Lausunto Jahotec Oy:n Limingan biokaasulaitoksen laajennushankkeen YVA- ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
15.1.2016
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/3725/2015
Asia Lausunto Jahotec Oy:n Limingan biokaasulaitoksen laajennushankkeen YVA- ohjelmasta
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään biokaasulaitoksen olemassa olevan tuotannon merkittävää laajentamista. Laajennusvaihtoehdoissa toimintaa on tavoitteena kasvattaa joko 60 000 tonniin (VE1) tai 120 000 tonniin (VE2) vuodessa nykyisestä 10 000 tonnista. Kyseessä on siten molemmissa kehittämisvaihtoehdoissa merkittävä laajennus. Hankkeen nollavaihtoehtona on toiminnan jatkaminen nykyisessä muodossaan. Laitoksessa pääosin puhdistamolietteistä valmistetaan biokaasua, joka jalostetaan lämmöksi, sähköksi ja polttoaineeksi.
Nykyisen toiminnan kuvaus on yleisluonteinen tuotantoprosessin esittely. Laajennettavaa toimintaa kuvataan samoin teknisenä prosessina. Se on tarpeellista tietoa hankkeen hahmottamiseksi. Tiedot nykyisen toiminnan ympäristövaikutuksista ohjelmasta kuitenkin puuttuvat. Siinä ei valaista sitäkään, mitä vaikutuksia ja missä mitassa lupaehdoissa säädellään.
Kuten ohjelmassa todetaan hajuhaitat ja vesistökuormitus ovat keskeisimpiä selvitettäviä ja arvioitavia ympäristövaikutuksia. Toiminnan sijoittuessa asutuksen lähelle hajuhaittojen ilmeneminen tarkoittaa vääjäämättä jatkuvaa konfliktia naapurien kanssa.
Suunniteltu laajennus tarvitsee tilaa 13 hehtaaria. Laitos sijoittuu peltoaukealle, joka on osa tärkeää muuttolinnuston kerääntymisaluetta. Se on myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä korostetaan, että Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Sijoituspaikka saattaa olla kaavan vastainen. Ohjelman mukaan muita sijoituspaikkavaihtoehtoja ei kuitenkaan ole selvitetty. Ohjelmassa esitetyt perustelut ovat epämääräisiä.
Ohjelmassa todetaan, että jatkojalostusmahdollisuudet vaikuttavat toiminnasta aiheutuvan kuormituksen määrään. Sikäli olisi hyvä selostuksessa valaista sitä, miten kattavasti hankkeen tavoitteet ovat toteutumassa, kun ja jos laajennus toteutetaan. Esimerkiksi ohjelmassa mainitaan, että puhdistamolietepohjaista rejektivettä ei voi hyödyntää sellaisenaan, vaan se vaatii jatkokäsittelyä lannoitevalmisteena.
Lähtökohdaksi tulee ottaa biokaasun valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen eikä sen ilmaan johtaminen.
Ohjelmassa ei mainita kemikaaleja kuin sivumennen. Siinä määrin kuin niitä tarvitaan ja käytetään, on selostuksessa esitettävä.
Ohjelman mukaan jätevedet johdetaan Ruotsinojanhaaraan ja siitä edelleen Ruotsinojaan. Ohjelman kuvaus jätevedet vastaanottavasta alapuolisesta vesistöstä pysähtyy siihen. Temmesjoki on noin 200 metrin päässä hankealueesta. Sitä käsitellään ikään kuin vain pölyämisestä saattaa olla vaikutusta kyseiseen vesistöön. Temmesjoesta tiedot on poimittu ensimmäisen jo päättyneen vesienhoitokauden suunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta. Ruotsinoja kuitenkin laskee Haaransillan jälkeen Temmesjokeen ja se laskee puolestaan Liminganlahteen, jota ohjelmassa ei kuitenkaan hankkeen vesiensuojelun tasoon vaikuttavana ympäristönä mainita lainkaan. Temmesjoen tila ei ole edellisestä hoitokaudesta muuttunut parempaan suuntaan, vaan on edelleen välttävässä tilassa. Kumpikaan vesistö, Temmesjoki eikä Liminganlahti siedä enää yhtään lisää kuormitusta. Päinvastoin kuormitusta pitää vähentää merkittävästi.
Viime vuosien opetus vesienhallinnan puutteiden seurauksista on ollut kova. Ohjelmassa puhutaan loppupäässään ”lähes puhtaasta vedestä”. Selostuksessa on syytä kuvata selkeästi, millaista vettä ja missä määrin prosessissa liikkuu kaikissa vaihtoehdoissa ja mikä osa siitä päätyy ja millaisin pitoisuuksin alapuoliseen vesistöön ja on arvioitava erittäin huolellisesti kuormituksen vaikutukset huomioon ottaen Temmesjoen ja Liminganlahden vesiensuojelun tehostamisvaateet.
Liminganlahti on kansainvälisesti arvokas kosteikko. Lahti on kehittynyt ylireheväksi valuma-alueen jokien mukanaan tuomasta ravinnekuormituksesta. Vesistöalueen tilan heikentyminen vaikuttaa myös sen luonnonsuojelubiologiseen arvoon. Tuoreen uhanalaispäivityksen tulokset paljastavat vesiensuojelun epäonnistumisen vaikutukset. Suomen ympäristökeskuksen 15.1.2016 julkaiseman tiedotteen mukaan vesien ja kosteikkojen lajien uhanalaisuus lisääntyi erityisen paljon verrattuna vuosien 2000 ja 2010 arviointeihin. Lajien uhanalaistuminen johtuu pääasiallisesti pesimäympäristöjen heikentymisestä. Sisävesillä ja rehevillä merenlahdilla on erittäin merkittäväksi uhanalaisuutta aiheuttavaksi tekijäksi osoittautunut liiallinen rehevöityminen. Tämä on johtanut vesilintujen ravinnon vähenemiseen veden samenemisen sekä runsastuneiden särkikalakantojen aiheuttaman ravintokilpailun takia.
Hanke edustaa uusiutuvien materiaalien kierrätyksen kehittämistä. Se tuottaa fossiilisia korvaavia polttoaineita sekä hyödyttää ja helpottaa jätehuoltoa ja vähentää sen ympäristökuormaa, kunhan hyödyntämisen ja jalostamisen ympäristövaikutukset ovat hallinnassa.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri