Lausunto Siikajoen Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
21.4.2016
Siikajoen kunta / Kunnanhallitus
Siikasavontie 1 a
92400 Ruukki
kunnanvirasto(at)siikajoki.fi
Viite: Lausuntopyyntö 12.2.2016
Asia: Lausunto Siikajoen Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Kangastuulen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos on ollut yhtä aikaa nähtävillä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kanssa. Siinä tarkasteltiin kahta toteuttamisvaihtoehtoa, enintään 34 (VE1) tai 45 voimalayksikön (VE2) kokonaisuutta. Lisäksi vertailussa oli toteuttamatta jättämisen mahdollisuus (VE0). Osayleiskaavaluonnos on laadittu VE2:n 45 voimalan vaihtoehdon pohjalta. VE2:n 11 lisävoimalaa VE1:een verrattuna sijoittuvat Isonevan puoleiselle reunalle hankealueen pohjoisosaan sekä ilmajohtoreitin läheisyyteen hankealueen eteläosaan.
Kangastuulen hankealue sijoittuu tiiviisti Navettakankaan ja Karhukankaan tuulipuistojen ympärille 8-tien varteen Revonlahdelta Raahen suuntaan. Samaan ryppääseen kuuluu vielä Isonevan tuulipuistot I ja II. Voimaloiden yksikköteho on 3-5 MW ja kokonaiskorkeus 220 metriä.
Sähkönsiirtosuunnitelman mukaan tuulipuisto liitetään 13 kilometrin pituisella ilmajohdolla Fingridin Siikajoen (Ruukin Jussinkankaan) sähköasemaan. Uusi johtolinja sijoittuu pääosin olemassa olevaan johtokäytävään ja nykyisten linjojen etelä- tai pohjoispuolelle. Ilmajohdosta on suunniteltu usean tuulipuiston yhteistä.
Kaavoitettava alue sijoittuu vain osittain Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan rajaukselle. Ulkopuolelle jäävät ne osat, joihin sijoittuvat VE2:n 11 lisävoimalapaikkaa. Kun kaavaluonnos ja arviointiselostus ovat samanaikaisesti nähtävillä, palaute saattaa vaikuttaa vasta kaavaehdotukseen. Kaavaluonnos selostuksineen on arviointimenettelyn VE2:n kopio ja lausunto siitä väistämättä arviointiselostuksesta todetun toistoa.
Kaavaselostuksessa viitataan vaihemaakuntakaavasta poikkeavaan rajaukseen. Sillä ei kuitenkaan katsota olevan merkitystä. Rajaus voidaan korjata hanketta vastaavaksi jälkikäteen vaihemaakuntakaavoituksen kolmannessa osassa. Rajauksen muutos hanketta vastaavaksi ei kuitenkaan ole automaattista eikä varsinkaan, kun kyse on isosta ja yhtenäisestä kokonaisuudesta, joka kuitenkin jostain syystä on pilkottu erillisiksi hankkeiksi, jotka vielä kaavoitetaan erikseen. Lisäksi kussakin erillishankkeessa on yhteisvaikutusten arviointi jäänyt vähäiseksi. Korkein hallinto-oikeus on huomauttanut vuosikirjapäätöksessään 9.2.2016 (KHO:2016:14), että hankekohtaisesti yhteisvaikutuksia on heikosti selvitetty ja selvitettävissäkin, jolloin maakuntakaavoituksen merkitys siinä korostuu. Ympäristöministeriö puolestaan kiinnitti Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavaa koskevassa vahvistuspäätöksessään huomiota tuulivoimavarausten ekologiseen kestävyyteen. Sitä paitsi yleiskaava ei ohjaa maakuntakaavaa, vaan päinvastoin yleiskaavan on noudatettava maakuntakaavaa.
Vaihemaakuntakaavan laadinnassa on rajattu joitain alueita pois tuulivoimarakentamiseen soveltumattomina. Muun muassa luonnonsuojelualueet kuuluvat alueisiin, joille tuulivoimarakentamista ei kaavassa ole ohjattu. Arviointiselostuksen mukaan tällaisille alueille on myös määritelty suojavyöhyke haitallisten vaikutusten estämiseksi ja lieventämiseksi.
Vaihemaakuntakaavan tv-319 -varauksen rajauksessa voi ajatella otetun huomioon Siikajoen lintuvedet ja suot -suojelualueen ja varsinkin Isonevan läheisyys. Näin ollen vähintään osayleiskaavaluonnoksen voimalapaikat T7, T13, T14, T19, T20 ja T21 sijoittuvat suojavyöhykkeelle. Kaavaselostuksessa toistettu päätelmä suojavyöhykekriteerin täyttymisestä ei siten pidä paikkaansa.
Hankkeen haitalliset vaikutukset Siikajoen lintuvedet ja suot -Natura-suojelualueelle on arvioitu kohtalaisiksi. Kaavaselostuksen mukaan hankkeesta tehdäänkin vielä luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi, jonka tulokset esitetään kaavaehdotuksessa. Jo kertyneiden tietojen pohjalta on selvää, että kohtuullisetkaan negatiiviset vaikutukset eivät ole hyväksyttäviä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen voimalapaikat on poistettava kaava-alueen pohjoisosasta läheltä Siikajoen lintuvedet ja suot -Natura-aluetta. Mainittujen voimalapaikkojen karsintaa puoltaa myös Isoneva II -hankkeen muutokset Isonevan suojelualueen itäreunalla. Tärkeää on myös jättää Isoneva 1 -hankkeen Isonevan ja Kangastuulen väliin sijoitetut tuulivoimalapaikat toteuttamatta.
Arviointiselostuksen mukaan sulfidisavikerrostumien kartoitusta hankealueella on suorittanut vain GTK. Sen tulosten mukaan riski happamoitumisesta on paikoin vähintään kohtalainen ja sähkönsiirtolinjalla jopa suuri, jos kaivuin aiheutetaan sulfidisavikerrosten altistuminen hapettumiselle. Riski on huomattava muun muassa VE2:n voimalapaikoilla T20 ja T21, mikä tukee voimalapaikkojen karsimista, jotta varmistetaan, ettei happamia valumia synny.
Hankealue sijoittuu metsätalouden voimaperäisesti muokkaamalle alueelle. Jäljellä olevat luontoarvot löytyvät tyypillisesti varsinkin ojittamatta jääneistä suolaikuista. Niillä on myös virkistyksellistä ja maisemallista merkitystä. Kaavamääräyksin ja huolellisen sijoittelun avulla on vesitalouden häiriöt ja heikennykset suoluontotyypeille vältettävä.
Hankealueen virtavedet. Majavaoja, Räpänoja ja Iso-oja, eivät ole selvitysten mukaan luonnontilaisia. Vesistöjä koskeva tieto on kuitenkin liian suppeaa. Voimalapaikkoja ei aivan vesistöjen varsille sijoitu, mutta niiden poikki rakennetaan teitä ja kaivetaan kaapeleita. Esimerkiksi voimalan T16 toteuttaminen edellyttää uuden tielinjan rakentamista Iso-ojan yli. Arviointiselostuksessa ei ole selvityksiä uomista tai niiden ylityspaikoista eikä tiestön rakentamisen vaikutuksista vesistöihin eikä vaikutuksista tietoa ole tietenkään myöskään kaavaselostuksessa. Ainoa havaittu vaikutus on voimalapaikkojen rakentamisenaikainen kuormitus. Vaikutuksia voidaan vähentää joko karsimalla T16 tai siirtämällä se Iso-ojan länsipuolelle. Voimalapaikkakuvauksen mukaan (arviointiselostuksen liite 8) T16 on maapohjaltaan eheää varttunutta metsää.
Voimalapaikka T17 puolestaan sijoittuu tuoreelle avohakkuualalle. Vieressä on kuitenkin Tihistenmetsän arvokohde. Luontotyyppikuvauksen mukaan metsän pienilmastolla on iso merkitys sen lajistolle. Jälleen tiestön vaikutuksia ei ole otettu huomioon ja jää epäselväksi, säilyykö Tihistenmetsän kohde häiriintymättömänä.
Tihistenmetsääkään ei ole merkitty kaavakarttaan luo-kohteena niin kuin ei ole montaa muutakaan kuvassa 21 esitettyä luontoarvokohdetta. Luo-merkinnän ovat saaneet vain avosuot, jotka mielletään metsälakikohteiksi, sekä viitasammakon elinympäristöt. Kaavamääräyksellä säädellään maiseman muuttamista puun kaadoilta.
Luo-merkinnän käytön periaatteet jäävät kaavaluonnoksessa epäselviksi. Tuulivoiman rakentamista ohjaavassa kaavassa tulee luo-merkinnällä varmistaa kartoitettujen luontoarvojen säilymistä sen muuttavalta vaikutukselta, olipa kyse voimalapaikkojen raivaamisesta ja rakentamisesta, kunnostettavista tai uusista teistä ja kaapeleiden kaivuista. Luo-merkinnällä tulee kaavakartassa osoittaa kaikki luontoarvokohteet. Sillä varmistetaan tiedon siirtyminen toteutusvaiheeseen.
Palautepyyntö
Luonnonsuojelupiiri pyytää kaavoittajan palautteen tiedoksi yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen. Yhdistys ottaa mielellään vastaan lausuntopyynnön myös kaavaehdotuksesta.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri