Lausunto Pyhäjoen Pus­ka­kor­ven­kal­lion tuu­li­puis­to­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti­se­los­tuk­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

28.6.2018

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite:    POPELY/1601/2015

Asia:    Lausunto Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeessa suunnitellaan enintään 23 voimalan (VE1) tai vähintään 19 voimalan (VE2) kokonaisuutta Pyhäjoen Yppäriin kasitien itäpuolelle. Teholtaan voimalat ovat 3-5 megawattia ja kokonaiskorkeudeltaan 220-250 metriä. Hankkeesta vastaava on Smart Windpower Oy / Puskakorven tuulivoima Oy.

Sähkönsiirrolle esitetään kolme vaihtoehtoa. Päävaihtoehdossa A sähkö siirrettäisiin maakaapelilla Karhunnevankankaan sähköasemalle ja edelleen ilmajohdolla Kalajoen Jylkkään. Vaihtoehdoissa B ja C sähkö siirrettäisiin maakaapelia pitkin Jylkkään, mutta hivenen erilaisten maastojen kautta.

Huoltotiestö on pääosin uutta tietä: uusi tie 12.4 km ja kunnostettava tie 4.6 km (VE1). Tiealueen leveys on noin 6 metriä ja kokonaisleveys 9-15 metriä. Maakaapelit sijoittuvat huoltotiestön varsille 0.5-1 metrin syvyisiin kaivantoihin. Huoltotiestön suunnittelua tehdään samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.

Kaavallinen tarkastelu

Samanaikaisesti on laadittu hankkeen osayleiskaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä 15.5.-15.6. välisen ajan. Kaavoitus perustuu hankkeen vaihtoehtoon VE1 käsittäen siten 23 voimalapaikkaa. Puskakorvenkallion tuulivoimalahanke on seudullinen ja Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa on sitä koskeva varaus (tv-1 365). Varauksen rajaus poikkeaa kuitenkin hankevaihtoehdon rajauksesta. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihemaakuntakaavaehdotuksen 11.6. Mikäli vaihekaava saa lainvoiman ehdotuksen mukaisena, hanke osayleiskaavoineen poikkeaa olennaisella tavalla vaihemaakuntakaavan mahdollistamasta ratkaisusta.

Puskakorvenkallion tuulivoimala-alue sijoittuu kokonaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton 3.vaihemaakuntakaavan tuulivoimaselvityksessä määritellylle muuttolinnuille tärkeälle alueelle. Hankealue sijoittuu myös välittömästi kahden jo kaavoitetun tuulivoimala-alueen väliin, Karhunnevankankaan luoteispuolelle ja Paltusmäen itäpuolelle. Vaihemaakuntakaavaavassa on varaus tv-1 365 rajattu niin, että Puskakorvenkallion ja Paltusmäen alueiden väliin jää noin 2.2 kilometriä leveä tuulivoimaloista vapaa alue. Rajausmuutos on tehty vaihekaavaehdotuksesta saadun palautteen johdosta. Ratkaisulla on otettu huomioon myös Isonevan-Salkkarin peltoalue, joka on 1. vaihemaakuntakaavassa määritelty tärkeäksi muutonaikaiseksi kerääntymisalueeksi.

Hankkeen osayleiskaavaluonnoksessa Paltusmäen ja Puskakorvenkallion tuulivoimaloiden väli on 1.4 kilometriä. Hankevastaava vaati omassa muistutuksessaan 3. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta kaavoittajaa muuttamaan vaihekaavan rajausta vastaamaan hankkeen rajausta, jotta kaikki suunnitellut voimalat olisi mahdollista rakentaa. Maakuntakaavoittaja totesi kuitenkin vastauksessaan, ettei laajennukselle ole edellytyksiä (Yhteenveto ja vastineet. Maakuntahallitus 21.5.2018, § 105).

Arviointiselostuksessa 3. vaihemaakuntakaavan ja hankkeen rajausten erot sivuutetaan. Vähättelevästi todetaan, ettei asialla ole merkitystä, koska maakuntakaavassa ei ole alueidenkäyttövarauksia tv-1 -alueen ulkopuolella. Maakuntakaavoittajan näkemyksen perusteella arvioiden väite on virheellinen ja perustelu pätemätön. Vaikutusten arviointi on siten epäonnistunut olennaisella tavalla. Tosiasioista piittaamattomuuden seurauksena hanketta pyritään edistämään toteuttamiskelvottomassa muodossa. Edes 19 voimalan kokonaisuus ei vastaa 3. vaihemaakuntakaavan edellyttämää ratkaisua. Siihen ei nimittäin riitä kahden voimalan vähennys hankealueen länsi- ja eteläreunasta.

Vaikutuksista

Pintavedet

Hankealueen läpi virtaavat Viirretoja ja siihen yhtyvät Ojahaanoja, Korvenhaanoja, Pitkännevanoja ja Kalliokoskenoja (kuva 9.6). Viirretoja laskee Perämereen. Maastokartoitusten mukaan hankealueella ei kuitenkaan sijaitse merkittäviä pintavesiä. Voimaloiden ja teiden rakennustöistä on arvioitu aiheutuvan vaikutuksia pintavesien laatuun, mutta arvio on yleisluonteinen.

Maanmuokkauksen kuivattava vaikutus on jäänyt vaille huomiota. Selostuksessa jopa todetaan kummastusta herättäen, että ”Vaikutuksia suoalueiden olosuhteisiin voidaan vähentää rakentamalla tiet suoalueiden reunoja myötäillen” (kpl 9.1.9). Huoltotiestö väitetään sijoitetun mahdollisimman pitkälle olemassa olevaa tiestöä ja maastokäytäviä (kiinteistörajat, talvitiestö) mukaillen. Kuten todettua tiestö on kuitenkin pääosin uutta ja joka tapauksessa tuulivoimarakentaminen vaatii tuekseen järeitä ja leveitä kulkuväyliä reunaojineen. Kuvasta 9.9 käy selville, että vesistöt varsineen on merkitty ekologisiksi yhteyksiksi. Siitä selviää myös, että uutta huoltotiestöä on sijoitettu muun muassa Korvenhaanojan varteen. Luontoselvityksen mukaan vesistöjen varsilla on monin paikoin vain kapea reheväkasvustoinen ja lehti- tai sekapuustoinen vyöhyke. Virtavesistöt mainitaan kaivetuiksi, mutta siitä ei seuraa, että tiestön rakentamisen kuivatus- ja muut vaikutukset voidaan sivuuttaa. Selostuksen sivulla 181 esitetty hyvin epämääräinen ja tietoa panttaava listaus ei riitä kuvaamaan vaikutuksia tiestöstä ojineen. Esimerkiksi voimaloista nro 12, 13 ja 15 todetaan: ”Huoltotie ja maakaapelit Korvenhaanojan varressa. Lyhytaikainen vähäinen kuormitus mahdollista. Luontoarvot on huomioitu sijoitussuunnitelmassa.”

Tiestö myös ylittää vesistöjä useista kohdista. Kappaleessa 9.3.2 muistutetaan, että alueen kuivatuksessa vesieliöstön esteettömästä liikkumisesta uomassa on syytä huolehtia. Miten se käytännössä toteutuu, jos hanke etenee, jää epäselväksi. Esimerkiksi Metso-kohteeksikin kelpaavaksi mainitun Ojahaanojan uusi tie ylittää kahteen kertaan. ”Arvokas metsä” -osuus on merkitty päättyväksi tien ylityksen kohdalle. Ojahaanojan ylityksestä tuulivoimalan nro 10 rakentamiseksi ilmoitetaan samaan tyyliin kuin muissakin kohdissa: kuormitus ja luontoarvot otetaan huomioon sijoittelussa. Haittojen ennalta estäminen on tietenkin perusasia, mutta tässä tapauksessa se jää uskon varaan. Toimivampi ratkaisu voisi olla voimalapaikan karsiminen luonnosvaiheessa olevassa kaavoituksessa. Kun se perustuu vaikutusten arviointimenettelyn tuottamaan aineistoon, sen tulisi olla kattavaa.

Kaavaselostuksen kappaleessa 6.2.3 todetaan seuraavasti: ”Osayleiskaavakartalla on esitetty nykyiset, parannettavat tielinjaukset ja sijainniltaan ohjeelliset, uudet huoltotiet alueelle laaditun tiesuunnitelman mukaan. Suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa tieverkostoa.” Jos on olemassa jokin varsinainen tiesuunnitelma, se olisi pitänyt yksityiskohtaisemmin esittää ja arvioida siitä johtuvia vaikutuksia yva-menettelyssä. Kun kaavaselostuksessa haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoiksi mainitaan vesien käsittely, vesien johtaminen ja panostaminen ojien ylitysten perustamistapaan huoltotiestön rakentamisen yhteydessä (7.17.4 Kasvillisuus ja luontotyypit), se osoittaa arviointimenettelyn puutteiden olevan merkittäviä. Kaavan yleismääräyksen mukaan tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden sekä kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet. Puskakorvenkallion hankkeessa se tuntuu tarkoittavan vain ympäristötukikohteiksi kelpaaviksi arvioituja vesistön varsia.

Linnusto

Paltusmäen ja Puskakorvenkallion välissä on Isonevan-Salkkarin maakunnallisesti merkittävä levähdysalue kriteerilajinaan metsähanhi (Hölttä ym. 2013). Alueen länsiosa sisältyy myös Kalajoen-Pyhäjoen pullonkaula-alueelle, jossa lintujen muutto keskittyy kapealle alueelle. Kalajoen-Pyhäjoen rannikkovyöhykkeellä lajit ovat eritoten metsähanhi ja laulujoutsen. Hankkeen maastoselvitykset vahvistivat käsityksiä sen sijainnista muuton painopistealueella sekä Isonevan-Salkarin merkityksestä ruokailu- ja levähdysalueena.

Maakunnallisessa ja ylimaakunnallisessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle tehdyssä 3.vaihemaakuntakaavan selvityksessä todetaan, että esille nousi metsähanhen, piekanan ja merikotkan koko Suomen puoleisen muuttoreitin varrelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden mahdollinen törmäyskuolleisuutta lisäävä vaikutus. ”Varovaisuusperiaatteen mukaisesti voidaan merikotkasta, piekanasta ja metsähanhesta todeta, että vaikka näyttäisikin siltä, että haitalliset vaikutukset jäävät merkittävää vähäisemmiksi, on pitkäaikaisten maastoseurantahavaintojen puutteessa otettava huomioon mahdolliset, joskin epätodennäköiset, kohtalaiset tai suuret haittavaikutukset. Tämän vuoksi suosituksena maakuntakaavan tuulivoimarakentamiselle voidaan todeta, että toistaiseksi on syytä pidättäytyä lisäsuunnittelusta metsähanhen, piekanan ja merikotkan päämuuttoreittien kriittisille kohdille sekä Oulun seudun kerääntymisalueelle. Suositus jättäisi tuulivoimasta vapaan muuttoreitin Kalajoki – Pyhäjoki -väliselle rannikko-osuudelle (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten. Pohjois-Pohjanmaan liitto 2016).

Lintuharrastajien havaintojen mukaan suuret levähtävät muuttolintumassat houkuttelevat muuttavia petolintuja jäämään kaartelemaan ja tarkkailemaan mahdollista saalista ja niinikään paikallisia saalistajia (esimerkiksi merikotka). Raahesta ja ympäristökunnista kertyneen seurantatiedon mukaan törmäysriski on merkittävä saalistukseen keskittyneillä petolinnuilla. Havaintoja on sekä läheltä piti tapauksista sekä törmäyksistä. Kopsan alueelta on löytynytkin kuollut merikotka. Merikotka todetaan selvityksessäkin törmäysalttiiksi. Kannan elpyminen ei ole syy vähätellä riskiä. Lajin kannan tulee vahvistua luontaisesti vaihtelevaksi.

Muuttoparvet luonnollisesti pyrkivät esteen kiertämään sellaisen havaitessaan, kunhan se on mahdollista. Jossain pisteessä kiertäminen ei vaikuta kuitenkaan olevan valittu ratkaisu, vaan linnut lentävät tuulivoimala-alueiden läpi. Siihen pyritään vastaamaan jättämällä riittäviksi arvioituja aukkoja voimala-alueiden välille. Valtakunnallisesti tärkeällä muuttoreitillä on kuitenkin ensisijaisesti painotettava reitin linnustollista turvallisuutta kaikissa sääoloissa. Seurantatietoa on toistaiseksi liian vähän ja tilanteista, joissa tuulivoimala-alueita vasta pystytetään. Varovaisuusperiaatteen mukainen toimintatapa tärkeällä päämuuttoreitillä on sijoittaa tuulivoimarakentaminen sen ulkopuolelle, kuten ympäristöministeriökin ohjeistaa.

Joka tapauksessa Isonevan-Salkkarin reuna-alueelle sijoittuvat voimalat nrot 1-5 on poistettava maakuntakaavan vastaisina. Kestävin ratkaisu on edistää Puskakorvenkallion hanketta korkeintaan noin 10 voimalan kokonaisuutena, jossa yhtään voimalaa ei pystytetä muuton painopistereitille. Karhunnevankangasta vasten on myös 3. vaihekaavan mukaisesti jätettävä väli.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri