Mielipide Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
18.12.2017
Haapajärven kaupunki
tekninen lautakunta
PL 4
85801 Haapajärvi
haapajarvi(at)haapajarvi.fi
Viite: Kuulutus 17.11.2017
Asia: Mielipide Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Vaatimus
Kaavaluonnoksesta on karsittava voimalapaikka T14 ja T01 joko karsittava tai vähintään siirrettävä kauemmas suoalueesta sekä T05 siirrettävä etäämmälle luo-1 -rajauksesta maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, yleiskaavan sisältövaatimusten ja Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan sekä luonnonsuojelulain noudattamiseksi.
Perustelut
Hankkeesta vastaavan yhtiön, Infinergies Finland Oy:n suunnitteleman tuulivoimapuiston kaavaluonnoksen kanssa on ollut lähes samanaikaisesti nähtävillä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Vaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu yhtä toteuttamisvaihtoehtoa VE1, joka on 16 voimalan kokonaisuus. Se on myös hankealueelle enimmillään sijoitettavien voimaloiden määrä. Voimaloiden yksikköteho on 3-6 MW ja napakorkeus 180 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 250 metriä. Hankkeen vaatimasta tiestöstä lähes 10 kilometriä on kokonaan uutta ja noin 3 kilometriä on olemassa olevia, mutta hanketta varten muokattavia teitä.
Sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein myös hankealueen ulkopuolella eikä uusia ilmajohtoja rakenneta lainkaan. Sähköverkkoon liittymiselle on useita vaihtoehtoja myös kaavaselostuksessa: Fingridin voimajohdon läheisyyteen kaava-alueen länsipuolelle tai Haapajärven taajaman pohjoispuolelle nykyiselle Elenian Koivuhaan sähköasemalle tai Sauviinmäen tuulivoimapuiston laajennusta varten rakennetulle sähköasemalle .
Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään täsmälleen sama 16 voimalan kokonaisuus samoine sijaintipaikkoineen kuin arviointiselostuksessa, jonka nähtävilläoloaika päättyi 7.12.2017. Monin tavoin Pajuperänkankaan hankealue on sovelias tuulivoiman toteuttamiseen. Koska järjestö kuitenkin lausunnossaan arviointiselostuksesta esitti muutamien voimalapaikkojen karsimista, se toistaa vaatimukset myös tästä kaavaluonnoksesta annettavassa mielipiteessä. Kaavaluonnoksen sisältöönhän ei ole vielä vaikuttanut arviointiselostuksesta annettu palaute eikä yhteysviranomaisen lausunto eikä ole tietoa, miten ne otetaan huomioon.
Hankealueeksi on valittu pääosin ojitusten ja hakkuiden muokkaama talousmetsäalue, jonka luontoarvot ovat vähäisiä. Eteläosastaan hankealueen rajaus menee jonkin verran päällekkäin Pajuperänkankaan vanhojen metsien suojelualueen kanssa. Kaavaluonnoskartassa Natura-suojelua osoittavaa rasteria on kaavarajauksen sisällä enemmänkin, mutta kyse on ehkä painoteknisestä virheestä. Arviointiselostuksesta ei käynyt ilmi, miksi hankealuetta on venytetty suojelualueen puolelle. Kaavaselostuksen kuvasta 5-5 selviää, että kaavoitettavalla alueella on myös valtion maata, mutta kaikki voimalapaikat on sijoitettu yksityismaille, myös voimala T14, mutta aivan eteläisen valtion maan rajalle. Voimalaa tai tietä ei esitetä rakennettavaksi suojelualueelle, mutta päällekkäisyys on silti poistettava ja supistettava siltä osin kaava-aluetta. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa varaukselle tv-1 358 esitettyä rajausta on eteläosaltaan pidettävä määräävänä, koska siinä on otettu huomioon Pajuperänkankaan suojelualue sekä ge-2 -merkintä.
Alueidenkäytöllä on myös varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluu niinikään luonnonarvojen vaaliminen. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimarakentamista ohjaa suunnittelumääräys, joka velvoittaa ottamaan alueen suunnittelussa huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Niitä on tarkoitus ehkäistä nimenomaan ennakolta, johon tarvitaan asiantuntevaa vaikutusten selvittämistä ja johtopäätösten teossa tulosten vähättelyn välttämistä.
Pajuperänkankaan suojelualueesta laaditun Natura-arvioinnin mukaan lähin voimala on suunnitelmassa 155 metrin päässä suojelualueen rajasta. Voimalalle nro T14 johtaisi uusi rakennettava tie luoteen suunnalta. Vanhan metsän suojelualueen pinta-ala on 37 hehtaaria. Useat vanhan metsän sammal- ja kääpälajien esiintymät sijoittuvat hankealueen ja suojelualueen rajapintaan. Arvion mukaan luonnonmetsän luontotyypin edustavuus ei heikkene hankkeen myötä, koska 170 metrin etäisyys katsotaan riittäväksi estämään haitalliset vaikutukset. Yhteysviranomaisen kanta Natura-selvityksen johtopäätöksiin ei ole vielä tiedossa. Oma arviomme on, että voimalan T14 rakentaminen heikentää suojelualueen luontoarvoja.
Kasvillisuus- ja luontotyyppikuvauksen mukaan voimalapaikan nro 14 ympäristö on nykytilassaan harvennettua nuorta ja varttunutta kuusi-mänty -sekametsää, jossa sekapuuna on myös koivua ja haapaa. Voimala-alue raivataan noin hehtaarin alalta paljaaksi ja puolen hehtaarin ala jää pysyväksi aukioksi. Merkittävä puute on ollut jättää selvittämättä hankkeen vaikutuksia suojelualueen pienilmastoon. Vanhan metsän suojelualueelle tyypillistä on nimenomaan omanlaisensa ympäristöstä poikkeava pienilmasto. Lisäksi paljaaksi raivaus lisää pölyämistä. Varovaisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää voimalapaikan T14 poistamista suunnitelmasta. Siten myös liikkuminen aivan suojelualueen vieressä vähenisi ja myös valaistuksesta, vilkkumisesta ja äänistä koituvat vaikutukset lievenisivät.
Valtioneuvoston asetuksella on tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoksi virkistysalueilla säädetty 45 desibeliä ja kansallispuistoissa 40 desibeliä. Hankkeen melumallinnuksen mukaan ohjearvo ylittyy Natura-alueen luoteisosassa. Asetuksessa virkistysalueiksi on määritelty yleisessä virkistyskäytössä olevia alueita, maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa yleiseen virkistyskäyttöön osoitettuja alueita ja yleiselle virkistyskäytölle erityisen tärkeitä luonnonsuojelualueita. Pajuperänkankaan Natura-alueella ei ole tietääksemme virkistystä palvelevia rakenteita, mutta sitä voi hyvällä syyllä pitää erityisen tärkeänä suojelualueena seudun yleisen metsäkuvan huomioon ottaen ja sitä se on myös luontoharrastukselle.
Melu määritellään yleensä yksipuolisesti vain ihmisen kokemaksi haitaksi, vaikka kyseisessä tapauksessa olennaisempi on vaikutus ympäristöään selvästi runsaampaan ja monilajisempaan pesimälinnustoon ja muuhun eläimistöön. Lintujen pesimätuloksen heikentyminen näkyy viiveellä populaatiotason vaikutuksena. Muutoinkaan ei ole oikea johtopäätös tulkita vaikutuksia lyhytaikaisiksi. Vilkkuminen, melu, valo, huoltoajot ja muu liikkuminen tihenevällä tieverkostolla, pienilmaston muutokset ovat pysyviä seurauksia naapuriin nousseesta tuulivoimaloiden teollisuusalueesta. Vaikutuksia Natura-alueelle voidaan lievittää helposti poistamalla lähin voimala T14 suunnitelmasta.
T14:n ohella voimalan T01 karsiminen parantaisi hankkeen kestävyyttä. Voimalan T01 rajaus (tv-1) sijoittuu osittain päällekkäin Antinevan luonnon monimuotoisuuskohteen kanssa. Arviointiselostuksessa esitetään, että rakentamisesta ei aiheudu Antinnevalle suoria vesitalouden muutoksia. Selostuksen kappaleessa 2.5. todetaan kuitenkin yleisesti, että suoalueilla teiden reunaojat voivat vaikuttaa kosteikon vesitalouteen. Antinnevan länsipuolen laidan voimalalle johtaisi uusi tie. Itse voimalapaikka T01 sijoittuu kartalla aivan suon reunaan, mutta kuvauksen mukaan kuitenkin jonkinmoiselle hakkuualalle. Ilmakuvasta päätellen näyttää siltä, että avohakkuu on tehty aivan suon reunaan. Sen sijaan ojituksia ei suon länsilaidalla ole.
Antinneva on luontokohde (luo-2) uhanalaisine suotyyppeineen. Hankkeesta aiheutuvia mahdollisia vesitalouden muutoksia on heikosti selvitetty, joten siltä osin rakentamisen vaikutukset teineen ja kaapelikaivuineen ovat jääneet liian epävarmoiksi. Jos voimalan sijaintipaikka on suon reunan hakkuualalla, Antinnevalle aiheutunee hankkeesta suoria vesitalouden häiriöitä – siitä huolimatta, että rakennuspaikka olisi kivennäismaata. Paras ratkaisu on poistaa T01 suunnitelmasta. Se myös vastaisi kaavamääräyksen vaatimukseen, jonka mukaan erityisen arvokkaan suoluonnon elinympäristön erityispiirteet on säilytettävä. Tässäkin tapauksessa on otettava myös huomioon seudun yleinen suoluonnon tila, joka on huono, kun yli 75 prosenttia soista on ojitettu.
Kaavaluonnoksessa on esitetty ohjeellinen sijainti, mutta voimala voi sijoittua muutoinkin tv-1 -rajausalueelle, kunhan rakenteet ja siipien pyörimisalue sijoittuvat osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Kun osayleiskaavan perusteella on tarkoitus myöntää rakennusluvat, liikkumavarakin pitää päättää kaavalla. Sitä on kaavaluonnoksessa vielä liikaa, jotta sen pohjalta voi myöntää rakennusluvat. Se koskee sekä voimalaa T01 että voimalaa T05. Voimalapaikan T05 vieressä sijaitsee luontokohde luo-1, joka on karua kalliokkoa ja metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Kaavaselostuksen mukaan kalliometsään ei kohdistu merkittävää haitallista vaikutusta. Kaavamääräys ominaispiirteiden säilyttämisestä on otettava huomion rakentamisen ja toiminnan aikana. Selvää kuitenkin on, ettei ominaispiirteiden tai luontoarvojen säilyttäminen ole mahdollista tuulivoimarakentamisen ohessa. Siksi voimalan aluerajausta on muutettava niin, ettei missään olosuhteissa aiheudu heikennyksiä luo-1 -kohteelle. Tuulivoimapuiston kaava-alueella on muidenkin maankäyttövarausten toteuduttava tarkoitetulla tavalla.
Voimalapaikka T08 on myös sijoitettu kivikkoiselle kankaalle, mutta aluetta ei ole määritetty metsälain tarkoittamaksi erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, vaikka se luontoselvityksen kuvan 2-8 perusteella voisi sellainen ollakin. Voimalan ja tien rakentaminen, myös olemassa olevan tien levennys ja vahvistaminen, merkitsevät voimaperäistä louhikon raivausta ja maanmuokkausta. Hankealueen louhikkoiset, kivikkoiset ja kallioiset kohdat olisi lähtökohtaisesti syytä jättää muokkaamatta. Kyseisessä kaavoituksessa korostuu luo-merkityn kohteen säilyttäminen vahingoilta, kun muutoin vastaavia kohteita ei ole noteerattu säästämisen arvoisina.
Kun voimala-alueita nousee Pohjois-Pohjanmaalle ylipäänsä ja samoille seuduillekin paljon, mahdollisuuksia lieventää maaston ja (lähi)maiseman muutoksia kannattaa käyttää hyväksi eikä pyrkiä maksimoimaan voimaloiden määrää. Kyseisessä tapauksessa muutaman voimalan karsimisella jää luonnon monimuotoisuudelle ja maisema-arvoillekin tilaa myös tuulivoima-alueen sisällä ja välittömässä läheisyydessä.
Palautepyyntö
Yhdistys pyytää kaavoittajan palautteen tiedoksi yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen sekä tiedon kaavaehdotuksen nähtäville tulosta.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri