Lausunto Tracegrow Oy:n Kärsämäen lan­noi­te­teh­das­hank­keen YVA-ohjelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

22.5.2018

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Viite: POPELY/869/2018

Asia: Lausunto Tracegrow Oy:n Kärsämäen lannoitetehdashankkeen YVA-ohjelmasta

Lähtökohdista

YVA-menettelyssä selvitetään hivenainelannoitteen valmistamisen vaikutuksia. Raaka-aineena on murskatuista alkaliparistoista tehty alkalimustamassa. Laitoksen sijaintipaikka on Kärsämäen teollisuusalueella. Laitoksen ilmoitetaan par’aikaa toimivan määräaikaisella koetoimintaluvalla, joka on voimassa vuoden 2018 loppuun.

YVA-ohjelman mukaan vertailtavat vaihtoehdot ovat VE0 ja VE1. VE1 vastaa suunnitelmaa: laitoksella otetaan vastaan ja käsitellään enintään 3000 tonnia alkalimustamassaa vuodessa. Massan varastointikapasiteetti laitosalueella on 200 tonnia. Lopputuotetta eli hivenainelannoitetta tuotetaan noin 7000 tonnia vuodessa. VE0 tarkoittaa toiminnan jatkamista koetoiminnan lupaehtojen mukaisena vuoden loppuun, jonka jälkeen toiminta alueella päättyy. Vaihtoehdossa käsitellään myös toiminnan loppumisen ja mahdollisen rakennuksen purkamisen tai uudelleenkäytön vaikutukset.

VE0-vaihtoehto vaikuttaa kuitenkin merkittäviltä osin käsittävän toimintaa, johon ei ole toimivaltaisen viranomaisen lupaa. Liitteessä 2 esitetty aluehallintoviraston lupa koskee alkalimustamassan lämpökäsittelyn testaamista koetoimintaluvalla, joka on voimassa 30.9.2018 asti. Koetoiminnan aikana saa käsitellä enintään 1800 kiloa alkalimustamassaa.

Lupahakemukseen liittyvässä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen 22.2.2017 antama päätös koetoimintailmoituksesta ei ole pätevä, koska on tullut ilmi, että Suomen ympäristökeskus on luokitellut alkalimustamassan luokittelemattomaksi vaaralliseksi jätteeksi aiemman tavanomaisen jätteen luokituksen sijaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei ole enää ollut toimivaltainen viranomainen päättämään asiasta. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa ongelma sivuutetaan kokonaan.

Hankkeen tekninen kuvaus on liian epämääräinen

Hankkeen prosessi on kuvattu niin epämääräisesti, että siihen ei voi ottaa kantaa. Ilmeisesti prosessiin liittyy liikesalaisuuksia ja osia, joita ei ole tutkittu. Tekniset kuvaukset ovat olleet salaisia myös viranomaiskäsittelyissä. YVA-arviointi edellyttää prosessin ja sen päästöjen sekä jätteiden kuvausta. Koetoiminnalle tulisi ensin hankkia laillinen koetoiminta- tai ympäristölupa ja selvittää prosessi kunnolla ja vasta sitten suorittaa vaikutustenarviointimenettely. Mahdollisesti toiminnanharjoittajan kannattaa suojata prosessinsa sopivin teollisuusoikeuksin.

Prosessin raaka-aineet, kemikaalit ja niiden puhtaus

Kierrätysparistoja on erilaisia ja monenlaisista raaka-aineista. Paristojen koostumus ja lajittelun tehokkuus on selvitettävä. Metalliraaka-aineiden puhtaus voi myös vaihdella ja paristoihin liittyy myös epämääräisistä aineista tehtyjä tuoteväärennöksiä. Tavalliset ns. alkaliparistot sisältävät muun muassa mangaania ja sinkkiä. Niissä esiintyy myös elohopeaa. Vaikutusarvion tulee perustua jäteraaka-aineesta tehtyihin kattaviin koostumustutkimuksiin, koska paristoraaka-aineen pitoisuuksiin liittyy edellämainittuja epävarmuuksia.

