Mielipide Hailuodon ja mantereen välisen kiinteän yhteyden vesilupahakemuksesta
Hakemus on hylättävä. Hanke aiheuttaa vahingollisia muutoksia ympäristön luontosuhteissa ja vesiluonnossa ja on yleisen edun vastainen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
041 3191 816
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
hailuodon.luonto(at)gmail.com
28.1.2019
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöluvat
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Viite: PSAVI/1049/2018
Hakija: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Asia: Mielipide Hailuodon ja mantereen välisen kiinteän yhteyden vesilupahakemuksesta
Vaatimus
Hakemus on hylättävä vesilain ja vesienhoitolain sekä luonnonsuojelulain vastaisena.
Perustelut
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hakee vesilain (587/2011) mukaista lupaa ja vesilain (3 luku 16 §) mukaista valmistelulupaa Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamiselle Oulun Riutunkarista Hailuodon Huikkuun.
Vesilain 3 luvun 4 §:ssä säädetään luvan myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos:
1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua; tai
2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.
Hakemuksen mukainen hanke loukkaa yleistä etua monella tavalla eikä siitä saatava hyöty ole verrattavissa yleiselle edulle koituviin menetyksiin. Hanke aiheuttaisi huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa ja vesiluonnossa.
Vesilain 3 luvun 6 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja merenhoitosuunnitelmassa on esitetty hankkeen vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.
Hankkeen rakennuskustannuksiksi ilmoitetaan 73.4 miljoonaa euroa (tiesuunnitelman kustannusarvio 1.5T-1). Siitä siltojen osuus on 31.85 miljoonaa euroa. Hyöty-kustannussuhteeksi on saatu 1.64 ja hanke on siten katsottu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi. Hyötyanalyysissä iso merkitys on väylänpidon kustannusten välttämisellä (80 %).
Hakemuksen liitteessä 14 esitetty intressivertailu on puutteellinen ja tarkoitushakuinen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus painottaa arviossaan taloudellisia hyötyjä ja niitäkin kuvitelmien varaisesti. Monet keskeiset ja yleiseen etuun liittyvät arvot puolestaan sivuutetaan kokonaan. Liikennevastuualue on asettanut tavoitteekseen päästä eroon lauttaliikenteen ylläpidosta ja laiminlyönyt vaihtoehdon kehittämismahdollisuuksien selvittämisen. Sen seurauksena myös intressivertailussa kyseistä vaihtoehtoa kuvataan heikkeneväksi, kun taas kiinteä yhteys lisää houkuttelevuutta ja kaikenlaista elinkeinopoliittista ja muuta vilkkautta.
Vireillä olevassa Hailuodon strategisessa yleiskaavassa 2030 (kaavaluonnosvaihe 19.2.2018) liikenneyhteys pääosin sivuutetaan. Vaikutusalueeksi on rajattu Hailuodon saari. Kaavoituksessa ei myöskään erityisesti valmistauduta merkittävään elinkeinojen tai asutuksen kasvuun. Kaavaselostuksen mukaan ”Hailuodon maankäytön kehittämisen lähtökohtana on Hailuodon elinvoimaisuuden sekä omaleimaisuuden ja ainutlaatuisen saaristo-, kulttuuri- ja luonnonympäristön säilyttäminen ja vahvistaminen. Strategisen kaavan merkittävin vaikutus on alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistyminen asutuksen osalta keskeisellä kyläalueella sekä osin Luovontien varrella. Kunnan tavoitteellinen väestönkasvu tarkoittaa noin 150 uutta rakennuspaikkaa, joiden sijoittelulle on osoitettu strategisessa kaavassa lukuisia vaihtoehtoisia alueita. Hailuodon potentiaalisuus asuinpaikkana lisääntynee lauttayhteyden korvautuessa kiinteällä yhteydellä, mutta silloinkaan Hailuotoon ei ole odotettavissa suurta uudisrakentamispainetta. Kiinteä yhteys lisännee kuitenkin Huikkuun ja Santoseen osoitettujen uudisalueiden kiinnostusta ja odotettavissa on, että Oulun suunnalta Santoseen siirtyy muutamia asukkaita. Muuttajien määrät eivät todennäköisesti ole suuria. Viinikantien varteen osoitettu uusi teollisuus- ja toimitila- aluevaraus (T/TP) mahdollistaa monipuolisen teollisuus- ja yritystoiminnan sijoittumisen Hailuodon kuntakeskustan tuntumaan ja edistää sitä kautta elinkeinojen kehittymistä. Viinikantien varteen osoitettu uusi T/TP aluevaraus on niin laaja, että sen toteutuminen kokonaisuudessaan on hyvin epätodennäköistä.” Santosen loma- tai muu asutus ei kohenna saaren palveluita ja yritystoiminnalle Viinikantien alue on edelleen syrjäinen. Mahdollista saaristokuntatukien menetystä ei ole missään vaiheessa uskallettu avoimesti käsitellä. Epävarmuus on tosiasia. Kiinteän yhteyden vaikutukset kunnan asemaan ja talouteen jäävät nähtäviksi ja koettaviksi, jos hanke toteutuu.
Maisemavaikutukset rajataan myös intressivertailussa koskemaan vain hankkeessa määriteltyä vaikutusaluetta, joka kattaa liikenneväylän Riutunkarin ja Huikun välillä. Samaa vaikutusaluetta on käytetty merialueen osayleiskaavoituksessa. Hakemuksessa esitetään kuitenkin kappaleessa 5.7.2 (Käytön aikaiset vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ) vaikutuksista arvokkaille kohteille totuudenmukainen kuvaus:
”Hailuodon saari on kokonaisuutena sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä yksi Suomen kansallismaisemista. Vaikutukset näihin kolmeen eri luokitteluun syntyvät maiseman muutoksen ja alueen luonteen ja imagon muuttumisen myötä. Yksittäisiä rakennuksia tai rakennusryhmiä ei menetetä hankkeen toteuttamisen myötä. Tästä syystä vaikutukset käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
Hailuodon maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo perustuu pitkään säilyneeseen luonnon ja kulttuurin yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. Merkittävässä asemassa on ollut kalastuskulttuuri ja yhteisöllinen eläminen saaressa. Kiinteän yhteyden toteuttaminen ei varsinaisesti muuta alueen rakennettua ympäristöä kuin paikallisesti Santosen itäosassa, mutta koko saaren luonne ja miljöö muuttuvat kiinteän yhteyden myötä. Hailuodosta muodostuu helposti saavutettava alue, mikä vähentää merkittävästi saaren saarimaisuutta. Saarimaisen luonteen heikentyessä, heikentyy myös Hailuodon arvo valtakunnallisesti merkittävänä maisema-alueena ja rakennettuna kulttuuriympäristönä. Pitkällä aikavälillä kiinteä yhteys voi muuttaa myös saaren kulttuuriympäristöjä välillisesti. Joka tapauksessa kiinteän yhteyden rakentaminen muuttaa saaren luonnetta ja imagoa merkittävästi.” Merkittävät negatiiviset vaikutukset myönnetään jälkikäteen, jolloin niitä ei ole tarvinnut ottaa huomioon hankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa.
Hailuodon kunta pitää erityisen tärkeänä – varsinkin jos kiinteä yhteys toteutuu – kevyen liikenteen reitin rakentamista saarta halkovan maantien rinnalle. Sen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole lupauksiakaan. Pengertieltäkin kevyen liikenteen olosuhteita on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vielä heikentänyt senkin jälkeen, kun liikennevirasto oli jo hyväksynyt tiesuunnitelman. Tosiasiassa asukkaiden turvallisuus ja viihtyisyys ja matkailun kehittämismahdollisuudet heikkenevät kiinteän yhteyden toteutuessa.
Arvokkaille luontotyypeille ja lajeille aiheutuu haittaa ja menetyksiä, jotka ovat turhia, koska olisi käytettävissä toimiva vaihtoehto. Haittojen arvottaminen verrattuna kuviteltuihin saavutettavuuden paranemisen hyötyihin jää pahoittelun asteelle. Poikkeuslupaa upossarpion kasvupaikkojen hävittämiseen perustellaan jälleen samoilla syillä, joita ELY-keskus on käyttänyt valitsemansa vaihtoehdon edistämisessä: henkilöautolla suoritettavien matkojen nopeutumisen houkuttelevuus ja lauttaliikenteen ylläpidon siirtyminen tienpidoksi. Perusteet poikkeusluvalle eivät täytä luontodirektiivin kriteerejä.
