Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Oulun Lavakorven tuu­li­voi­ma­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti­se­los­tuk­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

12.8.2016

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/1341/2015

Asia: Lausunto Oulun Lavakorven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettiin hankevaihtoehdoksi (VE1) noin 60 voimalan kokonaisuutta, joka olikin ainoa toteuttamisvaihtoehto. Arviointiselostuksessa vaihtoehto on täsmentynyt 59 voimalan tuulipuistoksi Lavakorven alueelle. Voimalat numero 7 ja 51 on poistettu ja joidenkin voimaloiden paikkoja on siirretty. Lisäksi hankealuetta on laajennettu Lavajärven pohjoispuolelle. Lisäalueelle on sijoitettu neljä voimalaa, nrot T44, T59, T60 ja T61, joista voimalat T44 ja T59 on siirretty Lavajärven eteläpuolelta. Voimaloiden nimellistehoksi esitetään 4.5 MW ja napakorkeudeksi enintään 167 metriä ja kokonaiskorkeudeksi 235 metriä.

Sähkönsiirrolle on useita vaihtoehtoisia reittejä niin Lavakorven hankkeessa kuin yhdessä muiden lähialueille sijoittuvien hankkeiden kanssa. Olennaisia piirteitä sähkönsiirron järjestämisessä on johtoreittien kymmenien kilometrien pituus, niiden sijoittuminen kokonaan uuteen johtokäytävään tai uudeksi linjaksi olemassa olevan johtokäytävän viereen sekä johtokäytävien reiteille osuvat laajat luonnontilaiset suot.

Luonnonsuojelupiiri esitti lausunnossaan vaihtoehtojen monipuolistamista varsinkin, kun samat toimijat, Tornator Oyj ja NV Nordisk Vindkraft Oy, vastaavat myös viereisistä Maaselän, Hepoharjun ja Pahkavaaran tuulivoimahankkeista. Yhteysviranomainen totesi lausunnossaan, että vaihtoehtoja olisi voinut olla useampia, mutta tärkeintä on arvioida suurimman mahdollisen hankkeen vaikutuksia. Hankevastaava ilmoittaa, että voimaloiden sijoittelulla on pyritty optimoimaan tuulivoimaloilla saavutettava sähköntuotanto. Suunnittelualueen rajaus ja sille sijoitettujen voimaloiden määrä ovat kuitenkin eri asia kuin sijoittelun optimointi. Kun kaavoituskin pilkotaan erillishankkeiksi, Pohjois-Pohjanmaalla selkeä tarve kokonaistarkasteluun ei edelleenkään onnistu edes saman hankevastaavan samalle seudulle sijoittuvissa hankkeissa, joille ei edes ole varausta 1. vaihemaakuntakaavassa.

Kymmenet tuulivoimahankkeet ovat käyneet Pohjois-Pohjanmaalla läpi vaikutustenarviointimenettelyn ja yhä uusia on vireillä. Arviointimenettely vaihtoehtoineen ja vertailuineen on saanut oman standardinsa, joka ohjelmissa ja selostuksissa toistuu hankkeesta toiseen. Hankevastaava määrittää sisällön ja raamit. Selvitysten pitää kuitenkin olla niin kattavia, että halutessaan voi kukin päätellä jopa yksittäisten voimaloiden toteuttamiskelpoisuuden ja esittää tarvittaessa poistamista, jotta kaavoituksessa ei enää palata samoihin ongelmiin.

Vaikutuksista

Yhteysviranomaisen lausunnossa arviointiohjelmasta todettiin myös, että luontokohteita on arvioitava laajempina ekologisina kokonaisuuksina pistemäisten yksittäisten inventoitujen alueiden sijaan. Selostuksessa on maininta hydrologisesta yhteydestä joidenkin soiden välillä, mutta muutoin selostuksesta ei löydy arvioita siitä, millainen hankkeen ekologinen vaikutus kokonaisuudessaan on.

Päinvastoin, hankkeen maankäytöllisiä vaikutuksia vähätellään. Rakentamisen todetaan vievän hankealueen 3800 hehtaarin pinta-alasta vain noin 2.5 prosenttia eli noin 90 hehtaaria. Luvussa ei ole mukana sähkönsiirtoreittejä. Alakanttiin on myös arviointi teiden tarvitsemasta ja muuttavasta pinta-alasta, mutta joka tapauksessa selostuksen kriteereillä muokkaukset kohdistuvat pienelle alalle. Väite on harhaanjohtava. Tosiasiassa 59 voimalan puisto teineen kattaa tasaisesti koko 3800 hehtaarin alan ja pirstoo sen voimalakenttien ja niiden välisten teiden seitiksi. Kun Lavakorven hanke edustaa tuulivoiman sijoittamisen uutta trendiä, sijoittumista mahdollisimman kauas asutuksesta, elinympäristömuutosten ekologisten vaikutusten arviointi entisestään korostuu.

Hankealuetta kuvataan metsätalousalueeksi, jolla metsien käsittelyn jäljet ovat voimakkaita. Tuulivoimalapaikkojen esitetään myös sijoittuvan talousmetsiin, jolloin vaikutuksia monimuotoisuudelle ei synny. Rakentaminen kuitenkin vaikuttaa alueen lukuisiin soihin ja vesistöihin, jotka pääosin ovat luonnontilaisia puroja. Lisäksi monimuotoisuutta lisää seudun kallioperän kalkkipitoisuus. Selostuksen perusteella arvioiden arvokohteet ovat mitättömän pieniä laikkuja. Kuvassa 10-3 kerrankin esitetään samalla kertaa tiestö, uusi ja kunnostettava, ja voimalapaikat, ne tosin ilman numeroita, sekä arvokkaat luontokohteet. Viime mainittuja ei vain tahdo kuvasta erottaa puron välitöntä lähiympäristöä lukuunottamatta. Ojittamattomia soita ei ole katsottu arvokkaiksi luontokohteiksi. Ainakaan niitä ei karttaan ole merkitty kuten ei myöskään Korpisenojan vartta, vaikka hankealue siihen rajautuu.

Jos vaikutuksia soiden vesitalouteen ei voida kokonaan ehkäistä, voimapaikka on poistettava tai siirrettävä. Sama haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyn periaate koskee puroja ja puronvarsia. Lavakorven tuulivoimahankkeen vaikutuksia tulee vähintään kohtuullistaa rajaamalla soinen itäosa hankealueesta pois. Voimaloiden T52, T53, T54, T55, T56, T57, T58 ja T45 toteutus edellyttäisi myös uuden tien rakentamista alueelle. Hankealueen itäpuolella sijaitsevat laajat ojittamattomat suoalueet, suojellut ja suojelemattomat, lisäävät myös Lavasuon, Ison Lavasuon, Kaskensuon ja Lavajärven luonnonsuojelubiologista potentiaalia. Tuulivoimaloiden karsiminen ehkäisee niinikään maisemavaikutuksia suojeltuun avosuoluontoon.

Selostuksesta käy myös ilmi, että voimala-alue T52 rajautuu arvokkaaseen kallioalueeseen, joka on 1. vaihemaakuntakaavassa ge-1 maisemakallioalue. Merkinnällä osoitetaan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Selostuksen mukaan kalkkivaikutus ulottuu myös hankealueelle arvokkaan kallioalueen itäpuolelle. Kuvan 12-3 perusteella voimala T52 tiestöineen raivattaisiin ojittamattomalla alueelle Kalliomaan reunaan. Luontotyyppiselvityksessä kohdetta ei kovin kummoisena pidetä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että T52 voimalan rakentamisesta teineen olisi haitallinen vaikutus monimuotoisuudelle ja myös vastoin kaavamääräystä maisemalle.

Sähkönsiirron vaikutukset

Sähkönsiirtosuunnitelmissa on monia ongelmia, varsinkin pitkät siirtoetäisyydet ja reitin sijoittuminen luonnontilaisille soille. Oulujoen pohjoispuolella säilynyt ojittamattomien soiden kokonaisuus on hyvin arvokas. Vaikka saattaa olla, että johtokäytävistä pylväineen ei koidu soiden vesitaloudelle isoja heikennyksiä, johtokäyvät ovat merkittävä häiriö luonnontilaisen suon maisemassa. Vaikutuksia olisi myös muun muassa linnustoon. Sähkönsiirrosta aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat suuria ja heikentävät hankkeen mielekkyyttä merkittävästi.

Lopuksi

Lavakorven tuulivoimahankealueelle ei ole varausta 1. vaihemaakuntakaavassa, mutta sen ja muiden vastaavien hankkeiden vaikutuksia tarkastellaan vireillä olevan 3. vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä. Lähtökohtana ei voi olla se, että kaikki esitetyt hankkeet lisätään kaavaan, vaan onko syytä ja missä lisävarauksia tehdä ja eritoten muiden kuin teknistaloudellisten kriteerien perusteella. Vakavasti on pohdittava sitä, missä määrin on järkevää sijoittaa tuulivoimapuistoja erämaihin ja rakentaa siihen liittyen pitkiä siirtolinjoja.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri