Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Vastaselitys Oulun kaupungin ja Hailuodon kunnan vastineisiin koskien valitusta merialueen osay­leis­kaa­va­pää­tök­ses­tä

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
044-9290550
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Sorrontie 51
90480 Hailuoto
info(at)hsly.info

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
PL 3000
90014 Oulun yliopisto
pply(at)pply.fi

28.6.2017

 

Korkein hallinto-oikeus
korkein.hallinto-oikeus(at)oikeus.fi

Viite: Vastaselityspyyntö 5.6.2017, dnrot 1397/1/17 ja 1398/1/17

Asia: Vastaselitys Oulun kaupungin ja Hailuodon kunnan vastineisiin koskien valitusta merialueen osayleiskaavapäätöksestä

Hailuodon kunnan vastine: ”Hailuodon kunta toteaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin nojautuen, että merialueen osayleiskaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt, yleiskaavalle asetetut sisältö vaatimukset. Osayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin, selvitykset ovat riittävän laaja-alaisia ja osayleiskaava täyttää muutoinkin tälle osayleiskaavalle asetetun tehtävän. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätetyssä valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös tulisi kumota. Hailuodon kunta tukeutuu selityksensä perusteluissa Oulun kaupungin lausuntoon (11.5.2017) asiassa.”

”Vastine” sisältää siis neljä lausetta, joissa kolmessa esitetään pelkkiä väitteitä ilman mitään perusteluja, ja neljäs luovuttaa vastuun Oulun kaupungille, missä kaiken järjen mukaan pitäisi olla vähemmän käsitystä Hailuodon asioista ja lisäksi osin vastakkaiset intressit (esimerkiksi Oulun päättäjien enemmistö haluaa liittää Hailuodon Ouluun, hailuotolaisten enemmistö ei). Kuten tämän jälkeen osoitamme, ”tukeutuminen” Oulun kaupungin lausuntoon on nojaamista tyhjään.

Juuri kummempi ei ole Oulun kaupungin kahden liuskan ”lausunto”, jota ilmeisesti ei ole käsitelty missään demokraattisesti valitussa elimessä, vaan sen on laatinut ja hyväksynyt konsernipalveluiden yksittäinen juristi.

Oulun kaupunki: ”Valittajat katsovat, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen oikeudellinen arviointi on kovin niukka ja että päätöksessä tyydytään vain kuvaamaan tehtyjä selvityksiä ja niiden tuloksia.” Oulun kaupungin johtopäätös: ”Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden johtopäätöstä kaavan sisältövaatimusten täyttymisen osalta on pidettävä oikeana.”

Oulun kaupungin perustelut: ”Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on käsitellyt hyvin perusteellisesti osayleiskaavan valmistelussa syntyneitä selvityksiä ja ympäristön vaikutusarviointeja ja tehnyt niistä oman johtopäätöksensä sivuilla 31-33. Selvitysten ja arviointien on todettu antavan riittävät tiedot, joiden pohjalta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.”

Yhteenveto tiivistettynä omin sanoin: Oulun kaupungin mukaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden johtopäätöksiä on pidettävä oikeina, koska Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden mukaan selvitykset ovat riittäviä. Tämä on kehäpäätelmä, sillä mitään perusteluja ei edes yritetä esittää: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on oikeassa, koska se on mielestään oikeassa.

Sama kehäpäättely jatkuu vaikutusaluekohdassa.

Oulun kaupunki: ”Valittajat pitävät määriteltyä vaikutusaluetta liian suppeana ja katsovat, että vaikutuksia on keskitytty arvioimaan vain pengertien lähialueella ja Hailuodon itärannalle.

Merialueen osayleiskaava perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin ja niiden yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja arviointeihin, laadittuihin Natura-arvionteihin sekä osayleiskaavan yhteydessä laadittuihin erillisiin selvityksiin. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on johtopäätöksenään todennut, että selvitykset ovat tarkasteltujen vaikutusten laatu ja merkitys huomioon ottaen alueellisesti riittävän laaja-alaisia (päätös s. 32). Hallinto-oikeuden johtopäätöstä on pidettävä oikeana.”

Tiivistäen siis Oulun kaupungin mukaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu on oikea, koska Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on niin päättänyt. Oulun kaupungin lausunto tai selitys ei siis millään lailla yritäkään arvioida asiaa maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta, joka edellyttää vaikutusten arviota kaikkialla siellä, missä niitä esiintyy, vaan ainoa asia on hallinto-oikeuden auktoriteettiasema.

Pisimmässä, 16 rivin kappaleessa Oulun kaupungin vastineessa ollaan sitä mieltä, että tehdyt selvitykset ovat riittäviä, koska Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on niin todennut. Huikun nelilehtivesikuusien sisällyttäminen näihin 16 riviin osoittaa, että Oulun kaupungin lausunnon antajalla ei ole minkäänlaista käsitystä tarkasteltavien asioiden mittakaavasta.