On myös hyvä määritellä, mitä alkaliparistolla tarkoitetaan tässä yhteydessä. Esimerkiksi litium on myös alkalimetalli ja voimakkaasti yleistymässä. Litiumparistoihin liittyy lukuisia haitallisia ja vaarallisia aineita, kuten litium, lyijy, tallium, kromi, koboltti, kupari, alumiini ja nikkeli.

Prosessissa käytetään paljon erilaisia vaarallisia kemikaaleja. Kaikkien prosessikemikaalien ja reagenssien vaikutukset ja riskit tulee selvittää sekä se, mihin niitä prosessissa tarvitaan. Ohjelman liitteen 2 (aluehallintoviraston lupa) sivulla 4 ja 5 on pitkä lista kemikaaleista, joita sanotaan käytettävän tuotannossa. Listalla on myrkyllisiä ja haitallisia metallisuoloja, kuten lyijynitraatti ja kadmiumsulfaatti sekä metallinen(?) sinkki. Mahdolliset uuttoreagenssit tulee selvittää. Taulukossa pitäisi olla myös reagenssien käyttömäärät vuodessa. Prosessin ekologisuus tulee selvittää myös käytettyjen reagenssien osalta. Erillisessä taulukossa pitäisi olla mahdolliset tuotekemikaalit ja niiden koostumus. Onko muitakin kuin ”tracemix”?

Jäteraaka-aineista on hyvä selvittää ainakin seuraavat aineet: typenoksidit, hiilimonoksidi, hiukkasten kokonaismäärä, rikkidioksidi, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), suolavetyhappo (HCl), fluorivety (HF), kadmium (Cd) ja tallium (Tl) kokonaismäärät, elohopean (Hg) kokonaismäärä, kokonaismäärät: Antimoni (Sb), arseeni (As), lyijy (Pb), kromi (Cr), koboltti (Co), kupari (Cu), mangaani (Mn), nikkeli (Ni) ja vanadiini (V); dioksiinit ja furaanit. AVIn listalta näyttää puuttuvan mm. PAH-yhdisteet, alumiini (Al), hopea (Ag), litium (Li), strontium (Sr), sinkki (Zn), harvinaiset maametallit ja pienhiukkaset PM10 sekä hengitettävät hiukkaset PM2.5.

Luvanvaraiset ja laatunormi-aineet lannoitetuotteissa ja jätteissä

Arseeni, metallit, PAH, sekä furaanit ja dioksiinit ovat vesistöissä ja ilmapäästöissä luvanvaraisia. Nikkelillä, elohopealla, kadmiumilla ja lyijyllä on laatunormit pintavesissä ja useammilla raskasmetalleilla myös pohjavesissä. Maaperän ja pohjavesien pilaaminen on kielletty.

Luvanvaraisista aineista tulee erityisesti huomioida edellisen perusteella: alumiini (Al), antimoni (Sb), arseeni (As), elohopea (Hg), fluoridi (F), harvinaiset maametallit (REE-aineet), hopea (Ag), kadmium (Cd), kromi (Cr), koboltti (Co), kupari (Cu), Litium (Li), lyijy (Pb), mangaani (Mn), nikkeli (Ni), strontium (Sr), tallium (Tl) ja vanadiini (V); huomioitava, mikäli kuumennusprosessissa tai muualla tuotannossa syntyy PAH-yhdisteitä tai dioksiineja/furaaneja.

Jos paristo/akkumateriaaleissa esiintyy harvinaisia maametalleja (REE), täytyy nekin ottaa huomioon. Harvinaiset maametallit ovat kertyviä aineita, joilla on terveys- ja ympäristövaikutuksia. Niitä esiintyy ainakin joissakin hightech-elektronisissa laitteissa. Samoin hopea on selvitettävä aine. Talliumia on ainakin litiumakuissa ja on erityisen myrkyllinen ja erikoisesti suolan tavoin käyttäytyvä metalli.

