Lausunto Siikajoen Kangastuulen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
11.3.2016
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/2381/2014
Asia: Lausunto Siikajoen Kangastuulen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Kangastuulen tuulivoimapuistohankkeessa tarkastellaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa, enintään 34 (VE1) ja enintään 45 voimalayksikön (VE2) kokonaisuutta. Lisäksi vertailussa on toteuttamatta jättämisen mahdollisuus (VE0). Hankevastaava on Element Power / Kangastuuli Oy. Arviointiohjelman nähtävillä olon jälkeen voimaloiden määrä on vähentynyt merkittävästi, VE2:ssa 60 voimalasta 45. VE2:n 11 lisävoimalaa sijoittuvat Isonevan puoleiselle reunalle hankealueen pohjoisosaan sekä ilmajohtoreitin läheisyyteen hankealueen eteläosaan.
Hanke sijoittuu tiiviisti Navettakankaan ja Karhukankaan tuulipuistojen ympärille 8-tien varteen Revonlahdelta Raahen suuntaan. Samaan ryppääseen kuuluu vielä Isonevan tuulipuistot I ja II. Voimaloiden yksikköteho on 3-5 MW ja kokonaiskorkeus 220 metriä.
Sähkönsiirtosuunnitelman mukaan tuulipuisto liitetään 13 kilometrin pituisella ilmajohdolla Fingridin Siikajoen (Ruukin Jussinkankaan) sähköasemaan. Uusi johtolinja sijoittuu pääosin olemassa olevaan johtokäytävään ja nykyisten linjojen etelä- tai pohjoispuolelle. Ilmajohdosta on suunniteltu usean tuulipuiston yhteistä.
Kaavoitus
Hankkeesta on vireillä osayleiskaavoitus. Kaavaluonnos on nähtävillä yhtä aikaa arviointiselostuksen kanssa. Kaava laaditaan enintään 45 voimalan eli VE2:n suunnitelman pohjalta. Kaavoitettava alue sijoittuu vain osittain Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan rajaukselle. Ulkopuolelle jäävät ne osat, joihin sijoittuvat VE2:n 11 lisävoimalapaikkaa. Eteläosastaan osayleiskaavoitettava alue myös jatkuu huomattavasti pitemmälle kuin vaihekaavan varaus. Sille alueelle, voimajohtokäytävän eteläpuolelle, ei kuitenkaan esitetä voimalapaikkoja ainakaan toistaiseksi.
Vaihemaakuntakaavan laadinnassa on rajattu joitain alueita pois tuulivoimarakentamiseen soveltumattomina. Muun muassa luonnonsuojelualueet kuuluvat alueisiin, joille tuulivoimarakentamista ei kaavassa ole ohjattu. Arviointiselostuksen mukaan tällaisille alueille on myös määritelty suojavyöhyke haitallisten vaikutusten estämiseksi ja lieventämiseksi. Vaihemaakuntakaavan tv-319 -varauksen rajauksessa voi ajatella otetun huomioon Siikajoen lintuvedet ja suot -suojelualueen ja varsinkin Isonevan läheisyys. Näin ollen VE2:n ja osayleiskaavaluonnoksen 6 voimalapaikkaa T7, T13, T14, T19, T20 ja T21 (selostuksen liite 1, VE2) sijoittuvat suojavyöhykkeelle. Lisäksi on otettava huomioon Isoneva II -hankkeen muutokset Isonevan suojelualueen itäreunalla. Selostuksen päätelmä suojavyöhykekriteerin täyttämisestä ei siten näytä pitävän paikkaansa.
Sulfaattimaiden esiintymisriski
Hankevastaava ei ilmeisesti ole selvittänyt itse lainkaan, onko hankealueella sulfidipitoisia maita, vaan viittaa selostuksessa vain GTK:n happamien maiden kartoituksen tietoihin. GTK:n maaperätutkimuksen menetelmää ei kerrota eikä siten käy selville, onko esimerkiksi näytteenottoverkko ollut tarpeeksi tiheä, jotta kartoitus vastaa hankkeelta vaadittavaa tarkkuutta. Joka tapauksessa selvillä on, että riski happamoitumisesta on paikoin vähintään kohtalainen ja sähkönsiirtolinjalla jopa suuri, jos kaivuin aiheutetaan sulfidisavikerrosten altistuminen hapettumiselle. Riski on huomattava muun muassa VE2:n voimalapaikoilla T20 ja T21, mikä tukee voimalapaikkojen karsimista.
Valumavedet purkautuvat hankealueelta pääosin Majavaojaan ja edelleen Merikylänlahteen Perämeren rannikolla, joka kuuluu Siikajoen lintuvedet ja suot -Natura-alueeseen. Pohjoisosasta hankealuetta vesiä virrannee myös Iso-ojaan ja sitä kautta Isonevan soidensuojelualueelle. Vaikutuksia Iso-ojaan ei ole tunnistettu.
Lähtökohtana tulee olla, että riskiä happamista valumista ei aiheuteta. Samaa selostuksessakin varovaisesti suositetaan. Selvitysten tulee olla jo arviointimenettelyvaiheessa riittävän tarkkoja, jotta voimaloiden sijoittelussa happamien valumien riski voidaan välttää. Rakentamislupavaihe on selvityksille liian myöhäinen. Siinä tapauksessa kaavoitus ei ole perustunut maankäyttö- ja rakennuslain vaatimiin riittäviin selvityksiin.
Kasvillisuus ja luontotyypit
Luontotyyppikartoituksessa on löydetty hankealueelta paikallisesti arvokkaita luontokohteita, jotka pääosin ovat ojittamatta jääneitä suolaikkuja. Ne on tärkeää säästää voimalapaikkojen sijoittelussa vesitalouden heikennyksiltä entisestään. Siltä osin selostukseen jää epävarmuutta.
Hankealueen virtavesistä, Majavaojasta, Räpänojasta ja Iso-ojasta todetaan, että ne eivät ole luonnontilaisia. Näiden pienten jokien uomaa on kartan mukaan muokattu paikoin rankastikin. Selvityksissä tulee kuitenkin olla tarkempi niin, että luonnontilaiset uoman kohdat tulevat otetuiksi huomioon aina, kun niitä on jäljellä. Vesilakikaan ei vaadi uoman luonnontilaisuutta eikä varsinkaan koko uoman.
Voimalapaikan T17 mainitaan olevan noin 100 metrin etäisyydellä Tihistenkankaan ympäristöstään selvästi erottuvasta ja arvokkaaksi luokitellusta metsäluontokohteesta. Voimalaa T-16 ei siinä mielessä ole samalla tavalla noteerattu. Molemmissa vaihtoehdoissa on kuitenkin sijoitettu T16 kyseiselle kankaalle ja merkitty uusi tielinja voimalalle Tihistenkankaan reunaa pitkin. Edelleen uusi tie jatkuisi Iso-ojan yli kohti pellon reunaa ja voimalaa T8. Selostuksessa ei ole selvityksiä uomien ylityspaikoista eikä tiestön rakentamisen vaikutuksista vesistöihin. Ainoa havaittu vaikutus on voimalapaikkojen rakentamisaikainen kuormitus. Vaikutuksia voidaan vähentää joko karsimalla T16 tai siirtämällä se Iso-ojan länsipuolelle. Samalla myös Tihistenmetsän arvokohde säilyisi häiriintymättömämpänä. Luontotyyppikuvauksen mukaan metsän pienilmastolla on iso merkitys sen lajistolle.
Yhteisvaikutukset
Selostuksessa mainittua liitettä 14 Kangastuulen ja Karhukankaan tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvityksestä ei ole selostuksessa eikä sitä ole sähköisenä YVA-hankkeen verkkosivulla tai Siikajoen kunnan osayleiskaavoitusta koskevassa sähköisessä aineistossa joitain liitteitä lukuunottamatta. Niissä esitetään havaintokuvin ja kartoin arvioita muun muassa melusta ja maisemavaikutuksista. Selostuksen kappaleessa 13 on yhteisvaikutuksia käsitelty yhteenvedonomaisesti. Kangastuulen ja Karhukankaan tuulivoimapuistohankkeiden lisäksi arvio kattaa Navettakankaan, Isonevan, Vartinojan ja Hummastinvaaran hankkeet.
Yhteisvaikutuksista linnustoon todetaan tehdyn mallinnuksia, joiden mukaan arvioidut hankkeet eivät edes laajimpina toteutuessaan aiheuttaisi merkittäviä kielteisiä yhteisvaikutuksia muuttolinnuille. Saatavilla olevassa materiaalissa ei ole kyseisiä mallinnustietoja. Sinänsä perusteellisessa linnustoselvityksessä käsitellään pääosin Kangastuulen hankealuetta mukaan lukien Hummastinjärvien ja Isonevan alueet. Lisäksi muuttolintuselvitykset ovat sovellettavissa laajemmalle alueelle.
Kappaleessa 9.5.8 todetaan, että lopulliset vaikutukset muuttolintuihin riippuvat voimaloiden määrästä ja jossain määrin sijainnista. Kangastuulen alueen sisällä voimalapaikkoja verrattaessa länsiosan tuulivoimalat ovat todennäköisesti keskimäärin haitallisempia muuttaville linnuille kuin itäosan voimalat. Vaikuttaa siltä, että usean erillisen hankkeen, mutta käytännössä yhtenäisen kokonaisuuden estevaikutusta ei ole arvioitu. Siten voimaloiden sijoittumista kokonaisuuden sisällä ei myöskään mietitä, vaan pitäydytään hankekohtaisuudessa, josta myös erilliset osayleiskaavoitukset ovat osoituksena.
Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot
Hankekokonaisuus sijoittuu tärkeälle muuttoreitille ja riski merkittävistä haitoista muuttavalle linnustolle on olemassa. Paikallinen pesimälajisto saattaa myös köyhtyä ja kannat pienentyä. Selostuksessa ei mainita riskien vähentämisen keinona voimaloiden pysäyttämistä määräajoin.
Tutkateknologian kehittyminen mahdollistaa pysäyttämisen vähintään vilkkaimman muuton aikoina. Mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväksi, vaikka jokaisessa yksittäisessä hankeselvityksessä törmäysriski arvioidaan laskennallisesti äärimmäisen pieneksi. Arvion paikkansapitävyys on vielä kunnolla testaamatta, kun seurantuloksia on edelleen vähän käytettävissä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen on hyvä estää haitat ennalta kuin kerätä tappioita.
Merja Ylönen
aluepäällikkö / sihteeri