Olemme eri vaiheissa osoittaneet, että ns. merialueen osayleiskaava, jossa tavoitteena on pengertien rakentaminen Oulunsalosta Hailuotoon, on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen muun muassa siksi, että kaavojen tulee perustua vaikutusten arviointiin koko hankkeen vaikutusalueella: ”Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”

Olemme osoittaneet, että liikennehankkeen vaikutukset, niin kannattajien toivomat kuin vastustajien pelkäämät, kohdistuvat pengertien välittömän lähiympäristön lisäksi ja ennen kaikkea itse Hailuodon saareen, sen luontoon, yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuurimaisemaan. Pengertien ja nykyisen yhteyden välillä on eroja, jotka yltävät esimerkiksi ihmisten palveluista kirkonkylän – Ojakylän alueella luoteisrannan hietikkojen kulumiseen lisääntyvän liikenteen alla. Niiden suuruus ja merkitys vain on edelleen tutkimatta.

Merialueen osayleiskaavan kaavaselostuksessa esitettiin, että vaikutukset, jotka kohdistuvat itse Hailuotoon, mutta jäivät tutkimatta osayleiskaavassa, voitaisiin tutkia käynnistyvässä Hailuodon strategisessa yleiskaavatyössä. Olemme todenneet, että kaavaselostus ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, ja että tehtäessä päätöstä liikenneyhteydestä vaikutukset tulee tuntea kattavasti ja asianmukaisesti ennen päätöksentekoa, ja realistisen ja tieteellisin menetelmin tehdyn arvion vaikutuksista tulee ratkaista liikenneyhteyden kehittämisen suunta.

Tieteelliset menetelmät tarkoittavat tässä useita perusteltuja tulevaisuusskenaarioita ja niiden erojen arviointia luonnonarvojen, kulttuurimaiseman, palveluitten jne. kannalta. Pohjana on oltava nykytilan hallinta eli tuoreet tiedot linnustosta, kasvillisuudesta ja muista ympäristömuuttujista. Siihen ei mitenkään riitä valikoitujen yleispiirteisten selvitysten kertaus siihen tapaan kuin 18-sivuinen Hailuodon strategisen yleiskaavan ”luontoselvitys” esittää (liite 1). Siinä on ”peräti” 17 viitettä, joiden joukossa ei ole muun muassa yhtään viittausta Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin tai Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen lausuntoihin eikä juurikaan Hailuodossa tehtyihin tai Hailuodon luontoa sivuaviin alkuperäisiin tutkimuksiin, selvityksiin ja artikkeleihin, joita on yhteensä satoja.

Luontoselvityksen kartassa pikkutiiran (luokka EN eli erittäin uhanalainen sekä vuoden 2010 että 2015 luokituksessa) pesimäpaikka Keskiniemessä on merkitty väärin ja puuttuu toisesta kartasta, jossa käytetyt tiedot ovat alle 10 vuotta vanhoja. Lajia on pesinyt viime vuosina enimmillään 6 paria Keskiniemen kärjessä, tyypillisesti ainakin 4-5 paria. Pesimäpaikka Korkian Sunikarin kentällä puuttuu kokonaan molemmista kartoista. Korkian kentällä pikkutiiroja on pesinyt 1-3 paria. Rambolin selvityksen tiedot ovat peräisin ELY-keskuksen kautta saaduista tiedoista, ja tässä on ikävä mahdollisuus, että tietojen puutteellisuus on tahallista – ELY-keskuksen edeltäjä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myönsi aikanaan poikkeamispäätöksen rakentamisesta pikkutiiran asuttamalle paikalle suojellulla dyynien ja hiekkarantojen luontotyyppialueella, ja päätös muuttui vasta 8 vuoden oikeuskäsittelyn jälkeen. Dyynit ja hiekkarannat ovat luontotyyppejä, joille pengertie toisi uusia paineita muun muassa liikkumisen ja jopa autolla ajelun lisääntyessä. On tietysti sattumaa, että tällainen yksityiskohta erottuu kartalta, jossa on satoja pisteitä, mutta se kertoo siitä, kuinka heikolla pohjalla konsulttien vanhaa ja epämääräistä aineistoa tilaajan mieliksi monistava työskentely on.

Nyt, kun strategisen yleiskaavan laadinta on käynnissä (http://www.hailuoto.fi/strateginen-yleiskaava-2030/), voidaan todeta, että vaikutusarvion laajentamista koko vaikutusalueelle ei aiota tehdä. Kunnan sivuilla ei tällä hetkellä ole kaavaluonnostakaan (myös käsittelyn päivämäärät ym. ovat virheellisiä), mutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (liite 2) ja toimivasta ”selvitykset”-linkistä selviää, että mitään uusia töitä ei ole tekeillä vaikutusarvioitten alueellisten puutteiden (= itse Hailuoto) kattamiseksi, arkeologiaa (tosin senkään rajauksesta ei ole takeita) lukuun ottamatta. Myös kunnan (ja Oulun) takertuminen vastineessaan siihen, että kaikki tarvittava on jo tehty, todistaa tämän puolesta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luku ”selvitykset” kuuluu lyhykäisyydessään: ”Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua kaavan tarkoitus huomioiden riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Koska Hailuodon strategisella kaavalla ei ohjata suoraan rakentamista, ei yksityiskohtaisia (maastotarkastelutasoisia) erillisselvityksiä ole lähtökohtaisesti tarpeen tehdä, vaan tarpeelliset taustatiedot kootaan kaavaselostukseen olemassa olevaan kirjalliseen aineistoon ja saatavilla olevaan lähdemateriaaliin perustuen. Taustatiedot kootaan muun muassa seuraavilta osin:

* väestö, työpaikat, elinkeinot, palvelut
* virkistys ja matkailu
* nykyinen maankäyttö ja rakennuskanta (kulttuuriympäristö)
* liikenne ja yhdyskuntatekniset verkostot
* erityis- ja suojelukohteet
* maaperä, vesistöt ja pohjavesialueet
* kasvillisuus, eliöstö ja luontotyypit
* maisema ja arkeologia

Edellä olevan lisäksi alueelle tehdään kesällä 2016 arkeologinen selvitys [osallistumis- ja arviointisuunnitelman linkki siihen ei toimi; vastaselityksen antajien huomautus], jonka maastotarkastelut kohdennetaan lähtötietojen perusteella potentiaalisille alueille.”

Näin kehäpäätelmä merialueen kaavaselostuksen ja strategisen yleiskaavan ”työnajosta” on valmis – mitään, joka laajentaisi vaikutusarviota todelliselle vaikutusalueelle ei aiota tehdä.

Suunnittelutilanne-luvussa väitetään, että ”lisäksi suunnittelualueella on voimassa [lukuvirhe konsultin] seuraavat tarkemmat Hailuodon kunnan kaavat:…Merialueen osayleiskaava v. 2014.” Tämä kaavahan ei ole voimassa, vaan KHO:n käsittelyssä, kuten tämä vastaselityskin osoittaa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta on vähintään kyseenalaista, kun se jatkaa täysillä pengertien suunnittelua huolimatta siitä, että pengertiekaava ei ole lainvoimainen, ja myös Hailuodon kiinteän yhteyden yleissuunnitelma on vasta valitusprosessissa: Projektinhallinnassa toimii Plana OY, ja tiettävästi SITO OY suunnittelee jo täyttä päätä pengertien siltaratkaisuja. Luontoselvityksiä on kaikessa hiljaisuudessa teetetty lisää, mutta niiden alue on edelleen sama, aivan liian suppea, Oulunsalon puolta Koppanasta Riutunkariin, ja Hailuodossa mukana on edelleen vain Santosen niemi. Koko muu Hailuoto on edelleen käsittelyn ulkopuolella.

Tämä viranomaistyöskentelyn nykyinen ennakoinnin salliva malli on kyseenalainen, siitä pahimpina esimerkkeinä Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalahanke, jossa peruuttamattomia maisemaa mullistavia raivauksia on tehty etukäteen, ja Talvivaara-Terrafame, jossa jopa kokonainen uraanilaitos rakennettiin ilman lupaa Kainuun ELY-keskuksen silmien alla.

Hailuodon liikennehankkeen yhteysviranomaisena on toiminut alun perin vastahakoinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, jonka mielestä aivan oikein tehtävä olisi kuulunut jollekin toiselle ympäristökeskukselle. ELY-keskuksia muodostettaessa yhteysviranomaisesta (valvojasta) tuli samaa organisaatiota kuin hankevastaava (toteuttaja) vieläpä niin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ympäristö on painoarvoltaan pienin. Hailuodon pengertiehanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennehanke, ja ELY-keskuksen ylijohtaja on liikennepuolen johtaja. Valvoja on käytännössä valvottavan alainen. Näissä oloissa ja jälleen uuden organisaatiomuutoksen ja virkamiesten huolen töittensä jatkumisesta painaessa päälle Hailuodon liikenneyhteyden vaikutusten asianmukaista tutkimista on turha ilman oikeudellista velvoitetta odottaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Esko Saari                                                   Merja Ylönen
puheenjohtaja                                              sihteeri

Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry

Kimmo Kaukonen                                         Asko Heikura
puheenjohtaja                                              sihteeri

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

Esa Hohtola                                                 Ari-Pekka Auvinen
puheenjohtaja                                              suojelutoimikunnan puheenjohtaja

 

[Ei liitteitä tässä]

Liitteet:

Liite 1: Hailuodon strategisen yleiskaavan luontoselvitys 14.4.2016. Ramboll.

Liite 2: Hailuoto, strateginen yleiskaava 2030, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.4.2016