalta, näin tehtäköön. Nouseva pensaikko ja muu kasvillisuus ja myöhemmin puusto suojaavat Ontonperää valuma-alueen ulkopuolelle mahdollisesti viljelyyn jäävän pellon viljelytoimien aiheuttamalta haitalta.
Alkuperäisessä valituksessa (25.11.2013) ja lausunnossamme (21.5.2014) on paljon aineistoa, joka tulee ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa.
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Kimmo Kaukonen pj Tuomo Puhakka rahastonhoitaja
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Esko Saari pj Merja Ylönen sihteeri
Ilkka Lehmus Hailuoto
[ei liitteitä tässä]
Liite 1. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös nro 15/0257/1
Liite 2. Kuitin päätöksen lunastuksesta (5.8.2015) ja valitusajan alkamisesta saatte hallinto-
oikeudesta
Liite 3. Kuvasarja (toimitetaan myöhemmin