Muistutus Utajärven Pahkavaaran tuu­li­voi­ma­puis­ton osay­leis­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

28.8.2018

Utajärven kunta / kunnanhallitus
kirjaamo(at)utajarvi.fi

Viite: Lausuntopyyntö sähköpostitse 2.7.2018

Asia: Muistutus Utajärven Pahkavaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta

Pahkavaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksessa on varaus 39 tuulivoimalalle, jotka sijoittuvat noin 3000 hehtaarin laajuiselle Tornator Oy:n omistamalle alueelle. Voimaloiden määrä on vähentynyt luonnosvaiheesta yhdellä. Voimala T27 on karsittu kaava-alueen pohjoisosasta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetystä yhteensä 42 voimalan vaihtoehdosta on jo aiemmin poistettu voimalapaikat nro 28 ja 29. Voimaloiden enimmäiskorkeus on 235 metriä maanpinnasta.

Voimalapaikkojen ohella kaavaehdotuksen kartassa osoitetaan huoltotieverkoston sekä maakaapelien ja sähköaseman sijainnit. Lisäksi kaavakartassa on merkinnät alueen metsälain mukaisista kohteista (luo-1), suoalueista (luo-2) luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina alueina, luo-3 ja luo-5 luonnonsuojelulain 49 §:n velvoittamina kohteina ja luo-4 vesilain suojeleman luontotyypin osoituksena.

Luo-merkinnät ovat olennainen osa tuulivoimarakentamista ohjaavaa kaavaa. Se laaditaan MRL:n 77a §:n mukaisena kaavana siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Se edellyttää, että kaavalla ohjataan riittävästi alueen rakentamista. Osayleiskaavaa sitovat maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset, kuten kohdat 7) ympäristöhaittojen vähentäminen ja 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Niiden lisäksi lain pykälän77b mukaan on huolehdittava, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuvat maisemaan ja ympäristöön. Samaan suuntaan ohjaa myös Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava, jossa varaus T368 koskee Pahkavaaran tuulivoimahanketta. Vaihekaavan tuulivoimaa koskevat suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.

Kaava-alueella virtaa useita puroja, Itäoja ja siihen laskeva Peuraoja, Havukkaoja, Törkyoja ja Haukkaoja. Arvokkaina puronvarsina on rajattu Peuraojan, Törkyojan ja Havukkaojan varsilta viisi erillistä kohdetta luo-1 merkinnöin, jolla viitataan metsälain 10 §:n mukaiseen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeään alueeseen, jonka olosuhteiden säilyttäminen tulee ottaa huomioon ja turvata luonnonarvot. Kyseisissä kohteissa tulee turvata paitsi vesistön varren puuston ja maaperän myös itse uoman säilyminen luonnontilaisena ja häiriöttömänä. Siihen velvoittaa myös vesilaki.

Ongelmaa ei niinkään aiheudu tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen sijoittelusta ja toteutuksesta, vaan voimaloiden vaatimasta infrastruktuurista. Velvoite pitää muistaa erityisesti huoltotiestön parantamisessa ja uusien rakentamisessa sekä kaapelien kaivuussa. Niiltä osin myös vaikutusselvitykset ovat usein puutteellisia, mitä selittää luonnontilaisten purojen ja niiden lähiympäristöjen mieltäminen vain metsälakikohteiksi. Erityisesti puroja ylitettäessä tienrakennuksessa ja -parannuksessa sekä kaapelien sijoittelussa tulee huolehtia, ettei aiheuteta vaellusesteitä vesieliöstölle eikä muutoinkaan heikennetä puroluonnon tilaa.

Vesilain luvanvaraisuuden arviointi on kuitenkin otettu huomioon. Siitä on maininta kaavaselostuksessa: ”Pahkavaaran tuulivoimahankkeen osalta vesilain mukaisen luvanvaraisuuden arviointi tulee tehdä vähintään Havukkaojan, Haukkaojan, Peuraojan ja Itäojan purouomiin rajautuvien rakentamistoimenpiteiden (mm. tiepenkereet, rummut, sillat, kaapelien alitukset, jne.) osalta, mikäli rakentamistoimenpiteillä on vaikutusta uomien nykyisiin sijainteihin, virtaamiin tai eliöstön elinolosuhteisiin. Luvanvaraisuuden arviointi tulee tehdä tarvittaessa myös mahdollisten muiden vesistöön rajautuvien tai vaikuttavien rakentamistoimenpiteiden osalta, esim. laajat ojitukset tai muutokset ojituksissa ja vesien johtamisessa aluetta halkoviin puroihin.” Vesilain huomioon ottaminen olisi kuitenkin hyvä todeta myös kaavamerkintöjen määräyksissä. Menettely jää tällaisenaan epäselväksi. Kun vaikutusselvityksetkin ovat puutteellisia, miten rakennusluvan hakuvaiheessa asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota niin hakijan kuin luvan myöntäjänkin taholta?

Linnustoselvityksessä mainitaan metsäluontoarvoja sisältäviä luontokohteita, joilla ei ole kaavakartassa luo-merkintää. Niitä ovat kasvillisuus- ja luontotyyppikohteet K19 Hevosvaaranautio (vanhaa puustoa sisältävä sekametsäalue), K17 (Pajakansuon itäpuolen lahopuustoinen metsikkö) sekä K8 (lahopuustoinen metsikkö). Tuulivoimakaavassa ne ilmaisevat luontoarvoja, joita ei pidä millään hankkeen työvaiheella tuhota. Niiden säästäminen lieventää jossain määrin metsätalouden jäljistä huolimatta erämaisen alueen muuttumista teollisesti rakennetuksi. Esimerkiksi T34 näyttäisi olevan Hevosvaaranaution kohdalla. Kasvillisuusselvityksen mukaan kohteella on nuori taimikko. Kuva on kuitenkin rajaukseltaan suppea.

Kaavakartan ohjausvaikutusta ja myös luettavuutta parantaisi täsmällisemmät ja kattavammat merkinnät. Lisäksi niiden avulla olisi mahdollista tehostaa paikkatiedon vaikutusta rakennuslupavaiheessa. Yleisen määräyksen mukaanhan ”Rakennusluvassa tulee määrätä suojelukohde merkittäväksi maastoon, mikäli rakentamistoimenpiteet voivat vaarantaa kohteen säilymisen.” Rakennuslupaa ei pidä myöntää, jos rakentamistoimenpiteet vaarantavat suojelukohteen säilymisen. Merkinnöin varmistetaan ennaltaehkäisevästi tiedonkulku arvokohteista.

Luo-3 viitasammakoiden elinympäristönä

Selvityksen mukaan Lummelampi, Havukkalampi ja Kuivauslampi sekä Lummelammen ja Havukkalammen välinen suo ovat viitasammakon elinympäristöjä. Luo-3 merkintä on Kuivauslammella ja Lummelammen ja Havukkalammen välisellä suolla ja osittain itse lammillakin.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyn vuoden 2015 viitasammakkoselvityksen mukaan lajia tavattiin kutuaikaan toukokuussa Kuivauslammella ja Sääskensuolla. Selvityksessä ei mainita reittiä tai kohteita, joilla kartoitus on tehty eikä esitetä mitään arvioita hankkeen vaikutuksista populaation elinympäristöön eikä niin tehdä selostuksessakaan. Vuoden 2018 täydentävässä selvityksessä kartoitettiin myös Lummelampi ja Havukkalampi ympäristöineen. Viitasammakoita havaittiinkin sadoittain.

Vuoden 2018 selvityksessä viitasammakon elinympäristöksi on rajattu kaikki mainitut lammet sekä Lummelammen ja Havukkalammen välinen suo. Siinäkään ei kuitenkaan esitetä arviota hankkeen, eritoten voimalan nro 31 ja sen vaatiman tienparannuksen ja liittymän vaikutuksista viitasammakoiden elinympäristöön. Molemmat selvitykset ovat sikälikin suppeita, että niissä on otettu huomioon vain kutuajan elinympäristö. Viitasammakon elinpiiri vaihtelee vuoden aikana, kudun jälkeen siirrytään maalle ja syksyllä talvehtimispaikkaan, joka voi olla sama tai eri kuin kesäajan ympäristö. Vuoden kierrossa vaihtuvat potentiaaliset elinympäristöt pitää ottaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittelyssä ja rajaamisessa huomioon. Vuoden 2018 johtopäätöksissä viitataan poikkeuslupaan ja todetaan perustelut, joilla poikkeusluvan saanti on mahdollista. Sitäkin prosessia varten pitää kuitenkin olla asialliset selvitykset. Kaavaselostuksessa sivulla 77 esitetään, ettei haitallista vaikutusta ole. ”Koska tuulivoimalan alueelta on ojia myöten vähintään 80 metrin matka Havukkalampeen ja kiintoaineen kulkeutuminen kasvipeitteisessä hitaasti virtaavassa ojassa on vähäistä, rakentamistoimista ei arvioida aiheutuvan Lummelampeen kohdistuvia vaikutuksia.” Arvio ei ole riittävä, vaan lähinnä mielipide, joka ei pidä yhtä kartankaan tietojen kanssa.

Kun on selvillä viitasammakon populaatiot Lummelammelta, Havukkalammelta ja niiden väliseltä suolta sekä Kuivauslammelta, ne on kokonaisuudessaan merkittävä luo-3 -alueiksi, kuten vuoden 2018 erillisselvityksessä esitetään. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IVa laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminenkin on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan kiellettyä. Olemassa olevankin tiestön parantaminen tuulivoimarakentamista varten tarkoittaa huomattavaa tiealueen leventämistä ja vahvistamista sekä mittavia reunaojituksia. Koska vaikutukset eivät ole selvillä, on lakia ja varovaisuusperiaatettakin noudattaen voimalapaikka T31 tiestöineen kaavasta karsittava. Siten arvokkaat kosteikot viitasammakoineen säilyvät ilman uusia häiriövaikutuksia. Voimalapaikat T30 ja T32 ovat toteutettavissa ja huolettavissa pohjoisesta ja etelästä käsin eikä niitä yhdistävää tietä tarvita. T31:n karsiminen on merkittävä haittojen lievennystekijä.

Lisäksi vähintään voimalapaikat T36 ja T37 karsittava

Pohjois-Pohjanmaan piiri esitti lausunnossaan luonnoksesta (9.2.2018) voimalapaikkojen T36, T37 ja T38 poistamista Pajakansuon ja kaava-alueen itäpuolella välittömästi sijaitsevan Karhusuon-Viitasuon soidensuojelu- ja Natura-alueen välistä. Jostain syystä lausuntoa ei ole otettu huomioon, joten muistuttaja toistaa vaatimuksen. Vähintään karsittavia ovat T36 ja T37 -voimalapaikat. T36 on sijoitettu aivan Pajakansuon laitaan ja T37 siitä itään. Vaikka arviointien mukaan ruokailulentoja ei ole erityisesti havaittu soidensuojelualueen ja Pajakansuon välillä, hankkeen aiheuttaman luonnon pirstoutumisen vaikutusta vähentäisi rakentamattoman ja vähäisemmän häiriön vyöhykkeen jättäminen luonnontilansa säilyttäneiden alueiden välille. Nyt kyseiselle alueelle on merkitty lisäksi rakentamista palveleva varastointi- ja kokoamisalue. Suunniteltu rakentaminen eristäisi ja köyhdyttäisi Pajakansuon monimuotoisuutta ympäristön muutosten ja lisääntyvän liikenteen karkottaessa sen eläimistöä.

Sähkönsiirrosta

Kaavaselostuksen mukaan Lavakorven tuulivoimalahankkeesta on luovuttu puolustusvoimien kielteisen kannan vuoksi. Niinikään puolustusvoimien kielteisen lausunnon perusteella on luovuttu Hepoharjun alueen hankkeesta ja Maaselän hanketta kehitetään eteenpäin pienemmällä, noin 8 tuulivoimalan kokonaisuudella. Muutoksia on tapahtunut myös kaavailluissa sähkönsiirtoreiteissä. Niitä suunnitellaan ja arvioidaan kuitenkin erillään voimala-alueen kaavoituksesta.

Kaavaselostuksessa todetaan, että Pahkavaaran ja Maaselän tuulivoimahankkeiden tuottama sähkö on tarkoitus siirtää samoja sähkönsiirron reittivaihtoehtoja hyödyntäen 110 kV tai 400 kV jännitetasolla Muhoksen Pyhänselän sähköasemalle. Selostuksen kuvan 9-13 mukaan pohjoinen reitti kulkisi Maaselän hankealueelta Pällin kautta Pyhänselkään kymmeniä kilometrejä ja muun muassa lukuisten arvokkaiden ja suojeltujenkin soiden kautta. Samoja ongelmia sisältyy eteläisempäänkin linjaan, mutta ehkä niitä jatkoselvityksissä voidaan lieventää, jos tuulivoimarakentaminen Pahkavaarassa käynnistyy. Hankkeen kestävyyttä tulee kuitenkin sähkönsiirronkin osalta harkita kannattavuuden ohella huolellisesti ennen rakennuslupien hakua.

MRL:n 65 §:n velvoite

Yhdistys pyytää MRL:n 65 §:n säädöksen mukaisesti ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen ja tieto valtuuston päätöksestä.

Esko Saari, puheenjohtaja, Merja Ylönen, sihteeri