Nallikarin kaa­va­pää­tök­ses­tä jatkovalitus

Valittajat
Prosessiosoite

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry
Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
Oulu-seura ry

9.10.2018

Korkein hallinto-oikeus
korkein.hallinto-oikeus(at)oikeus.fi

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Viite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös nro 18/0164/1, antopäivä 10.9.2018 (liite 1)

Asia: Muutoksenhaku Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen.

Vaatimus

Haemme päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentin 1 (lain soveltaminen samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyys) ja 3 kohtien perusteella (muu painava syy).

Vaadimme korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Oulun kaupunginvaltuuston 9.1.2017 tekemän päätöksen Oulun Hietasaaren kaupunginosaa koskevasta asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta (Holstinsalmentie, Vellamontie, Nallikarinranta, kaavatunnus 564 – 1976) (liite 2).

Valittajat pitävät kaavamuutosta ajantasaisen ja lainvoimaisen uuden Oulun yleiskaavan (MRL 42 § 1 mom) ja asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) vastaisena. Se ei täytä muun muassa vaatimusta terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomisesta eikä rakennetun ja luonnonympäristön ja niihin liittyvien erityisten arvojen vaalimisesta. Päinvastoin muutoksilla aiheutettaisiin merkittävä heikennys Hietasaaren kaupunginosan maankäyttöön ja kantakaupungin virkistysalueiden riittävyyteen. Asemakaavan vaikutusalue on rajattu liian suppeaksi, mistä johtuen kaava ei perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vaatimiin riittäviin selvityksiin koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (liite 3).

Perustelut

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä valituksen perustelut hylättiin ja arvioitiin asemakaavassa otetun riittävästi huomioon uuden Oulun yleiskaavan ohjausvaikutus niin rakennettuun kulttuuriympäristöön kuin luonnonympäristöön ja virkistykseen ja täyttävän asemakaavan sisältövaatimukset.

Päätöksessä hylätä valitus on jätetty monilta osin ottamatta huomioon ja arvioimatta valittajien esittämiä perusteluja. Eritoten epäselväksi jää, missä määrin maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset muun muassa terveellisestä ympäristöstä ja riittävistä lähivirkistykseen soveltuvista ja luonnoltaan monimuotoisista alueista pitää ottaa huomioon. Mitoitusepäselvyyksistä ja luonnonarvojen vaalimisesta muutoin kuin luonnonsuojelulain nojalla ei ilmeisesti ole ennakkoratkaisuja, joten jatkovalitusluvan yhtenä perusteena on linjaratkaisun saaminen korkeimmasta hallinto-oikeudesta siitä, millä tavoin sisältövaatimus luonnonympäristön vaalimisesta ja sen erityisarvojen hävittämiskiellosta pitää ottaa huomioon. Lisäksi melua ja liikennettä koskevat muutokset ja niiden vaikutukset on puutteellisesti arvioitu ja otettu huomioon.

Linjapäätöstä edellyttää myös rky-aluerajauksen merkitys asemakaavoituksessa. Valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Hietasaaren huvilat, koskeva päätös on vuodelta 2009 eli suhteellisen tuore. Yleiskaavan määräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kulttuuriperintö- ja maisema-arvojen turvaamista siten, että rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Suunniteltaessa alueelle muutoksia on turvattava alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen. Rakennettuun ympäristöön vaikuttavista hankkeista on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta.

Vaikutusalueen määrittämisestä

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Hietasaari on todistetusti monimuotoinen ja tärkeä virkistysalue ja kantaoululaisille kaikkein merkittävin ja monipuolisin lähivirkistyskohde. Siitä on osoituksena alueen sisältyminen myös yleiskaavassa Oulujoen suiston kaupunkipuisto -rajaukseen. ”Merkinnällä on osoitettu suistoalue, jolla on erityisiä maisema-, historia-, kaupunkikuva-, luonto- ja virkistysarvoja. Aluetta tulee hoitaa ja kehittää niin, että sen erityisarvot säilyvät.” Muut kantakaupungin viher- ja virkistysalueet ovat pääosin toiminnallisiksi rakennettuja ja hoidettuja puistoja.

Hietasaaren alueesta on asemakaavoitukseen erotettu ensin yksi muutosalue (ns Nallikarin kaava) ja kohta toinen (Vaaskiventien kaava) erillisiksi menettelyiksi. Isolta osin Vaaskiventien kaavaratkaisut ovat seurausta Nallikarin kaavaan esitetyistä maankäytön muutoksista. Molemmissa asemakaavoituksissa vaikutusalue on rajattu suppeasti. Samaa vaikutusaluetta on vain kaavojen yhteisellä sivulla Vaaskiventien ja Mustasalmen välillä. Kaavoitusprosessissa ei ole arvioitu kaavaratkaisujen vaikutuksia muuhun osaan Hietasaarta tai sen käyttöön viher- ja virkistysalueena eikä asemakaavamuutoksen / -muutosten vaikutuksia lähialueen ja kantakaupungin virkistysalueiden riittävyyteen ja laatuun.

Yhteisvaikutuksena on otettu huomioon vain palstaviljely. Tilansa Nallikarin kaava-alueelta pysäköintialueen ja huvi- ja viihdepalvelujen korttelille menettäville palstoille on esitetty korvaava paikka toisella kaavamuutosalueella, joka tällä hetkellä on sekä uuden Oulun yleiskaavassa että voimassa olevassa asemakaavassa virkistykseen varattua metsäistä aluetta.

Jopa Toppilansaaren jo rakennettu asuinalue on rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn vaikutusalueen ulkopuolelle puhumattakaan uusista asuinalueista, joita suunnitellaan tai rakennetaan Toppilansalmen molemmin puolin, Hartaanselän ympärille, myös Hietasaareen ns. Vaakunakylän kohdalle sekä merenrannalle pohjoisen suuntaan. Uusia viher- ja lähivirkistysalueita ei ole tiedossa kevyenliikenteen väyliä lukuunottamatta. Yleiskaavassa tukeudutaankin merkittävässä määrin Hietasaareen lähivirkistysalueena. Asemakaavamuutoksen seurauksena virkistyskäytössä olevien ja kasvillisuudeltaan luonnontilaisenkaltaisten alueiden määrä vähentyisi oleellisesti nykyiseen vallitsevaan tilanteeseen ja myös voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna yksityistämällä ja kaupallistamalla julkista ja maksutonta tilaa.

Metsän raivauksen ohella Vaaskiventien kaavassa esitetään lukuisia muitakin muutoksia nykytilaan, jotka olennaisesti muuttavat alueen ilmettä ja käyttöä. Kaavamuutoksessa esitetty lisärakentaminen Vaaskiventien ympäristöön Mustasalmen eteläpuolelle entisestään kaventaisi lähivirkistysalueita. Sitäkään vaikutusta ei Nallikari-kaavan vaikutusten arvioinnissa ole otettu huomioon.

Toppilansaaren ja Toppilansalmen mantereen puolen puuttuminen vaikutusalueesta on virhe siksikin, että on selvää, että kaikki toiminta Nallikarin alueella tuo liikennettä myös Toppilansaarentielle ja Möljänsillalle (avattu liikenteelle 15.11.2012) sekä asuinalueen halkaisevalle Pitkänmöljäntielle. Sitä kautta matka lyhenee pohjoisen suuntaan noin puoli kilometriä. Navigaattori ohjaakin matkailuliikennettä kulkemaan Toppilansaaren läpi Nallikariin päin. Toppilansaaren asuinalue kuuluu kaavan vaikutusalueeseen sisältäen Pitkänmöljäntien ja Hietasaarentien risteyksen.

Toiminnoista aiheutuvan melun leviäminen on niinikään rajattu suppealle alueelle ja huvipuistomelun ominaispiirteet on puutteellisesti otettu huomioon. Melua käsitellään tarkemmin omana kappaleenaan.

Kaavahierarkia ja rky

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että asemakaavoitusta ohjaa uuden Oulun yleiskaava, mutta Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava voidaan ottaa selvitysaineistona huomioon. Maakuntakaava on ohjannut yleiskaavan laadintaa. Molemmissa kaavamuodoissa on johdonmukaisesti painotettu Hietasaaren alueen maankäytöksi virkistystä ja luonnonmukaisuuden vaalimista sekä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Pohjois-Pohjanmaan aiemmassa maakuntakaavassa Hietasaaren alue on varattu seudullisesti merkittäväksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueeksi (V). Maakuntavaltuuston 7.12.2016 hyväksymässä 2. vaihemaakuntakaavassa Hietasaaren alue on niinikään vähintään seudullisesti merkittävä viheralueverkoston kannalta tärkeä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Rasterimerkintä osoittaa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Hietasaaren huvilat RKY 2009. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet.

Hietasaaressa jäljellä olevien huviloiden rakennuskanta on peräisin etupäässä 1800­-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Huviloita on kuutisenkymmentä, joista osa on yksityisten, osa yhteisöjen käytössä. Huvilarakennukset ovat keskittyneet Hietasaaren keski­- ja itäosiin, Puomitien ja Vaaskiventien varsille sekä nuorempi huvila­-alue kapean Mustasalmen rannoille. Huvila­-alueen ominaispiirteisiin kuuluvat vehmas puusto, rehevät puutarhat ja sorapintaiset tiet.

Uuden Oulun yleiskaavassa Hietasaaren RKY 2009 -alue on vastaavasti rajattu ja siinä edellytetään, että alueen suunnittelussa ja käytössä edistetään kulttuuriperintö- ja maisema-arvojen turvaamista niin, että rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Suunniteltaessa alueelle muutoksia on turvattava sen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen.

Asemakaavan selostuksessa ei ole selvitystä ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilymisestä kaavamuutoksessa. Sopeutumisen kaavamuutokseen vain todetaan olevan sovittu Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa. Museon lausunnossa kaavaehdotuksesta ei tosiasiassa kuitenkaan oteta mitään kantaa siihen, miten muutosesityksen sisältö istuu rky-alueen kylkeen ja oheen (liite 3, sivu 75). Lisäksi lausunnossa todetaan epämääräisesti muun muassa, että ”kaavassa ehdotettu huvipuiston sijoittaminen Hietasaaren kaltaiseen (RKY 2009) suojellun huvilamiljöön välittömään läheisyyteen voidaan pitää kuitenkin olevan rakennuskannan arvon ja viihtyisyyden kannalta kysymyksiä herättävänä.” Tarkemmin ei asiaa analysoida, vaikka Mustasaarentie nro 9 (tontti 3), jonka päärakennus ja pihapiiri ovat suojeltuja ja jotka kuuluvat RKY 2009 -alueeseen, on siirretty osaksi huvi- ja viihdepalvelujen korttelia (PV) tontinhaltijan (ODL:n säätiö ry) esityksestä. Tontille osoitettu kerrosala on 600 k-neliömetriä. Autopaikkavaatimuksen mukaiset 20 autopaikkaa on mahdollista sijoittaa viereiselle autopaikkojen korttelialueelle LPA.

Kaavassa PV-alueeseen liitettyinä tontin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihapiirin, joka on osoitettu säilytettäväksi (sr-5), ja päärakennuksen, joka on suojeltu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti (sr-20), ei voi olettaa säilyttävän suojeluarvonsa eikä ympäristön erityispiirteitä. Rakennuksen ympäristö muuttuu kokonaan, jos PV-alue rakennetaan kaavamuutoksen mahdollistavalla tavalla. Nykyisin Mustasaarentien nro 9 ja palstaviljelyalue nro 1:n välissä on järeiden vanhojen rannikkomäntyjen metsikkö. Mustasaarentien toiselle puolelle osoitetaan laaja pysäköintikenttä ja sen viereen nykyisten urheiluhallien laajennus. PV-alue jatkuu lisäksi vielä Mustasalmen eteläpuolelle ja suoraan Mustasaarentie nro 9:n vastarannalle. Kaava on liian massiivinen ja sisällöltään ympäristöönsä sopimaton, kun taas Hietasaaren vanha huvilamiljöö on nykyisellään sopeutunut saaren luontoon ja on rakennustehokkuudeltaan väljää.

Asemakaavamuutoksessa suunniteltu voimakas ja kaupunkimainen matkailu- ja viihdepalvelurakentaminen on ristiriidassa Museoviraston sille vuonna 2009 antaman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön statuksen kanssa ja suoranaisesti vaarantaa alueen arvojen säilymisen vesittäessään suojelurajauksen tarkoituksen ja sen toteuttamiseksi laaditut määräykset.

Vaatimus terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä ei täyty

Melu

Päätöksessä riidattomana on pidetty erityisesti Nallikarin asemakaavamuutoksen mahdollistavan huvipuiston haitallisia vaikutuksia ympäristöönsä, kuten melun ja liikenteen lisääntymistä. Vaikutukset on rajattu Hietasaaren huvila-alueelle ja erityisesti kahdelle asemakaava-alueella sijaitsevalle huvilalle pihapiireineen sekä suunnittelualueelle rajautuville lähimmille huviloille. Vaikka ulkomelun arvot ylittävät loma-asuntoalueille ja taajamien virkistysalueille valtioneuvoston antamat melutason ohjearvot, ylityksen ei ole katsottu koskevan Hietasaaren kaavamuutosaluetta, koska kyse on kaupunkialueesta. Hietasaari tai saaresta huvipuistolle suunniteltu alue ei sijaitse kaupungin ydinkeskustassa, vaan kaupungin edustalla Oulujoen suistossa. Millaista taajamaa valtioneuvoston päätöksessä on tarkoitettu tai miksi se ei koskisi myös Oulua, ei hallinto-oikeuden päätöksestä käy ilmi.

Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt 11.9.2018 Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018–2023 (liite 4). Vuoden 2017 meluselvityksen mukaan kantakaupungin hiljaisina alueina voidaan pitää Hietasaaren eteläosia, Pikisaaren pohjoisosaa, Pyykösjärven itärantaa ja Letonniemeä. Toimintasuunnitelmassa Hietasaari kuuluu hiljaisiin virkistysalueisiin (liite 5). Hiljaisen alueen määritelmän mukaan väestökeskittymässä minkään melulähteen aiheuttama melutaso ei ylitä päivällä 50 desibeliä eikä yöllä 45 desibeliä. Oulun meluntorjuntasuunnitelmassa 2013-2018 Hietasaari (sis. Toppilansaaren) on pääosin keskimelutasoltaan 35-45 dB:n vyöhykettä ja myös asemakaavan muutosalueella (liite 6). Hietasaaren tila melulähteiden osalta on pysynyt samana lukuunottamatta tapahtumakeskus Ilo Oulun sijoittumista saareen Hietasaarentien varteen kesällä 2018.

Valituksessa melun lisääntyminen oli merkittävä elinympäristön heikentymistä tarkoittava ja siten lainvastainen vaikutus. Kaavaa varten laaditussa laskennallisessa ympäristömeluselvityksessä 2015 todetaan, että se on tehty yleisen kirjallisuuden pohjalta eikä perustu Kalevala-teemapuiston todellisiin laitevalintoihin. Laskentaepävarmuus myönnettiin, mutta johtopäätöksenä esitettiin meluselvityksen uusimista, kun laitteiston toimittaja on selvillä, tai viimeistään huvipuiston valmistuttua, jolloin voidaan tehdä todellisia mittauksia. Se on hyväksytty menettelyksi myös valituksen hylänneessä päätöksessä.

Huvipuistohankkeessa edellytetään tehtävän melusta lisäselvityksiä ympäristöluvitusta varten. Harkinta melusta ja sen häiritsevyydestä ja sopivuudesta sijoituspaikalleen sekä mahdollisuudesta ehkäistä haitallisia vaikutuksia tehtäisiin siten vasta jälkikäteen. Lain sisältövaatimusten tehtävä on vaikuttaa maankäyttöön haittoja ennaltaehkäisevästi. Kaavoituksessa pitää jo olla selvillä maankäyttöratkaisun toteuttamiskelpoisuus.

Jälkikäteinen soveltuvuuden arviointi on myös ristiriidassa kaupungin meluntorjuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Käytännössä riittävä meluntorjunta olisi sitä paitsi vaikeaa ellei mahdotonta melua tuottavien huvipuistolaitteiden korkeuden takia. Vallien rakentaminen olisi maisemallisesti haitallinen ratkaisu toimittaessa osittain rky-alueella ja tärkeällä virkistys-ja matkailupalvelujen alueella. Se on myös jo todettu kaavoitusprosessissa toimimattomaksi ratkaisuksi.

Melurajat koskevat keskiäänitasoja, jotka ovat keskiarvoja. Kuitenkin laskennallisen ympäristömeluselvityksen mukaan hetkelliset maksimiäänitasot voivat häiritä, koska niitä on paljon. Laskennallisen ympäristömeluselvityksen karttaliitteet osoittavat, että huvipuiston laitteiden ja ihmisten äänten sekoitus leviää meluna laajalle kuuluen muun muassa Toppilansaaren asuinalueelle (liite 7). Oulun hiljaisten alueiden kartasta ilmenee, että Toppilansaaren asuinalueen ja Hietasaaren melutasot ovat välillä 35 dB – 45 dB. Huvipuistolaitteiden alin melutaso, 45 desibeliä, erottuu siis hyvin koko Hietasaaressa ja vuoristoradan melu kuuluu koko Toppilansaareen. Siitä huolimatta melun vaikutusalue rajattiin aivan huvipuiston lähialueelle.

Suomen tivolia koskeva ympäristömelun mittausraportti antaa meluarvot vain ajalle 14.6.2014 klo 16-20, eikä ole siten yleistettävissä (liite 8). Mittaukset on tehty 1.5 metrin korkeudesta eivätkä kuvaa Toppilansaaren asukkaiden kokemaa melua. Melulähde oli vuoristoradassa 11 metrin korkeudessa ja kuului häiritsevästi puiden yli kerrostaloihin 800 metrin päähän. Oulun kaupungin ympäristötoimesta lainatulla melumittarilla mitattiin 500 metrin päässä parvekkeella hetkittäin yli 60 desibelin kirkumismelua. Tivoli oli pystytetty osittain puustoiseen maastoon. Viisi mittauspistettä oli metsässä ja yksi tien vieressä. Mittauksiin on vaikuttanut pehmeän maan, puiden ja muun kasvillisuuden vaimentava vaikutus sekä ajankohdan tavallista vilkkaampi liikenne tivolin kohdalla Hietasaarentiellä.

Tehdyt melumittaukset ja -laskelmat eivät anna myöskään kuvaa kirkumismelun psykofyysisistä haitoista. Lakiin määrätyt desibelirajoitukset/suositukset mitataan yleensä A-painotuksella, jolloin esimerkiksi kirkumisen äänentaajuudet eivät erotu. Psykoakustinen kokemus häiritsevyydestä ei siten näy mittauksissa. Taustaselvityksissä puhutaan kiljumisesta. Se on tasaisena jatkuva ääni, mutta Suomen Tivolin vierailujen johdosta Hietasaaren asukkailla on kokemusta myös kirkumisesta, joka on voimakkaampaa kiljumista, jossa ääni särkyy. Kirkumisen äänilähde on ollut vuoristorata. Kun juna lähtee alamäkeen, pelon tunne synnyttää kirkumista. Se on vuoristoradan – ja monen muun huvipuistolaitteen – tarkoituskin. Tivolin alueella olevaa henkilöä kirkuminen ei häiritse, koska hän on itsekin samassa elämysympäristössä. Kun kirkuminen kuuluu toisiin ympäristöihin, se vaikuttaa eri tavalla.

Kirkuminen on ihmislajin hälytysäänin. Kuulo on herkimmillään kirkumisen taajuuksilla ja se on äänisignaalina erittäin huomiota keskittävä ja viestittää vaaraa. Yksi kuulon ominaisuuksista on, että keho reagoi ääneen jo ennen, kuin ymmärrys kertoo mikä ääni oli. Kirkuminen aiheuttaa siis kuulijassa stressireaktion. Hälytystila tuottaa fyysistä ja psyykkistä stressiä. Jatkuva liikennemelu tuottaa stressiä ja nostaa siksi verenpainetta ja aiheuttaa sydän- ja verisuonitautia. Jatkuva melu on tutkitusti merkittävä terveysriski. Kolmannes ihmisistä on jopa meluherkkiä. Hietasaaren ja Toppilansaaren asukkailta ei voi edellyttää, että he tottuisivat kirkumiseen.

Huvipuiston vieressä Mustasaarentie 7:ssä sijaitsee Auta lasta ry:n lastenkoti ja päiväkoti. Meluselvityksen tulosten tarkastelu ei huomioi keskimelun ylittävän ohjearvon (55 dB) myös siellä. Hetkittäiset maksimiäänitasot (laitteet ja kirkuminen) ovat välillä 55-65 dB. Hoitolaitokset ovat ns. herkkiä kohteita, joita pitäisi suojella melulta. Kirkumisen psykofyysinen vaikutus on erityisen haitallinen erityisnuorille ja lapsille.

Linnanmäki ja Särkänniemi toimivat voimakkaan liikennemelun keskellä ja siksi kirkuminen ei herätä niiden ympäristössä huomiota. Jos ympäristössä sen sijaan ei ole paljonkaan peittäviä ääniä (liikennettä), niin huvipuiston tuottamat äänet kantavat luultavimmin laajemmalle kuin ympäristössä, jossa peittävää ääntä tuottavia toimintoja jo on.

Liikenne

Kaavassa esitetään matkailu- ja viihdepalvelurakenteiden lisäämisen vaatimina tonteille sijoitettaviksi yhteensä noin 660 autopaikkaa sekä autopaikkojen korttelialueille (LPA) ja yleisille pysäköintialueille (LP) noin 1300 autopaikkaa. Lisäksi autoja voidaan sijoittaa myös kadunvarsille, joten autopaikkojen kokonaismäärää on mahdollista jonkin verran kasvattaa tapahtumien yhteydessä tehtävin väliaikaisjärjestelyin. Liikenteen sujuvuudesta on laadittu arvio.

Mallilaskelma perustuu Holstinsalmentien ja Hietasaarentien risteykseen sijoitettavan liikenneympyrän välityskykyyn. Liikenteen vaikutuksista kaava-alueeseen se ei kerro kuitenkaan riittävästi. Varsinkin kesäkuukausien aikana itse Nallikarin ympäristön ”välityskyky” ei nykyiselläänkään ole toimiva, vaan liikenne on paremminkin kaoottista, kun autot on jonnekin pysäköitävä. Virallista seurantaa ei ole tehty, mutta kokemuksen perusteella on selvää, että ruuhkaisuus ja hallitsematon pysäköinti on vallitseva tilanne eikä tapahtumista johtuva poikkeus.

Liikenne on ruuhkaisinta Nallikarin alueella lämpimillä jaksoilla heinäkuussa klo 12-18 välisenä aikana, mikä lisää huomattavasti vuorokausiliikenteen määrää. Toppilansaaren asuntoalueelta Pitkänmöljäntieltä Hietasaarentielle moottoriajoneuvolla liityttäessä (edelleen Bertel Jungin tielle) kesän ruuhka-aikoina viivettä voi aiheutua noin 4 min/ajoneuvo Hietasaarentien liikenteen vuoksi.

Siihen kuuluu Oulun Vihreäsaaren satamasta johtuvaa raskasta liikennettä, jota sataman oman ilmoituksen mukaan on Hietasaarentiellä yli 300 kuorma-autoa vuorokaudessa. Iso osa ajoneuvoista on varsinaisella perävaunulla varustettuja. Raskaan liikenteen määrää voidaan pitää poikkeuksellisen suurena alueella, jossa on asutusta ja erittäin paljon kevytliikennettä. Lisäksi osa raskaasta liikenteestä on vaarallisten aineiden kuljetuksia (luokan 3 palavia vaarallisia nesteitä). Oulun syväsataman käynnissä oleva syventäminen vielä lisää merkittävästi jatkossa Hietasaarentien raskasta liikennettä. Oulun Yleiskaavan mukaisesti Vihreäsaaressa on vaarallisia kemikaaleja käsittelevä laitos.

Asemakaavamuutos keskittäisi Holstinsalmentien länsipäähän uusina toimintoina Kalevala-aiheisen teemahuvipuiston (kortteli 8, PV II (sallittu kerrosluku) ja PV I), lasten teemahuvipuiston (Vauhtipuisto, PV II), tanssi- ja viihdepaviljonkialueen (kortteli 6, P II), Meri-Oulun kesäteatterin (kortteli 4, P II) ja Nallikarin rantatien varteen suunnitellut yksityiset loma-asunnot (RM II) sekä nykyisten toimintojen Palloiluhalli Nallisportin (YU II), koulutus- ja kehittämiskeskus Pohton (5, RM V-VIII) ja kylpylähotelli Eedenin (4, RM-1 V ja RM IV) laajennukset. Kaavan suunnittelun jälkeen on leirintäalueen mökkien lisärakentaminen aloitettu vuonna 2016 ja sitä jatketaan edelleen.

Hietasaarentien liikennettä (henkilöauto ja kevytliikenne) on jatkossa vielä merkittävästi lisäämässä salmen rantaan suunnitteluvaiheessa oleva kerrostalovaltainen asuntoalue, jota on kaavailtu asuntomessualueeksi. Tapahtuma-alue ILO Oulu on aloittanut toimintansa keväällä 2018 Hietasaarentien ja Holstinsalmentien risteyksessä lisäten omalta osaltaan Hietasaarentien liikennettä.

Kaavaa laadittaessa ei ole otettu riittävästi huomioon nykytilaa, jossa liikennemäärät ovat jo nyt äärirajoilla kesäaikana lämpimillä säillä. Vaikka kiertoliittymät toimisivat välityskyvyltään Hietasaaren puolella, vaikutukset saattavat ulottua myös salmen mantereen puoleiseen valoristeykseen. Sen liikennemäärät tulevat kasvamaan lähivuosina uusien asuinalueiden (Toppilansalmi, Ranta-Toppila) rakentamisen myötä.

Liikenneympäristö ei ole turvallinen asemakaavamuutoksen toteutuessa. Hietasaarentien liikenne ja risteykset Holstinsalmentien ja Pitkänmöljäntien kanssa ovat jo nykyisellään vaarallisia johtuen suurista liikennemääristä ja raskaan liikenteen ja etenkin vaarallisten aineiden kuljetuksista Vihreäsaaresta. Johtopäätös on, että liikenneinfrastruktuurin muutoksia ei ole riittävästi arvioitu eikä asemakaava siltäkään osin täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vaatimusta kaavan perustumisesta riittäviin selvityksiin ja merkittävien vaikutusten huomioon ottamiseen. Siten jää epäily tältäkin osin sisältövaatimusten (54 §) rikkomisesta.

Luonnonympäristön erityisarvot (MRL 54 § ja 73 §)

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä siteerataan kaupungin vastinetta (vastine 27.4.2017): ”Hietasaaren alueella säilyy varsin runsaasti yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvia alueita, myös kaupungin asukasmäärän ennakoitu kasvu huomioiden. Lisäksi asuinalueilla on myös sisäisiä lähivirkistysalueita. Yleinen virkistyskäyttö keskittyykin Hietasaaressa pääasiassa ulkoilureiteille, jotka säilyvät jatkossa entisenlaisina.”

