Lausunto Hailuodon kiinteän yhteyden tiesuunnitelmasta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
hailuodon.luonto(at)gmail.com
11.6.2018
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi
Viite: Lausuntopyyntö POPELY/585/2017
Asia: Lausunto Hailuodon kiinteän yhteyden tiesuunnitelmasta Mt 816 välillä Riutunkari-Huikku, Hailuoto, Oulu
Vaatimus
Tiesuunnitelma on hylättävä. Jos suunnitelma kuitenkin hyväksytään, sen on perustuttava oikeansuuntaiseen kustannusarvioon ja siihen on sisällytettävä jääeroosion ja luonnonympäristön sekä vesistön tarkkailuohjelmat.
Perustelut
Tiesuunnitelma on lainvastainen.
Yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa (maantielaki 20 §). Tiesuunnitelman selostuksessa sekä suunnitelman hyväksymisehdotuksessa todetaan, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt valitukset yleissuunnitelman hyväksymispäätöksestä. Tieto on virheellinen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt 2.3.2017 valituksen merialueen osayleiskaavasta. Kaava on lainvoimainen, koska myös korkein hallinto-oikeus on hylännyt kaavavalituksen (12.4.2018). Sen sijaan valitus Liikenneviraston hyväksymispäätöksestä on edelleen vireillä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.
Tiesuunnitelman kustannusarvio on uusittava.
Suunnitellun mantereen ja Hailuodon välisen pengertien pituus on noin 8 kilometriä. Siltoja tieyhteydellä on kaksi, Huikun silta ja Riutun silta. Huikun silta sijoittuu noin kilometrin päähän nykyisestä Hailuodon puoleisesta lauttarannasta ja on 767 metriä pitkä. Alituskorkeus on 18 metriä. Mantereen puoleinen Riutun silta on 740 metriä ja alituskorkeus on 5 metriä ja sijaitsee Riutunkarissa lauttarannan pohjoispuolella. Penkereen leveys on noin 9 metriä, josta kaksi autokaistaa vievät 6.5 metriä. Kevyelle liikenteelle osoitetaan tila pientareilta (molemmin puolin 1.25 metriä).
Valitus yleissuunnitelmasta perustuu hankkeesta ja sen vaikutuksista esitettyihin virheoletuksiin ja puutteellisesti huomioon otettuihin haitallisiin vaikutuksiin. Tiesuunnitelma on laadittu ottamatta huomioon mahdollisuutta muutoksiin valituksen johdosta. Useat nyt jälkikäteen myönnettävät vaikutukset tukevat valituksessa esitettyjä johtopäätöksiä. Esimerkiksi tiesuunnitelmaselostuksessa todetaan, että ”koko saaren luonne ja miljöö muuttuvat kiinteän yhteyden myötä. Hailuodosta muodostuu helposti saavutettava alue, mikä vähentää merkittävästi saaren saarimaisuutta. Saarimaisen luonteen heikentyessä, heikentyy myös Hailuodon arvo valtakunnallisesti merkittävänä maisema-alueena ja rakennettuna kulttuuriympäristönä. Pitkällä aikavälillä kiinteä yhteys voi muuttaa myös saaren kulttuuriympäristöjä välillisesti. Joka tapauksessa kiinteän yhteyden rakentaminen muuttaa saaren luonnetta ja imagoa merkittävästi.” Osayleiskaavalle on kuitenkin saatu lainvoima suppeasti rajatun, vain liikenneväylän kattavan vaikutusalueen avulla.
Hankkeen rakennuskustannuksiksi ilmoitetaan 73.4 miljoonaa euroa (tiesuunnitelman kustannusarvio 1.5T-1). Siitä siltojen osuus on 31.85 miljoonaa euroa. Hyöty-kustannussuhteeksi on saatu 1.64 ja hanke on siten katsottu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi. Hyötyanalyysissä iso merkitys on väylänpidon kustannusten välttämisellä (80 %).
Hanke on valtion vuoden 2018 budjettipäätöksellä päätetty toteuttaa elinkaarimallilla. Sille varattu valtuus on noin 120 miljoonaa euroa, joka pohjautuu 76 miljoonan kustannusarvioon. Hankkeen rakennuskustannukset vaikuttavat kuitenkin alimitoitetuilta. Herkkyystarkastelun mukaan rakennuskustannusten muutos vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen, mutta päätösten ja työn aloittamisen jälkeen kustannusten nousu ei ole enää ratkaiseva tekijä.
Yhteiskunnan kokonaisetu edellyttää päätöksen perustamista todellisiin toteutuviin kustannuksiin. Kustannushyötylaskelma sisältää vain rakennuskustannukset. Tien hoito- ja ylläpitokustannuksia ei ole otettu huomioon. Kevyen liikenteen väylä on karsittu kustannussyistä. Seurannan ja haittojen lieventämisen kulut ja menot niinikään puuttuvat, samoin kuin kiviaineksen hankinnan ympäristövaikutukset. Saaristokuntastatuksen menetyksen eikä haitallisten maisemavaikutusten hintaa ole laskettu. Niitäkin pitäisi arvottaa laskelmassa, jotta se olisi tasapuolisempi. Ympäristövaikutusten ulkoistaminen hankkeesta vääristää sen kokonaistaloudellisen kannattavuuden arviointia. Käytännössä se on tarkoittanut vaihtoehtojen tasapuolisen käsittelyn laiminlyöntiä ja hylkäämistä tarkoitushakuisten laskelmien pohjalta.
Kiinteän yhteyden hinta vaikuttaa pahasti aliarvioidulta verrattuna moneen muuhun vastaavaan vireillä olevaan hankkeeseen. Esimerkiksi Hakaniemestä Korkeasaaren kautta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan ulottuvan kolmen sillan ja yhteensä noin kahden kilometrin kokonaisuuden hinta-arvio on lehtitietojen mukaan 360 miljoonaa euroa. Paraisten ja Nauvon lauttayhteyden korvaamista kiinteällä yhteydellä on selvitetty. Yhtenä vaihtoehtona on ollut toteuttaa se kahden sillan mallina, johon on sisältynyt myös tien parantamista ja uuden tien rakentamista. Siltavaihtoehdon rakentamiskustannukset ovat 140 miljoonaa euroa. Kaarinan ja Paraisten rajalla sijaitsevan Kirjalansalmen sillan uusimisen yleissuunnitelma on valmistunut tammikuussa 2017. Nykyisen sillan pituus on 287 metriä ja alikulkukorkeus 11 metriä. Siltapenkereen pituus on noin 300 metriä. Sillan hinta-arvio on noussut noin 51 miljoonaan euroon, mutta tarkentuu jatkosuunnittelussa, joka alkanee syksyllä 2018. Hintakehitykseen on vaikuttanut muun muassa rakennuspaikan tutkimusten tulokset, jotka ovat osoittautuneet alkuperäisoletuksia hankalammiksi. Hailuodon kiinteän yhteyden kallistumista tultaneen samaten selittämään muun muassa tarkempien rakennuspaikan tutkimusten tuloksilla, joita kertyy vasta jatkotyövaiheissa, kun sitova hankepäätös on tehty.
Merkittävä ongelma hankkeessa on kevyen liikenteen asema. Se heikkenee ratkaisevasti verrattuna lauttaliikenteeseen. Kehitys on nurinkurinen. Pyöräilyn väheksyminen ei ole kestävän liikkumisen strategian mukaista. Paitsi pengertieltä kevyen liikenteen reitti puuttuu suunnitelmista niin saaren puolelta Huikusta eteenpäin kuin myös Oulunsalon puolelta Riutunkarin lauttarantaan. Hailuodon kunta pitää kevyen liikenteen väylää Huikusta Marjaniemeen tärkeänä liikenneturvallisuuteen ja matkailuun liittyvänä palveluna ja väylä on muun muassa Hailuodon strategisessa kaavaluonnoksessa.
Liikenteellinen ympäristö on pengertiellä ja silloilla siksi vaativa, että mikäli hanke toteutetaan, siihen on sisällytettävä toimiva ja turvallinen kevyen liikenteen väylä. Sitä ei voi tehdä jälkeenpäin eikä sitä voi toteuttaa muu taho kuin valtio. Kunnollinen kevyen liikenteen kaista on tärkeä eritoten vapaa-ajan pyöräilylle ja matkailulle, joiden merkitystä ei pidä vähätellä. Päinvastoin pyöräily on olennainen osa hyvinvointia edistävää liikuntaa ja (luonto)matkailun kehittämistä. Yleisestikään ottaen autoilun suosiminen ei ole enää tarkoituksenmukaista liikennesuunnittelua.
Kustannuslaskelman vinoumat ja puutteet on korjattava niin, että kiinteän yhteyden oikea realistinen hinta on tiedossa ennen tiesuunnitelman hyväksymistä. Siten hankkeen yhteiskunnallista kannattavuutta ja vaihtoehtoisia liikenneyhteyden vaihtoehtoja on vielä mahdollista punnita.
Seuranta- ja lieventämistoimiin sitouduttava tiesuunnitelmassa.
Lieventämistoimista todetaan, että niistä voidaan päättää esimerkiksi vesilain mukaisessa luvassa. Lieventämistoimia edellytettiin muun muassa ympäristöministeriön Natura-lausunnossa (YM1/577/2012 ). ”Ministeriö pitää esitettyjä mekaanista jääeroosiota ylläpitäviä jääkannen pengertiehen rajautuvan reunan aukipitämiseen liittyviä lieventämistoimenpiteitä yhdistettynä alueiden hoitotoimenpiteisiin ja seurantaan vaikutusten ehkäisyn kannalta relevantteina ja riittävän konkreettisesti ja yksilöidysti esitettyinä. Niiden toteuttamismahdollisuuksista ja niitä koskevien velvoitteiden kytkemisestä tienpidosta vastaavia viranomaisia sitovalla tavalla hankkeen tarvitsemiin lupiin on myös esitetty selvitystä. Ottaen huomioon arvioinnissa esiin tuodut lieventämistoimet pengertie on toteutettavissa tavalla, joka ei vaikuta merkittävän kielteisesti hankkeen vaikutuspiirissä olevien Natura 2000 -alueiden suojelutavoitteisiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vaikutusten arvioinnissa esitetyt lieventämistoimenpiteet otetaan käyttöön hankkeen vaatimien päätösten ja lupien käsittelyssä.”
Tiesuunnitelman hyväksymisehdotuksessa ei ole mainintaa seurannoista eikä hankkeen toteuttamiskelpoisuudelle ja hyväksyttävyydelle olennaisista haittojen lieventämistoimenpiteistä. Tiesuunnitelmaselostuksessa (1.2T) sivulla 44 mainitaan rakentamisenaikaiset vaikutukset nopeasti ohimenevinä ja varsinaisia toimenpiteitä vaativana jääeroosioon kohdistuvien muutosten ehkäiseminen. Toimenpiteet on kuvattu kohdassa 6.19. Toimenpiteet sisältävät muun muassa lauttaväylän pitämisen auki, kunnes jää saavuttaa 30 sentin paksuuden.
Liikenneviraston linjauksen mukaan tienpitäjä sitoutuu toteuttamaan kiinteän yhteyden rakentamisen jälkeen vesilain mukaisessa luvassa velvoitetut lieventämistoimet hankkeen vaikutusalueen Natura-alueilla. Rajaus Natura-alueisiin liittyy ympäristöministeriön lausuntoon Natura-alueisiin kohdistuvista vaikutuksista. Lauttaväylän aukipito talvikuukausina on yksi keskeinen lieventämistoimi. Sen ohella on lukuisia muitakin seuranta- ja toimenpidetarpeita, joiden perustana on vasta tiesuunnitteluvaiheessa laadittujen tarkempien luontoselvitysten tulokset luontodirektiivin lajien esiintymistä ja suojeluvelvoitteista. Lausunnolla olevassa aineostossa on asiantunteva ehdotus tarkkailuohjelmaksi (16T-13.1).
Vesilain mukainen lupahakemus on jätetty Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 7.3.2018, mutta sitä ei ole vielä kuulutettu, joten ei ole tiedossa, mitä hakija itse esittää lieventämistoimenpiteiksi ja millä aikavälillä. Jääeroosion ja kasviyhdyskuntien tarkkailualueet esitetään tarkkailuohjelman kuvassa 1. Tarkkailualue on määritelty hyvin, mutta väylän pohjoispuolen saaret on syytä lisätä ohjelmaan. Havaintojen mukaan liikkuvat jäät kulkevat lauttaväylän poikki yleisesti niin alkutalvella kuin keväälläkin, ja pohjoispuolen luodoille nousee jäitten työnnön todisteena röysiä erittäin usein. Se on nimenomaan mekaanista jääeroosiota. Lisäksi tärkeää on seurata vaikutuksia Liminganlahteen, jotta lieventämistoimiin osataan ryhtyä ripeästi.
Tarkkailun ohella osaamista ja resursseja on myös oltava tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseen tarkoituksenmukaisella ja tuloksekkaalla tavalla. Tarvittavat osaamis- ja taloudelliset resurssit on oltava tiedossa tiesuunnitelmasta päätettäessä ja seurantaan ja lieventämistoimien toteutukseen on jo suunnitelmassa sitouduttava ja niin pitkäksi aikaa kuin muutoksia aiheuttava haitta on toiminnassa. Epävarmuus lieventämistoimista rikkoo hankkeelle asetettuja hyväksyttävyyskriteerejä, jolloin tiesuunnitelma on hylättävä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Kimmo Kaukonen
puheenjohtaja
Asko Heikura
sihteeri
Tiedoksi: Hailuodon kunta ja Oulun kaupunki