Perämeren rannikkoalueen ekologinen tila on tyydyttävä. Se koskee myös Luodonselkää ja Liminganlahtea. Hyvä tila on kuitenkin tavoitteena molemmissa mainituissa vesimuodostumissa meneillään olevalla vesienhoitokaudella eli vuoteen 2021 mennessä. Ravinne- ja kiintoainekuormitus on paljolti jokien tuomaa. Makea jokivesi vaikuttaa rannikolla eri tavoin vuodenaikojen mukaan. Virtausmallinnuksien pohjalta esitetään virtauksiin ja vedenvaihtuvuuteen heikennystä. Temmesjoen vaikutus on ratkaiseva Liminganlahden pohjukassa, mutta Natura-alue ulottuu pitkälle Luodonselän puolelle ja Riutunkarin kärkeen asti. Liminganlahden monimuotoisuuden kehitykseen vaikuttaa merkittävästi vesistön ekologinen tila. Liiallinen rehevyys vähentää muun muassa vesilintukantaa. Kun vaikutusalue on haluttu rajata niukaksi, myös vaikutuksien arviointi Liminganlahden tilaan on jätetty tekemättä. Riski tilan heikkenemisestä virtausolosuhteiden muutoksen sekä kumuloituvien kuormitusvaikutusten takia on ilmeinen. Vesienhoitolain mukaista ei ole tyytyä hyvää heikompaan tilaan.
Hakija ilmoittaa hakemuksen täydennyksessä, että siltojen ja penkereiden rakentamistavat ja rakennusmateriaalit ovat avoimia kysymyksiä hankkeen toteutustavan vuoksi (ppp-malli). Tiesuunnitelmassa ja hakemuksessa ilmoitetut tiedot siltojen tyypeistä ja rakennustavasta eivät siten pidäkään paikkaansa. Rakentamisvaiheen tukirakenteita (työpenkereitä) ei ole vaikutusten arvioinneissa otettu huomioon. Ne mainitaan vasta tiesuunnitelmassa ja vesilupahakemuksessa. Kun rakentamistavat ja materiaalit ovat epäselviä, myöskään tarvittavista työpenkereistä ei ole riittäviä tietoja, esimerkiksi pituudesta, materiaaleista, leveydestä ja aukoista tai niiden puuttumisesta. Rakentamisvaihe kestänee arvioitua kauemmin ja olosuhteet ovat vaikeat. Rakentamisvaihe kumuloituvine osineen saattaa heikentää pysyvästi ympäristön tilaa ainakin Luodonselällä ja Liminganlahdella. Siihen suuntaan viittaa esimerkiksi hakemuksen kuva 63, joka esittää mallinnusta ruoppauksen aiheuttaman kuormituksen leviämisestä pohjoistuulella.
Hankkeen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on kyseenalainen. Epävarmuuksia on paljon. Yksi niistä koskee kiviainesten saatavuutta, jota ei ole käsitelty missään vaiheessa, mutta tiesuunnitelmassa ilmoitetaan, että siitä on tehty selvitys. Sen mukaan kalliokiviainesta on suurella todennäköisyydellä saatavissa enimmillään 30-50 kilometrin päästä. Todennäköisempää on, että tarvittavaa kiviainesta ei ole niin läheltä saatavissa, mikä osaltaan lisää kustannuksia.
ELY-keskuksen laskelmissa kiinteä yhteys on saatu kannattavaksi ja eduskunnan budjettiin on saatu varaus elinkaarimallilla toteutettavasta hankkeesta. Laskelmaa voi hyvällä syyllä pitää alimitoitettuna ja siitä onkin tehty kantelu valtiontalouden tarkastusvirastolle (liite 1). Päätöstä kantelusta ei ole vielä tehty. Herkkyystarkastelun mukaan rakennuskustannusten muutos vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen, mutta päätösten ja työn aloittamisen jälkeen kustannusten nousu ei ole enää ratkaiseva tekijä. Helsingin sanomissa oli 22.1.2019 uutinen, jonka mukaan Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen suunnitellun noin 25 kilometriä pitkän pikaraitiotien, ns Raide-Jokerin kustannusarvio on poliittisen päätöksenteon jälkeen noussut lähes 100 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset ovat sen mukaan nyt 386 miljoonaa euroa. Kantelussa on mainittu useita muita esimerkkejä vastaavantyyppisistä rakennushankkeista, joiden kustannusarviot liikkuvat kuitenkin hyvin paljon korkeammissa lukemissa kuin Huikun ja Riutunkarin välille suunniteltu kahden sillan ja pengertien lähes 10 kilometrin yhdistelmä.
Suunnitelmassa Riutun silta-aukon pituus on 740 metriä ja Huikun 767 metriä, yhteensä noin 1500 metriä ja alikulkukorkeudet 5 ja 18 metriä. Aukot ovat vaihe vaiheelta pienentyneet, sillä 1990-luvulla Huikun aukoksi suunniteltiin 1000 metriä, aukkojen yhteispituuksiksi 1700 metriä ja alikulkukorkeuksiksi 10 ja 18 metriä. Siltojen lyhentäminen ja alikulkukorkeuden alentaminen ovat auttaneet vähentämään kuluja, muta se on tapahtunut ympäristön mutta myös vesialueella liikkujien kustannuksella. Veneilijät ja kalastajat ovat olleet huolissaan varsinkin Riutun puolen matalasta aukosta
Yhteiskunnan kokonaisetu edellyttää päätöksen perustamista todellisiin toteutuviin kustannuksiin. Ympäristövaikutusten ulkoistaminen hankkeesta vääristää sen kokonaistaloudellisen kannattavuuden arviointia. Käytännössä se on tarkoittanut vaihtoehtojen tasapuolisen käsittelyn laiminlyöntiä ja hylkäämistä tarkoitushakuisten laskelmien pohjalta.
Lupa ei tule myöntää. Hanke ei edistä vesiympäristön yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää käyttöä (VL 1 luku 1 §).
Seuranta- ja lieventämistoimet
Jos vesitalouslupa myönnetään, luvassa on säädettävä seurannasta ja lieventämistoimista. Jäiden liike ja kasaantuminen matalikoille, kareille ja rannoille eli röysiintyminen lauttaväylän kummallakin puolella on lähes jokavuotinen ilmiö, vaikka röysien korkeus, leveys ja pituus vaihtelevat suuresti. Jääeroosion ja kasviyhdyskuntien tarkkailuohjelmassa (Lauri Erävuori ja Jaakko Kullberg: Hailuodon kiinteä tieyhteys. Tarkkailuohjelma. Jääeroosion ja luonnonympäristön tarkkailut (14.2.2018). 16T-13.1) tarkkailualueet esitetään kuvassa 1. Ne on määritelty hyvin, mutta väylän pohjoispuolen saaret on syytä lisätä ohjelmaan. Havaintojen mukaan liikkuvat jäät kulkevat lauttaväylän poikki yleisesti niin alkutalvella kuin keväälläkin. Pohjoispuolen luodoille nousee jäitten työnnön todisteena röysiä erittäin usein. Se on nimenomaan mekaanista jääeroosiota. Pengertie salpaisi tämän ilmiön tehokkaimmin juuri pohjoispuolellaan, missä myös käytännössä kaikki saaret sijaitsevat. Lisäksi tärkeää on seurata vaikutuksia Liminganlahteen, jotta lieventämistoimiin osataan ryhtyä ripeästi.
Tarkkailun ohella osaamista ja resursseja on myös oltava tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseen tarkoituksenmukaisella ja tuloksekkaalla tavalla. Tarvittavat osaamis- ja taloudelliset resurssit on määriteltävä ja seurantaan ja lieventämistoimien toteutukseen on sitouduttava niin pitkäksi aikaa, kuin muutoksia aiheuttava haitta on toiminnassa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Kimmo Kaukonen
puheenjohtaja
Asko Heikura
sihteeri
Liitteet [ei tässä]
Liite 1: Kantelu valtiontalouden tarkastusvirastolle Hailuodon kiinteän yhteyden taloudellisuudesta ja toiminnallisuudesta 10.12.2018