Vastaselitys Laitakarin Kala Oy:n vastineeseen koskien kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvasta tehtyä valitusta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Vaasan hallinto-oikeus
vaasa.hao(at)oikeus.fi
5.9.2017
Viite: Dnro 01078/17/5302
Asia: Vastaselitys Laitakarin Kala Oy:n vastineeseen koskien kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvasta tehtyä valitusta
Valittaja on arvioinut, että suunniteltu kalankasvatus on ylimitoitettua ja liian kuormittavaa Perämeren olosuhteisiin ja ottaen huomioon vesistön erityispiirteet, tilan ja sen kehityksen pitkällä aikavälillä. Luvanhakija tukeutuu vastineessaan pääosin hyviin laimenemisolosuhteisiin, joiden ansiosta kalankasvatushankkeen aiheuttamia lisäkuormituksen vaikutuksia ei voi erottaa muusta vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta.
Kuitenkin tosiasiaksi jää, että luvassa sallittu kuormitus on huomattavan korkea verrattuna esimerkiksi kuntien jätevedenpuhdistamojen puhdistusvaatimuksiin. Valituksessa todettiin Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamon fosforikuormituksen luparajaksi 24.6 kg/vrk (noin 8980 kg/vuosi) ja typpikuormituksen 1720 kg/vrk (627 800 kg/vuosi). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tuoreessa ympäristölupapäätöksessä Vaasan Påttin jätevedenpuhdistamon sallittu fosforikuormitus on 2000 kiloa vuodessa. Vaasan laitos on mitoitettu noin 70 000 asukkaalle. Kokonaisfosforin puhdistustehoksi on määrätty 95 prosenttia ja typen 70 prosenttia, tosin vain siltä ajalta, kun tulevan jäteveden lämpötila on vähintään 12-asteista (liite 1). Tuhannen tonnin kalankasvattamon kuormitus on tuotantoon nähden iso. Peruste sen sallimiselle ei voi olla vain sijainti eli paremmat laimenemisolosuhteet avomerellä verrattuna yhdyskuntien vesienpuhdistuslaitosten sijaintiin rannikolla.
Luonnonsuojelupiiri esitti valituksessaan myös epäilyn, että sallittu fosforikuormitus 3600 kiloa vuodessa olisi alimitoitettu tuotantomääriin nähden. Siihen toiminnanharjoittaja ei kommentoi mitenkään. Se on valitettavaa, kun lupapäätöksen mukainen kuormitusarvio on laskennallinen ja mallin tuottama tulos ja koska se poikkeaa huomattavasti alalla normaalisti käytettävistä kuormitusarvioista, joiden mukaan 100 000 kilon kasvatus kasseissa, joissa päästöjä ei voida puhdistaa lainkaan, tuottaa 500 fosforikilon vesistökuormituksen vuodessa (4-5 kuukaudessa).
Hakemuksen liitteessä 5 on kuvattu hankkeessa käytetty virtaus- ja vedenlaatumallintamisen työkalu. Pöyryn laatimassa selvityksessä todetaan, että ”malliajot on tehty ilman ravinteiden taustakuormituksia, koska taustakuormituksen arviointiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Tarkastelu antaa tuloksena kuormituksen aiheuttamat ravinteiden pitoisuuslisäykset vaikutusalueella. Pitoisuuslisäyksellä tarkoitetaan toiminnan aiheuttamaa ravinnepitoisuuden kasvua nykyiseen taustatasoon verrattuna. Lopullinen ravinteiden pitoisuustaso on arvioitu mallinnustulosten ja merialueelta saatavan tarkkailutiedon perusteella. ” Menetelmäkuvaus alleviivaa ympäristövaikutusten arvioinnin perustuvan laimentumiseen isossa vesimassassa ja ulkomeren virtausolosuhteissa.
Vastaava kalankasvatushanke on vireillä Selkämeren alueella Eurajoen (Luvian) edustalla. Toisin kuin Laitakarin Kalan hankkeessa Offshore Fish Finland Oy:n ulkomerialueen kalankasvattamohankkeessa on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely. Tiedotteessaan 29.6.2017 yhteysviranomainen (Varsinais-Suomen ELY-keskus) toteaa, että on arviossaan päätynyt siihen, että hankkeen toteuttamisvaihtoehdot VE1 ja VE2 eivät ole toteuttamiskelpoisia (liite 2 ja 3). Vaihtoehdossa 1 kalojen lisäkasvuksi esitettiin 1000 t/v ja vaihtoehdossa 2 2000 t/v.
Luvian ja Haukiputaan edustan hankkeet ovat vertailukelpoisia menetelmien, tulosten ja johtopäätösten osalta. Vaikka virtaus- ja kuormitusmallinnuksessa ei olisikaan käytetty täsmälleen samaa ohjelmaa, oletuksissa on yhtäläisyyksiä ja siten myös puutteissa (liite 4). Ensinnäkin mallinnuksen tulos koskee vain niitä olosuhteita, jotka on annettu mallinnuksen lähtöarvoiksi. Tyypillisesti käytetään keskiarvoja ja arvioidaan tuloksia keskimäärin. Merialueella on olennaista myös kuormituksen kumulatiivisuus, joka on niinikään täysin jäänyt ottamatta huomioon. Mallin mukaan pitoisuudet eivät ehkä kasva havaittavasti kauempana kalankasvattamosta, mutta sille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa. Vaikutus voi viidentenä vuonna olla jo selvästi havaittava, kun neljän aikaisemman vuoden kuormitus alkaa näkyä.
Selkämeren alue on heikommassa tilassa kuin Perämeri, mutta toisaalta Perämerellä kokonaiskuormitus on pienempi kuin Selkämerellä, joten yksittäisen kalankasvattamon päästölisäys on täällä suhteessa suurempi ja siis merkittävämpi kuin esimerkiksi Selkämerellä. Lisäksi on otettava huomioon, että Perämeri on monin tavoin poikkeava osa Itämeren allasta. Myöntämällä lupa halutunlaisena, miljoona kiloa kalaa ja 3600 kiloa fosforia mereen vuodessa, on varovaisuusperiaatteen vastaista, kun on todennäköistä, että vaikutukset eivät pysy niissä rajoissa, joissa niiden mallinnuksen nojalla oletetaan pysyvän.
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri
[Ei liitteitä tässä]
Liitteet
Liite 1: Vaasan kaupungin Påttin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Vaasa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristöpäätös nro 80/2017/1, dnro LSSAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen 10.7.2017.
Liite 2: Luvian ulkomerialueen kalankasvattamohankkeen ympäristövaikutukset arvioitu; yhteysviranomainen ei pidä hanketta toteuttamiskelpoisena (Varsinais-Suomi, Satakunta). Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.6.2017. http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/luvian-ulkomerialueen-kalankasvattamohankkeen-ymparistovaikutukset-arvioitu-yhteysviranomainen-ei-pida-hanketta-toteuttamiskelpoisena-varsinais-suomi-#.WZMoSFFJaUl
Liite 3: Yhteysviranomaisen lausunto 29.6.2017, dnro VARELY/1138/2016.
Liite 4: Luvian ulkomerialueen kalankasvattamo. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. www.ymparisto.fi/luvianulkomerialueenkalankasvattamoYVA.