Kaupungin ilmoitus Hietasaaren virkistyskäyttötavoista on kuitenkin suppea. Ulkoilureitit ovat ikäänkuin virallisia, rakennettuja virkistysalueita, joihin käyttäjät ohjataan. Reittien ympäristöjen tilan ja laadun merkitystä virkistyksen kokemukseen ei oteta huomioon. Epäjohdonmukaisuutta on siinä, että arviota ei rajata asemakaava-alueeseen ja sen vaikutusalueeseen vaan tässä kohdassa tarkoitetaan koko Hietasaarta, josta osalle on ollut samanaikaisesti vireillä asemakaavamuutos (ns. Vaaskiventien kaava).

Niin ikään maininta ”alueiden sisäisistä lähivirkistysalueista” on epämääräinen. Joka tapauksessa asuinalueiden pihat eivät ole yleisiä yleiskaavan tarkoittamia virkistysalueita eivätkä myöskään monimuotoisuudessaan merkittäviä luontokohteita, vaan yleensä ja pääosin hoidettuja istutuksia ja niiden yhteyteen sijoitettuja kalusteita ja leikkivälineitä. Ne eivät ole paikkoja, joita tarkoitetaan sisältövaatimuksissa luonnonympäristön erityisillä arvoilla. Luontoselvitysten mukaan Hietasaari kuitenkin todistettavasti on monimuotoinen luontoympäristö.

Mustasalmen eteläpuolinen huvi- ja viihdepalvelujen alueeksi (PV) osoitettu korttelialue liittyy asemakaavassa osoitettujen siltayhteyksien (si) välityksellä salmen pohjoispuoliseen kortteliin 8 ja voi toimia sen laajennusalueena. Kaavakartassa Mustasalmen rantavyöhykkeet on molemmin puolin salmea osoitettu koko pituudeltaan lähivirkistysalueiksi – myös suunnitellun huvipuiston kohdalla. Asemakaavamerkinnän s-2 mukaan rantavyöhykkeen luontoarvoja ei saa vaarantaa, mutta sille saa rakentaa polkuja ja keveitä rakennelmia olevia luonnonarvoja vaarantamatta. Kaavamerkintä ei ota huomioon salmen ja rantojen luonnonarvojen ominaispiirteitä, joita ovat runsaslahopuustoisuus, omanlaisensa pienilmasto ja maankohoamisrannan kasvillisuudelle tyypillinen vyöhykkeisyys.

Kaavaa laadittaessa ei ole riittävästi otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:n 1 momentin 1 kohdan vaatimusta rakentamisen sopeuttamisesta muuhun ympäristöön eikä 2 kohdan vaatimusta luonnonsuojelun, maisema-arvojen ja luonnon ominaispiirteiden huomioon ottamisesta. Vastaavassa tapauksessa Helsingin hallinto-oikeus (4.10.2013 (13/0685/5) kumosi asemakaavan hyväksymispäätöksen MRL:n 73 §:n 1 momentin 2 perusteella. KHO piti vuosikirjapäätöksessään 2015:42 päätöksen voimassa.

Mustasalmi ja sen rantavyöhykkeet olisivat tosiasiassa kaavan PV-tontin käytön piiriin kuuluvaa aluetta. Sen ohella muutkin kaavan mahdollistamat toiminnot saattaisivat vaikuttaa samantyyppisesti epäedullisesti Mustasalmen ja sen rantojen ominaispiirteiden säilymiseen.

Asemakaavoituksella on ollut käytettävissään sekä uuden Oulun yleiskaavoitusta että asemakaavoitusta varten laadittuja luontoselvityksiä. Ne osoittavat, että Hietasaaren luonto on monimuotoista. Oulun luonnon monimuotoisuus -selvityksessä todetaan sivulla 42 seuraavasti: ”Kanta-Oulun kymmenestä runsaslajisimmasta ruudusta viisi sijaitsi aivan keskustan tuntumassa Hietasaaressa, Mustasaaressa, Toppilassa ja Äimärautiolla / Nokelassa ja muut meren tai Oulujoen läheisyydessä (kuva 22). Kaikkein runsaslajisin neliökilometriruutu sijaitsi Mustasaaressa, ja siinä oli havaittu peräti 287 lajia.” Mustasalmen suu on varsinainen ”hot spot”. Luontotieto on kuitenkin jätetty kautta linjan huomiotta. Siten kaava ei perustu merkittävien vaikutusten ja selvitysten riittävään huomioon ottamiseen eikä täytä asemakaavan ja ranta-asemakaavan sisältövaatimuksia.

Selvitysten puutteet ja luontotiedon sivuuttaminen

Osin luontoselvitykset ovat riittämättömiä. Linnuston kartoitus puuttuu kokonaan. Olemassa oleva havaintotieto on pääosin satunnaista. Kaupunkilintuatlaskaan ei vastaa kaavoitukselta vaadittavaa tarkkuutta eikä se ole myöskään ajantasainen. Atlasaineisto ei sovellu käytettäväksi linnustoselvitysaineistona, koska se kertoo vain, mitä lajeja esiintyi kartoitusvuonna neliökilometrin ruudulla pesimäaikaan. Hietasaaren luonto- ja maisemaselvityksessä alueen linnusto mainitaan runsaslajiseksi ja tiheydeltään korkeaksi. Linnustoselvityksen pitää tuottaa tietoa siitä, mitä lajeja esiintyy kaavan vaikutusalueella, tarkat esiintymispaikat ja lintulajien parimäärät sekä niiden käyttämät elinympäristöt. Vain kunnollisen selvityksen pohjalta voidaan arvioida kaavan vaikutuksia uhanalaisiin lintulajeihin ja välttää haitallisimmat vaikutukset. Ilman asianmukaisia selvityksiä kaavamuutoksen ratkaisut on laadittu ottamatta huomioon vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

Elinympäristöjä koskevan tiedon sivuuttamisesta on osoitus myös kaavakartassa Edenin kylpylärakennuksen eteläpuolen merkintä vs-1, joka osoittaa vesialueen osaa, jolle saadaan rakentaa venesatamaan liittyviä rakenteita ja laitureita sekä VL-alueelle osoitettu rakennusoikeus, jotta ”Edenin ja Pohton viereisen lähivirkistysalueen (VL) luonnetta voidaan kehittää rakennetumpaan suuntaan”, millä tarkoitetaan virkistystä, veneilyä, liikuntaa tai luontoon tukeutuvaa harrastustoimintaa palvelevia rakennuksia, joiden tarvitsee olla vain osittain julkisluonteisia.

Alue on hyvin matalan veden aluetta, joka myös edelleen mataloituu maankohoamisen seurauksena. Luontoselvityksen mukaan alue on luonnonarvoiltaan merkittävä. Mittavaa ruoppaamista vaativan venesataman ja laiturin ja lähivirkistykseen varatun alueen rakentaminen on epätarkoituksenmukaista ja luontoarvoja tuhoavaa ja siten lainvastaista. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksessä kaavavaraus mainitaan, mutta sen oikeudellista arviointia ei päätöksessä ole.

Edenin eteläpuolelle on osoitettu myös matkailupalvelurakennusten (RM) tontti 4, jonka rakennusoikeus perustuu Nallikarin Merikylpylä Oy:n asemakaavanmuutoshakemukseen. Kaavalla mahdollistetaan omistuslomaosakerakentamista hakijan tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuus muodostuu kolmesta viisikerroksisesta yksiköstä, jotka on mahdollista kytkeä toisiinsa sekä Edenin ja Pohton suuntaan toisen kerroksen tasolle sijoittuvilla yhdyskäytävillä. Tältäkin osin kaava on liian raskas ja vastoin MRL:n 73 §:n vaatimuksia.

Johtopäätös

Asemakaavamuutoksen mitoitus on liian massiivinen ja sekä yleisen että yksityisen edun vastainen. Asemakaavoituksessa Hietasaari on pilkottu pieniin palasiin, josta on aiheutunut myös muutosten ketjuuntuminen. Hietasaaren maankäyttöä ei tule ”kehittää” erillisinä asemakaavoina eikä hankekaavoina yksittäisten toimijoiden esitysten pohjalta. Oulujoen suiston ja sen osana Hietasaaren maankäyttöä on selvitettävä ja suunniteltava kokonaisuutena. Sitä edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan, asemakaavan ja ranta-asemakaavan sisältövaatimusten noudattaminen. Asemakaavamuutos on lainvastaisena kumottava.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari, puheenjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry
Paula Ratava, puheenjohtaja

Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Kalle Hellström, puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Hohtola, puheenjohtaja

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
Katja Lehtola, varapuheenjohtaja

Oulu-seura ry
Mauno Heikkilä, puheenjohtaja

[ei liitteitä tässä]

LIITTEET

Liite 1: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 18/0164/1, antopäivä 10.9.2018

Liite 2: Valituksenalainen Oulun kaupunginvaltuuston päätös 9.1.2017 (Ote Kaupunginvaltuuston 09.01.2017 pöytäkirjasta.PDF)

Liite 3: Nallikarin asemakaavan (Holstinsalmentie, Vellamontie, Nallikarinranta) selostus ja karttaliitteet. Kaavatunnus 564-1976

Liite 4: Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018–2023

Liite 5: Hiljaiset alueet 2017. Kartta.

Liite 6: Hiljaiset alueet 2013. Kartta.

Liite 7: Laskennallinen ympäristömeluselvitys 2015.

Liite 8: Ympäristömelun mittausraportti. Suomen tivoli, Hietasaari, Oulu. Mittaus 14.6.2014