Lausunto Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden biojalostamohankkeen YVA-ohjelmasta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
20.12.2016
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/2227/2016
Asia: Lausunto Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden biojalostamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Vaihtoehdoista
Biojalostamohankkeen vaihtoehdossa 1 Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitoksen yhteyteen rakennetaan bioetanolitehdas ja vaihtoehdossa 2 bioöljytehdas sekä kiinteän polttoaineen kaasutuslaitos. VE1:n kapasiteetti olisi 65 000 tonnia bioetanolia ja VE2:n 130 000 tonnia bioöljyä. Hankealue, Eskolanniemi sijaitsee Haapajärven rannassa, jossa jo on Kanteleen Voiman turvelauhdelaitos.
Hankkeeseen liittyykin olennaisesti olemassa olevan voimalaitoksen hyödyntäminen energiantuotannossa. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 lauhdelaitoksen käyttämää polttoainetta muutettaisiin turpeesta puupohjaisemmaksi. Vaihtoehdossa 0 lauhdevoimalaitoksen toiminta jatkuisi, mutta biojalostamohanketta ei toteutettaisi.
Polttoaineena turvelauhdelaitoksessa on turve 80-prosenttisesti ja loput 20 prosenttia on puuta. Vaihtoehdossa oletetaan laitoksen olevan jatkuvassa käytössä ja tuottavan sähköä 5000-6000 tuntia vuodessa eli 7-8 kuukautta. Laitos on kuitenkin ollut viime vuodet ja on edelleen tehoreservissä. Vaihtoehdossa on siten syytä ottaa huomioon myös tämänhetkinen tilanne, ehkä vaihtoehtona 0+. Turvelauhdetuotantoon palaaminen ainakaan 80/20 polttoainejakaumalla ei ole realistista ottaen huomioon lauhdelaitoksen huonon hyötysuhteen ja turpeenpolton mittavat kasvihuonekaasupäästöt.
Biojalostamon ja sen energiantuottajien ympäristövaikutuksista
Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uusiutuvasta biomassasta fossiilisia polttoaineita korvaavia biopolttoaineita. Ohjelman mukaan biojalostamon raaka-aineita olisivat sahateollisuuden sivutuotteet ja rankapuu. Rankapuun koostumusta ei selitetä, mutta Luonnonvarakeskuksen (LUKE) mukaan ”rankapuu on karsittua runkopuuta eli kokopuuta. Tavallisesti puut ovat pieniläpimittaisia ja ne kaadetaan kunnostettavista taimikoista ja nuorista metsistä tai karsitaan hakkuutähteistä. Karsinta tehdään puukohtaisesti tai joukkokäsittelyn nippukarsintana. Tähän luokkaan tilastoidaan myös metsänomistajalta energian tuotantoon ostettu järeämpi karsittu puu, muun muassa kuiva ja ylilaho ainespuu, lumpit ja hylkypuu. Runkopuuksi tilastoitu puu voi käytännössä sisältää vähäisiä määriä karsimatonta kokopuuta.” Määritelmästä käy ilmi, että rankapuu sisältää laajan kirjon vaihtoehtoja.
Lähtöoletus hankkeessa on, että sillä on positiivisia vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseen. Arviointiselostuksessa aiotaan tarkastella biojalostamon ja voimalaitoksen päästöjä kokonaisuutena, mutta epäselväksi jää, mitä kaikkea kokonaisuuteen kuuluu. Ohjelmasta puuttuvat myös tiedot menetelmistä.
Tärkeää on tietää, kertyykö todellisia kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä. Kasvihuonekaasujen leikkaustarvehan on akuutti. Hankkeen tavoitteisiin verrattava tuloksellisuus pitää arviointimenettelyssä testata avoimesti, kuten muun muassa laskemalla tuotteen elinkaaren aiheuttamia kokonaispäästöjä ja sen hyötysuhdetta liikenteen fossiilisten päästöjen vähentäjänä. Kasvihuonekaasujen kokonaistase ja bioetanolin ja bioöljyn valmistuksen vaikutukset metsän hiilinieluun ja -varastoon kertovat, onko kyse näennäistoiminnasta vai todellisesta kasvihuonekaasujen leikkaamisesta.
Bioetanolin valmistuksessa käytettävä energia tuotetaan nykyisellä voimalaitoksella. Ohjelman mukaan hanke mahdollistaa puun käytön lisäämisen voimalan polttoaineseoksessa. Laitoksen muutostöistä ei ohjelmassa kuitenkaan mainita. Laitoksen nykyinen puun osuus, 20 prosenttia polttoainejakaumasta on yleisen käsityksen mukaan se, mihin laitoksella ilman teknisiä muutoksia on mahdollista päästä. Kappaleessa 7.3.2 todetaan biojalostamon hiilidioksidipäästöistä, että ne eivät ole fossiilista alkuperää eivätkä näin ollen lisää kasvihuonevaikutusta. Kun ja jos biojalostamon tuotteet valmistetaan turvetta polttamalla, olipa sen osuus 80 tai vaikka 60 prosenttia, sillä on merkittävä vaikutus hankkeen kokonaiskasvihuonekaasutaseeseen.
Vaihtoehtoon 2 sisältyy kiinteän polttoaineen kaasutuslaitos. Polttoainetta ei tarkemmin selvitetä, mutta jos kiinteällä polttoaineella tarkoitetaan turvetta tai puuta ja turvetta, se lisää hankkeen kasvihuonekaasuvaikutuksia. Biokaasun tuottaminen rankapuusta saattaa myös olla hyötysuhteeltaan heikko, kun taas biokaasun valmistus erilaisista sivuvirroista, kuten maatalouden jätteistä ja jätevesilietteistä voi olla hyvinkin kannattavaa useastakin näkökulmasta.
Niin turvelauhdelaitos kuin jalostamoon liittyvät uudet toiminnot kuormittaisivat Haapajärven Kirkkojärveä ja alajuoksulle päin Pyhäjoen vesistöä. Eritoten lämpökuorma on merkittävä ja ilmeisesti kasvaisi hankkeen myötä edelleen. Lämpökuorman vaikutuksia arvioitaessa olisi tarpeen taustaksi selvittää, millaisia muutoksia vesistössä on huomattavasta lämpökuormasta aiheutunut.
Raaka-aineen hankintaa ei pidä ulkoistaa ja keskittyä vain laitoskohtaisiin vaikutuksiin. Metsäbiomassan ja turpeen hankinnalla on merkittäviä vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen. Turve on edelleen peräisin ainakin osittain ojittamattomilta soilta. Lisäksi sillä on niin turpeenkaivuukentillä kuin voimalaitosalueella haitallisia vesistövaikutuksia. Hankkeen keskeinen piirre on metsäbiomassan jalostaminen. Silläkin on uusiutuvuudesta huolimatta monenlaiset vaikutuksensa myös hankinta-alueellaan, varsinkin kun niihin samoihin puuvaroihin kohdistuu monia muitakin vastaavia uusiutuvan metsäbiomassan jalostusaikeita ja koska metsätalous on hyvin voimaperäinen maankäyttömuoto.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri