Valitus Oulun Hietasaaren kaupunginosaa koskevasta asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta

Nallikarin asemakaavamuutoksesta valitus 8.2.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
PL 326
90101 Oulu
esaalto(at)hotmail.com

Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Kalle Hellström
kpo.hellstrom(at)gmail.com

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
PL 3000
90014 Oulun yliopisto
pply(at)pply.fi

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
Katja Lehtola
katja.lehtola(at)gmail.com

Oulu-seura ry
Mauno Heikkilä
mauno.heikkila(at)pp.inet.fi

8.2.2017

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
PL 189
90101 Oulu
pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Viite: Oulun kaupunginvaltuuston päätös 9.1.2017 (liite 1)

Selvitys valitusajasta: valitusaika päättyy 13.2.2017 (liite 2)

Asia: Valitus Oulun Hietasaaren kaupunginosaa koskevasta asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta (Holstinsalmentie, Vellamontie, Nallikarinranta, kaavatunnus 564 – 1976)

Vaatimus

Kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä Hietasaaren kaupunginosan asemakaavamuutos on kumottava lainvastaisena.

Perustelut

Asemakaavamuutos on ylimitoitettu ja epätarkoituksenmukainen. Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) sisältövaatimukset (MRL 54 §) edellytyksien luomisesta terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja sekä rakennetun että luonnonympäristön ja niihin liittyvien erityisten arvojen vaalimisesta eivät täyty. Päinvastoin muutoksella aiheutetaan merkittävä heikennys Hietasaaren kaupunginosan maankäyttöön. Kaavoitusmenettelyssä on myös rikottu lain tarkoittamia vuorovaikutus- ja osallistumisjärjestelyjä (MRL 62 §).

Maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutus

Maakuntakaava ja yleiskaava ovat asemakaavan laadinnassa ohjeina (MRL 54 §). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, joka on hyväksytty ympäristöministeriössä vuonna 2005, Hietasaaren alue on seudullisesti merkittävää retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysaluetta (V). Alue on luokiteltu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi. Maakuntavaltuuston 7.12.2016 hyväksymässä 2. vaihemaakuntakaavassa Hietasaaren alue on virkistysaluetta V (liite 3). Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä, viheralueverkoston kannalta tärkeitä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueita. Alueita koskee MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.

Vaihemaakuntakaavan merkintään (liite 4) liittyvien suunnittelumääräysten mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen sekä alueen maankäyttöä suunniteltaessa alueen eri käyttömuotojen tarkoituksenmukaiseen yhteensovittamiseen. Samantyyppinen suunnittelumääräys sisältyy myös 2. vaihekaavaa edeltävään maakuntakaavaan. Maakuntakaavan ohjausvaikutus on painottanut ja painottaa pitkäjänteisesti virkistyskäytön ja ympäristön erityispiirteiden turvaamista.

Lisäksi vaihemaakuntakaavassa Hietasaaren kohdalla on pistemerkintä rm-1 osoittamassa matkailupalvelujen keskittymää ja kehittämiskohdetta. Lisämerkinnällä ilmoitetaan, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Vaatimuksen voi tulkita tarkoittavan myös Nallikarin alueen asemakaavoitusta, sillä kaavat ovat olleet samanaikaisesti valmisteilla ja hyvin myös kaupungin kaavoituksen tiedossa.

Maankohoamisen taloudellisten ja ympäristöllisten vaikutusten huomioon ottaminen olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa on myös valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite (luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 13.11.2008) ja koskee siten yleisesti maankohoamisrannikolle kaavoittamista ja rakentamista (MRL 22, 24 §). Lain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Velvoite koskee siis oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Muutosten vaikutusten arviointi maankohoamisen piirissä olevalle alueelle on kuitenkin asemakaavoituksessa jätetty kokonaan tekemättä ja maankohoamisen erityispiirteet huomiotta.

Hietasaaren RKY 2009 -alue erityinen rakennettu ympäristö

Hietasaaren kohdalla vaihemaakuntakaavassa on myös rasterimerkintä, joka osoittaa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Hietasaaren huvilat RKY 2009. Suunnittelumääräysten mukaan alueiden käytön suunnittelussa tulee edistää kulttuuriympäristön valtakunnallisten ja maakunnallisten arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota RKY 2009 -inventoinnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – selvityksessä kirjattuihin arvoihin ja ominaispiirteisiin.

Hietasaaren huvila-aluetta kuvataan Oulua koskevassa erillisselvityksessä (2. vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liite 4: Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) ”merkittäväksi ja varhaiseksi esimerkiksi kaupunkien lähialueille 1800 ­luvulla syntyneestä huvilakulttuurista. Hietasaaressa nyt olevien huviloiden rakennuskanta on peräisin etupäässä 1800­-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Huviloita on vielä jäljellä kuutisenkymmentä, joista osa on yksityisten, osa yhteisöjen käytössä. Huvilarakennukset ovat keskittyneet Hietasaaren keski­- ja itäosiin, Puomitien ja Vaaskiventien varsille sekä nuorempi huvila­-alue kapean Mustasalmen rannoille. Huvila­-alueen ominaispiirteisiin kuuluvat vehmas puusto, rehevät puutarhat ja sorapintaiset tiet. Hietasaari on ollut 1900­ luvun alusta alkaen huomattava kaupunkilaisten julkinen tila ja virkistysalue, jonka yleiset alueet ovat puistomaisesti hoidettuja.

MRKY2015: Hietasaaren ja Mustasaaren alueella on säilynyt eheä 1800­-luvun lopulla ja 1900­-luvun alussa syntynyt huvilayhdyskunta. Aluerajaukseen sisältyy 45 huvilaa pihapiireineen ja puutarhoineen, jotka kaikki ovat kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti maakunnallisesti merkittäviä. Suurin osa huviloista on erityisen edustavia ja niiden ominaispiirteet ovat säilyneet erittäin hyvin.

RKY 2009 -kohteella tavoitteena on turvata sen rakenne, kaupunkikuva ja alueella olevien rakennukset ja ympäristö. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella.”

Uuden Oulun yleiskaavassa Hietasaaren RKY 2009 -alue on vastaavasti rajattu ja se edellyttää, että sen suunnittelussa ja käytössä edistetään kulttuuriperintö- ja maisema-arvojen turvaamista niin, että rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Suunniteltaessa alueelle muutoksia on turvattava sen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen.

Asemakaavan selostuksessa (liite 5) ei ole selvitystä ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilymisestä kaavamuutoksessa. Sopeutumisen kaavamuutokseen vain todetaan olevan sovittu Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa. Museon lausunnossa kaavaehdotuksesta ei tosiasiassa kuitenkaan oteta mitään kantaa siihen, miten muutosesityksen sisältö istuu RKY-alueen kylkeen ja oheen. Lisäksi lausunnossa todetaan epämääräisesti muun muassa, että ”kaavassa ehdotettu huvipuiston sijoittaminen Hietasaaren kaltaiseen (RKY 2009) suojellun huvilamiljöön välittömään läheisyyteen voidaan pitää kuitenkin olevan rakennuskannan arvon ja viihtyisyyden kannalta kysymyksiä herättävänä.” Tarkemmin ei asiaa analysoida, vaikka Mustasaarentie nro 9 (tontti 3), jonka päärakennus ja pihapiiri ovat suojeltuja ja jotka kuuluvat RKY 2009 -alueeseen, on siirretty osaksi huvi- ja viihdepalvelujen korttelia (PV) tontinhaltijan (ODL:n säätiö ry) esityksestä. Tontille osoitettu kerrosala on 600 k-neliömetriä. Autopaikkavaatimuksen mukaiset 20 autopaikkaa on mahdollista sijoittaa viereiselle autopaikkojen korttelialueelle LPA.

Kaavassa PV-alueeseen liitettyinä tontin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihapiirin, joka on osoitettu säilytettäväksi (sr-5), ja päärakennuksen, joka on suojeltu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti (sr-20), ei voi olettaa säilyttävän suojeluarvonsa eikä ympäristön erityispiirteitä. Rakennuksen ympäristö muuttuu kokonaan, jos PV-alue rakennetaan kaavamuutoksen mahdollistavalla tavalla. Nykyisin Mustasaarentien nro 9 ja palstaviljelyalue nro 1:n välissä on kookkaista vanhoista rannikkomännyistä koostuva metsikkö. Mustasaarentien toiselle puolelle osoitetaan laaja pysäköintikenttä ja sen viereen nykyisten urheiluhallien laajennus. PV-alue jatkuu lisäksi vielä Mustasalmen eteläpuolelle ja suoraan Mustasaarentie nro 9:n vastarannalle. Kaava on tältä osin liian massiivinen ja sisällöltään miljööseensä sopimaton, kun taas Hietasaaren vanha huvilamiljöö on nykyisellään sopeutunut saaren luontoon ja on rakennustehokkuudeltaan väljää.

Valittajat katsovat, että asemakaavamuutoksessa suunniteltu voimakas ja kaupunkimainen matkailurakentaminen on ristiriidassa Museoviraston sille vuonna 2009 antaman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön statuksen kanssa ja suoranaisesti vaarantaa alueen arvojen säilymisen vesittäessään suojelurajauksen tarkoituksen ja sen toteuttamiseksi laaditut määräykset.

Luonnonympäristön erityisarvot (MRL 54 § ja 73 §)

Mustasalmen eteläpuolinen huvi- ja viihdepalvelujen alueeksi (PV) osoitettu korttelialue liittyy asemakaavassa osoitettujen siltayhteyksien (si) välityksellä salmen pohjoispuoliseen kortteliin 8 ja voi toimia sen laajennusalueena. Kaavakartassa Mustasalmen rantavyöhykkeet molemmin puolin salmea on osoitettu koko pituudeltaan lähivirkistysalueiksi -myös suunnitellun huvipuiston kohdalla. Asemakaavamerkinnän s-2 mukaan rantavyöhykkeen luontoarvoja ei saa vaarantaa, mutta sille saa asemakaavan mukaan rakentaa polkuja ja keveitä rakennelmia olevia luonnonarvoja vaarantamatta. Kaavamerkintä ei ota huomioon salmen ja rantojen luonnonarvojen ominaispiirteitä, jotka koostuvat pienilmastosta ja lahopuustosta sekä maankohoamisrannan vyöhykkeisistä luontotyypeistä.

Kaavaa laadittaessa ei ole riittävästi otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin 1 kohdan vaatimusta rakentamisen sopeuttamisesta muuhun ympäristöön eikä 2 kohdan vaatimusta luonnonsuojelun, maisema-arvojen ja luonnon ominaispiirteiden huomioon ottamisesta. Vastaavassa tapauksessa Helsingin hallinto-oikeus (4.10.2013 (13/0685/5) kumosi asemakaavan hyväksymispäätöksen MRL:n 73 §:n 1 momentin 2 perusteella. KHO piti vuosikirjapäätöksessään 2015:42 päätöksen voimassa.

Mustasalmi ja sen rantavyöhykkeet olisivat tosiasiassa kaavan PV-tontin käytön piiriin kuuluvaa aluetta. Sen ohella muutkin kaavan mahdollistamat toiminnot saattaisivat vaikuttaa samantyyppisesti epäedullisesti Mustasalmen ja sen rantojen ominaispiirteiden säilymiseen, joten siksikin kaavan hyväksymispäätös on kumottava.

Asemakaavoituksella on ollut käytettävissään sekä uuden Oulun yleiskaavoitusta (liite 6) että asemakaavoitusta (liite 7) varten laadittuja luontoselvityksiä. Ne osoittavat, että Hietasaaren luonto on monimuotoista. Oulun luonnon monimuotoisuus -selvityksessä (liite 8) todetaan sivulla 42 seuraavasti: ”Kanta-Oulun kymmenestä runsaslajisimmasta ruudusta viisi sijaitsi aivan keskustan tuntumassa Hietasaaressa, Mustasaaressa, Toppilassa ja Äimärautiolla / Nokelassa ja muut meren tai Oulujoen läheisyydessä (kuva 22). Kaikkein runsaslajisin neliökilometriruutu sijaitsi Mustasaaressa, ja siinä oli havaittu peräti 287 lajia.” Mustasalmen suu on varsinainen ”hot spot”. Luontotieto on kuitenkin jätetty kautta linjan huomiotta. Siten kaava ei perustu merkittävien vaikutusten ja selvitysten riittävään huomioon ottamiseen eikä täytä asemakaavan ja ranta-asemakaavan sisältövaatimuksia.

Selvitysten puutteet ja luontotiedon sivuuttaminen

Osin luontoselvitykset ovat riittämättömiä. Linnuston kartoitus puuttuu kokonaan. Olemassa oleva havaintotieto on pääosin satunnaista. Kaupunkilintuatlaskaan ei vastaa kaavoitukselta vaadittavaa tarkkuutta eikä se ole myöskään ajantasainen. Atlasaineisto ei sovellu käytettäväksi linnustoselvitysaineistona, koska se kertoo vain, mitä lajeja esiintyi kartoitusvuonna neliökilometrin ruudulla pesimäaikaan. Hietasaaren luonto- ja maisemaselvityksessä alueen linnusto mainitaan runsaslajiseksi ja tiheydeltään korkeaksi. Linnustoselvityksen pitää tuottaa tietoa siitä, mitä lajeja esiintyy kaavan vaikutusalueella, tarkat esiintymispaikat ja lintulajien parimäärät sekä niiden käyttämät elinympäristöt. Vain kunnollisen selvityksen pohjalta voidaan arvioida kaavan vaikutuksia uhanalaisiin lintulajeihin ja välttää haitallisimmat vaikutukset. Ilman asianmukaisia selvityksiä kaavamuutoksen ratkaisut on laadittu ottamatta huomioon vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

Elinympäristöjä koskevan tiedon sivuuttamisesta on osoitus myös kaavakartassa Edenin kylpylärakennuksen eteläpuolen merkintä vs-1, joka osoittaa vesialueen osaa, jolle saadaan rakentaa venesatamaan liittyviä rakenteita ja laitureita sekä VL-alueelle osoitettu rakennusoikeus, jotta ”Edenin ja Pohton viereisen lähivirkistysalueen (VL) luonnetta voidaan kehittää rakennetumpaan suuntaan”, millä tarkoitetaan virkistystä, veneilyä, liikuntaa tai luontoon tukeutuvaa harrastustoimintaa palvelevia rakennuksia, joiden tarvitsee olla vain osittain julkisluonteisia.

Alue on hyvin matalan veden aluetta, joka myös edelleen mataloituu maankohoamisen seurauksena. Luontoselvityksen mukaan alue on luonnonarvoiltaan merkittävä. Mittavaa ruoppaamista vaativan venesataman ja laiturin ja lähivirkistykseen varatun alueen rakentaminen on epätarkoituksenmukaista ja luontoarvoja tuhoavaa ja siten lainvastaista. Merenrantaniitty on ruovikoitunut, mutta sen tilaa voi hoitotoimenpitein parantaa osana matkailukeskittymän luonnon- ja maisemanhoitoa.

Edenin eteläpuolelle on osoitettu myös matkailupalvelurakennusten (RM) tontti 4, jonka rakennusoikeus perustuu Nallikarin Merikylpylä Oy:n asemakaavanmuutoshakemukseen. Kaavalla mahdollistetaan omistuslomaosakerakentamista hakijan tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuus muodostuu kolmesta viisikerroksisesta yksiköstä, jotka on mahdollista kytkeä toisiinsa sekä Edenin ja Pohton suuntaan toisen kerroksen tasolle sijoittuvilla yhdyskäytävillä. Tätäkin osin kaava on liian raskas ja vastoin MRL:n 73 §:n vaatimuksia.

Vuorovaikutus

Maankäyttö- ja rakennuslaissa velvoitetaan vuorovaikutukseen kaavaa valmisteltaessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.

Kaavan valmistelu eteni kuitenkin pitkälle, ennen kuin asukkaat osallistettiin, mitä selittää kaavaselostuksessa toistamiseen todettu lähtökohta. Asemakaavan muutos perustuu toiminnanharjoittajien esittämiin toiveisiin ja heidän kanssaan tehtyihin sopimuksiin. Kaavan sisällöstä ei kuitenkaan lain mukaan voi sitovasti sopia etukäteen.

Nallikaavan asemakaavoitus on hankeasemakaava, jossa sisältövaatimukset on etukäteen määritelty ja sovittu. Siten vain muoto kuulemisesta ja vuorovaikutuksesta on täytetty, mutta ei vaatimusta vaikuttamisesta lähtökohtiin ja vaihtoehtoihin. Kuulemisissa ja muussa vuorovaikutuksessa annettu palaute on ollut selvästi kaavoittajan esityksiä kritisoivaa, joten etukäteissopimiset ovat estäneet sen huomioon ottamisen, kuten myös vaihtoehtoisten maankäyttömuotojen ja sijoituspaikkojen asiallisen selvittämisen. Kaavaselostuksessa kaavaehdotuksen palaute on luettavissa, mutta sitä ei kaavoittaja ole mitenkään analysoinut ja verrannut kaavamuutoksen sisältöön.

Vaikutusalue rajattu liian suppeaksi

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Hietasaari on todistetusti monimuotoinen ja tärkeä virkistysalue ja kantaoululaisille kaikkein merkittävin lähivirkistyskohde. Valituksen kohteena oleva kaavamuutos vaikuttaakin laajan ihmisjoukon elinympäristön laatuun. Kaavan vaikutusalue on kuitenkin rajattu tarkoitushakuisesti hyvin suppeaksi ja siksi kaavoitusprosessissa ei ole arvioitu kaavaratkaisujen vaikutuksia viher- ja virkistysalueiden riittävyyteen ja laatuun. Jopa Toppilansaaren jo rakennettu asuinalue on rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn vaikutusalueen ulkopuolelle puhumattakaan uusista asuinalueista, joita suunnitellaan tai rakennetaan Toppilansalmen molemmin puolin, Hartaanselän ympärille, myös Hietasaareen ns. Vaakunakylän kohdalle sekä merenrannalle pohjoisen suuntaan.

Uusia viher- ja lähivirkistysalueita ei ole tiedossa kevyenliikenteen väyliä lukuunottamatta. Yleiskaavassa tukeudutaankin siltä osin merkittävässä määrin Hietasaareen lähivirkistysalueena (liite 9). Asemakaavamuutoksen seurauksena virkistyskäytössä olevien ja kasvillisuudeltaan luonnontilaisenkaltaisten alueiden määrä vähentyisi oleellisesti nykyiseen vallitsevaan tilanteeseen ja myös voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna yksityistämällä ja kaupallistamalla julkista ja maksutonta tilaa. Uuden asuntokannan rakentaminen Toppilansalmen ympäristöön tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan velvoitetta varata alueita myös lähivirkistykseen. Asemakaavoituksella ollaan sitä tilaa nyt päinvastoin vähentämässä.

Nallikarin kaavamuutoksen vaikutusaluetta on myös Mustasalmen eteläpuolinen osa Hietasaarta. Osittain sille on laadittu niinikään kaavamuutos ja nimenomaan Nallikarin kaavoituksen seurauksena. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.1.2017 eli samanaikaisesti Nallikarin kaavan kanssa. Pysäköintialueen ja huvi- ja viihdepalvelujen korttelin alta siirrettävien palstaviljelyalueiden 1 ja 2 korvaamiseksi Vaaskiventien kaavassa esitetään raivattavaksi Kutterikujan varteen uusi viljelyalue metsään, joka kuitenkin Vaaskiventien kaavoitusta varten tehdyssä selvityksessä suositetaan jättämään metsäksi arvokkaana kulttuuriluontotyyppinä ja erikoisena lehtomuuntumana (liite 10). Metsän kaadon ohella Vaaskiventien kaavassa esitetään lukuisia muitakin muutoksia nykytilaan, jotka olennaisesti muuttavat alueen ilmettä ja käyttöä. Kaavamuutoksessa esitetty lisärakentaminen Vaaskiventien ympäristöön Mustasalmen eteläpuolelle entisestään kaventaisi lähivirkistysalueita. Sitäkään vaikutusta ei valituksenalaisessa Nallikari-kaavan vaikutusten arvioinnissa ole otettu huomioon.

Toppilansaaren ja Toppilansalmen mantereen puolen puuttuminen vaikutusalueesta on virhe siksikin, että on selvää, että kaikki toiminta Nallikarin alueella tuo liikennettä myös Toppilansaarentielle ja Möljänsillalle (avattu liikenteelle 15.11.2012). Sitä kautta matka lyhenee pohjoisen suuntaan noin puoli kilometriä. Se myös jakaa liikennettä kahtaalle ja on ylipäänsä houkutteleva reitti muun muassa Hietasaarentien ja Holstinsalmentien ruuhkautuessa.

Melusaaste

Melu on ympäristönsuojelulain tarkoittama ympäristöä pilaava päästö, josta aiheutuu muun muassa terveyshaittaa ja ympäristön yleisen viihtyisyyden ja ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltumisen vähenemistä sekä yleisen tai yksityisen edun loukkaamista. Jos toiminnasta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, sille ei voi saada lainvoimaista ympäristölupaa.

Kaavaa varten laadittu laskennallisessa ympäristömeluselvityksessä 2015 (liite 11) todetaan, että se on tehty yleisen kirjallisuuden pohjalta, eikä siis perustu Kalevala-teemapuiston todellisiin laitevalintoihin. ”Huomioitavaa on, että: – laskentaepävarmuus on suuri johtuen huvipuiston laitteiden melupäästöjen suuresta epävarmuudesta. Koska laskentaepävarmuus on tässä vaiheessa näin suuri, tulee meluselvitys uusia, kun laitteiston toimittaja on selvillä (ja saadaan mahdollisesti tarkempia melupäästötietoja) tai viimeistään huvipuiston valmistuttua, jolloin voidaan tehdä todellisia mittauksia.”

Laskennallisessa ympäristömeluselvityksessä eritellään kaikkien Kalevala-teemapuiston laitteiden meluvaikutukset erikseen, mutta niiden yhteenlaskettua vaikutusta ei esitetä. Meluselvitys osoittaa, että huvipuiston laitteiden ääni ja ihmisten kiljunta yhdessä leviävät meluna laajalle. Kaavaselostuksessa todetaan, että päiväaikainen yleinen melutasojen ohjearvo 55 dB ei ylity kuin parilla huvilalla. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja leirintäalueilla ohjearvo on kuitenkin 45 dB. Se ylittyy selvästi kyseisiin tarkoituksiin käytettävillä alueilla. Mustasalmen varressa, joka on osoitettu virkistyskäyttöön luonnonsuojelun ohella, raja-arvo myös ylittyy reilusti.

Meluselvityksestä havaitsee myös, että yksittäisten laitteiden ja ihmisten kiljunnan aiheuttama melu ulottuu koko Hietasaaren alueelle. Myös Tivolin vierailuista kertynyt kokemus osoittaa, että vaikutukset viereiseen Toppilansaaren asuinalueen äänimaailmaan ovat voimakkaan negatiivisia. Nallikarin alueelle Vellamontien ja Holstinsalmentien alueille aiotaan keskittää toimintoja, jotka tuottavat paitsi kasvavaa liikenteen kohinaa ympäristöstään selvästi erottuvia ääniä, joiden yhteisvaikutus voi olla kakofoniaa. Se on ristiriidassa asumisviihtyisyyden ja Hietasaaren lähivirkistysluonteen kanssa. Oulun meluntorjuntasuunnitelmassa (liite 12) Hietasaari on pääosin keskimelutasoltaan 35-40 dB:n vyöhykettä (meluntorjuntasuunnitelman liite 8, 8/14) ja juuri siltä osalta, jota asemakaavoitus koskee.

Ympäristömeluselvityksen karttaliitteestä 3.4 ilmenee, että teemapuiston melu on päiväkodin ja lastenkodin (Auta Lasta ry, Mustasaarentie 7) kohdalla ajoittain yli 65 dB (koskenlaskurata ja kiljunta). Kuitenkaan se ei saisi olla yli 55 dB. Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2013-2018 todetaan muun muassa, että herkkien kohteiden (päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset) melusuojaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että melulle altistuvien asukkaiden määrät eivät lisäänny vuodesta 2013. Melun huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa on tärkein meluhaittojen torjuntakeino, jolla voidaan ennalta estää melusta aiheutuvien haittojen syntymistä. Erilaisten toimintojen sijaintia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon toiminnan tai alueen luonne (esim. asuminen, virkistäytyminen, liikenne) ja sen herkkyys melun aiheuttamille haitoille.

Kaava mahdollistaa ympäristömelun lisääntymisen, mikä on meluntorjunnan tavoitteet ja suunnitelmat huomioon ottaen nurinkurista kehitystä. Meluntorjunta on vaikeaa tai mahdotonta melua tuottavien huvipuistolaitteiden korkeuden takia ja vallien rakentaminen on maisemallisesti ja muulle käytölle ongelmallista keskeisellä alueella Hietasaarta. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain vastaisuuden takia onkin oletettavaa, että hankkeen toteuttamiskelpoisuus kyseisellä sijoituspaikalla on heikko.

Johtopäätös

Asemakaavamuutoksen mitoitus on liian massiivinen ja sekä yleisen että yksityisen edun vastainen. Asemakaavoituksessa Hietasaari on pilkottu pieniin palasiin, josta on aiheutunut myös muutosten ketjuuntuminen. Hietasaaren maankäyttöä ei tule ”kehittää” erillisinä asemakaavoina eikä hankekaavoina yksittäisten toimijoiden esitysten pohjalta. Oulujoen suiston ja sen osana Hietasaaren maankäyttöä on selvitettävä ja suunniteltava kokonaisuutena ja lähtökohdiltaankin vuorovaikutteisesti. Sitä edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan, asemakaavan ja ranta-asemakaavan sisältövaatimusten noudattaminen. Asemakaavamuutos on lainvastaisena kumottava.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari puheenjohtaja Merja Ylönen sihteeri

Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
Esa Aalto pj Iita Tiusanen sihteeri

Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Kalle Hellström pj Niina Jortikka sihteeri

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Hohtola pj  Ari-Pekka Auvinen suojelutoimikunnan puheenjohtaja

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
Katja Lehtola pj  Lauri Louhivirta sihteeri

Oulu-seura ry
Mauno Heikkilä pj Irma Kyrki sihteeri

[Huomio! Loppuvuodesta 2018 toteutuneen nettisivu-uudistuksen vuoksi liitteitä ei ole tässä]

LIITTEET

Liite 1: Valituksenalainen Oulun kaupunginvaltuuston päätös 9.1.2017 (Ote Kaupunginvaltuuston 09.01.2017 pöytäkirjasta.PDF)

Liite 2: Selvitys valitusajasta: Asemakaavan ja tonttijaon muutosta 564-1976 (Hietasaaren kaupunginosa, Holstinsalmentie, Vellamontie, Nallikarinranta) koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen valitusajan päättymispäivä on 13.2.2017.

Liite 3: Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava, karttalehti 2

Liite 4: Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset

Liite 5: Nallikarin asemakaavan selostus ja karttaliitteet

Liite 6: 1.1 Oulun luonnon monimuotoisuus, ydinalueet ja yhteydet

Liite 7: Holstinsalmentien alueen asemakaava. Luonto- ja maisemaselvitys 30.4.2013. Ramboll ja Pöyry.

Liite 8: Katja Kangas, Anne Tolvanen, Mari Keränen ja Jenni Moilanen : Oulun luonnon monimuotoisuus . VILMO – Viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus . Metla ja Oulun yliopisto. 27.11.2013.

Liite 9: Oulun viheralueverkosto

Liite 10: Hietasaaren Vaaskiventien luonto- ja maisemaselvitys 2015 . Plaana ja Natans Oy.

Liite 11: Laskennallinen ympäristömeluselvitys 2015

Liite 12: Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018