Ilmeisesti tulevassa ympäristölupahakemuksessa pyritään hakemaan lannoitteille end-of-waste-status. Tämän vuoksi ympäristövaikutusten arvion tulee kattaa arseenin, metallien, fluoridin ja muiden luvanvaraisten aineiden liukoisuudet vaikutus arviot lannoitekäytössä. Esimerkiksi laatunormiaineilla pienen vesistönosan pilaantuminen tapahtuu helposti merkittävästi varsinaisia lannoitenormeja alhaisemmilla kadmiumin, lyijyn ja nikkelin, todennäköisesti myös elohopean liukenevilla pitoisuuksilla.

Mangaanin juomavesinormi on 50 mikrog/l ja THL on suosittanut siinä pysymistä johtuen hermomyrkyllisyydestä lapsille. Mangaanin vuoksi on annettu löylyveden käyttökieltoja ja juomavesiriskistä seuraa myös uintiriski, lisäksi kastelukäytössä raja-arvo on Kanadassa 200 mikrog/l. Ekologisesti permanganaatti eli mangaanin hapettunut muoto on erityisen vaarallinen.

Liukoinen sinkki on vesissä haitallinen alle 10 mikrog/l pitoisuuksina. Mahdollisissa lannoitetuotteissa sekä sinkin että liukoisen mangaanin määriä tulee harkita. Litium ja strontium ovat harvinaisempia liukoisina suolaioneina esiintyviä metalleja, joilla tunnetaan ekologisia vaikutuksia pieninä pitoisuuksina. Prosessissa syntyvien jätteiden koostumus ja liukoisuudet tulee selvittää em. aineiden suhteen.

Ilmapäästöt

PSAVI:n luvassa listataan koetoiminnan ilmapäästöjen seurantaan seuraavat aineet: typenoksidit, hiilimonoksidi, hiukkasten kokonaismäärä, rikkidioksidi, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), suolavetyhappo (HCl), fluorivety (HF), kadmium (Cd) ja tallium (Tl) kokonaismäärät, elohopean (Hg) kokonaismäärä, kokonaismäärät: Antimoni (Sb), arseeni (As), lyijy (Pb), kromi (Cr), koboltti (Co), kupari (Cu), Mangaani (Mn), nikkeli (Ni) ja vanadiini (V); dioksiinit ja furaanit.

AVI:n listalta näyttää puuttuvan muun muassa PAH-yhdisteet, alumiini (Al), litium (Li), strontium (Sr), sinkki (Zn), harvinaiset maametallit ja pienhiukkaset PM10 sekä hengitettävät hiukkaset PM2.5. Ilmapäästöjen tarkkailussa tulee käyttää laskeuman tutkimusta keräimillä (ämpäri-tyyppinen kaivostutkimuksissa), päästöpitoisuusmittauksia ilmasta, sekä sammal- tai sammalpallotutkimuksia.

Vesistöpäätöt ja hulevedet

Vesistöpäästöistä tulee selvittää alueelta tulevien pöly-, savu-, kemikaalihöyry- ja muiden ilmapäästöjen laskeuman aiheuttama vaikutus ympäristössä ja erityisesti laitoksen piha-alueilta tuleviin hulevesiin. Hulevesien pitoisuuksia tulee myös arvioida sateen mukana tulevan laskeuman perusteella. Erityisen ongelmallista on, jos jäteraaka-aineet ja muut vaaralliset aineet pääsisivät kosketuksiin esimerkiksi pihalla tulvivan sadeveden kanssa. Vaikka prosessista ei päästettäisi suoraan vesiä, tulee prosessin jätteistä seuraavat vesipäästöt selvittää kattavasti edellä mainittujen ainelistojen mukaan. Esimerkiksi tallium, hopea, fluoridi, arseeni ja harvinaiset maametallit jäävät helposti tavallisten (raskasmetalli/alkuaine-) haitta-aineiden analyysien ulkopuolelle.

EU-laatunormiaineiden tarkkailussa ja vaikutusarvioissa tulee mitata asetuksen mukaisesti esimerkiksi liukoiset pitoisuudet.

Paras saatavilla oleva teknologia

Näyttää olevan mahdollista käsitellä kukin paristotyyppi erikseen

http://www.retrievtech.com/recycling-technology

mukaan lukien perinteiset alkaliparistot:

http://www.retrievtech.com/recycling/alkaline

Kärsämäen prosessia tulee tarkastella verrattuna muihin kilpaileviin prosesseihin ja niiden ympäristövaikutuksiin.

Prosessi, jossa hukattaisiin merkittävästi esimerkiksi nikkeliä, kobolttia tai litiumia halvempien ja yleisempien metallien, kuten sinkin ja mangaanin tuotossa, ei olisi järkevä. Edellisen linkin perusteella on myös hyvä tarkastella eri vaarallisten metallien käsittelyn parhaita saatavilla olevia teknologioita.

Tuotteiden ja jäteraaka-aineen varastointi

Vaarallinen jäte ja tuotteet eivät saa päästä kontaktiin sade-, pinta-, tai pohjavesien kanssa tai maaperään. Tämä on todettu raaka-ainetoimittaja Akkuser-yhtiön ympäristöluvassa sivu 13/25

https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=891700: ”Vaaralliset jätteet sekä tuotteet tulee varastoida siten, että ne eivät missään vaiheessa pääse kosketuksiin sade-, pinta- tai pohjavesien kanssa, eivät pääse jätevesiviemäriin eikä niistä aiheudu maaperän saastumisvaaraa. Vaarallisten jätteiden ja tuotteiden sijoittaminen varastoinnin tai käsittelyn aikana on tehtävä siten, että otetaan huomioon riski aineiden itsestään syttymiselle.”

Onnettomuusriskit

YVA:ssa mainitaan eri kohdissa 1 m3, 10 m3 tai 14 m3 vedyn tuotanto yhtä reaktiopanosta kohden. Rakennuksen turvallisuudessa tulee ottaa huomioon vetykaasun kertyminen kattorakenteisiin ja poistuminen niistä. Vaarallisten kemikaalien ja jätteiden varastoinnissa ja laitoksen toiminnassa tulee huomioida myös tulipalon ja räjähdyksen riskit. Onnettomuusriskit tulee arvioida ympäristön, lähiasutuksen ja työpaikkojen suhteen.

Vakuudet

Toiminnan keskeyttämisen varalta tulee vaikutusten minimoiseksi olla kattavat vakuudet kaikkien kemikaalien ja mahdollisten laitteiden poistamiseksi sekä rakennusten ja ympäristön puhdistamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. Nämäkin on hyvä käsitellä YVA:ssa.

Muut virheet ja pätevyys

Kohdissa 10.6.2. (laatikko lopussa) ja 11.1. kerrotaan sataman laajentamiseen tarvittavasta ympäristöluvasta. Tällaiset toiseen hakemukseen liittyvät kopiointivirheet haittaavat lukemista ja ne tulee poistaa selostuksesta. Herää myös epäily, että ohjelman tiedoissa voi olla muutoinkin toisen ohjelman yksityiskohtia.

Jo ohjelmassa esitetään yksioikoisia oletuksia, kuten ettei vaikutuksia ainakaan normaalitoiminnassa olisi (esim. vesistövaikutukset 10.4.3). Konsultin odotetaan toimivan asiassa puolueettomasti ja ottavan huomioon lausunnoista ja mielipiteistä ilmenevät vaikutukset. Uusissa YVA-ohjelmissa kerrotaan tekijöiden nimet, koulutus ja osaaminen erityisaloista vuosina.

Lausunnon on laatinut ympäristöbiokemisti FT Jari Natunen, SLL Kainuun piiri ry, njarit(at)yahoo.com

Esko Saari, puheenjohtaja

Merja Ylönen, sihteeri