Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Oulaisten Karahkan tuu­li­voi­ma­hank­keen kaavoitus- ja YVA-suun­ni­tel­mas­ta

kallioimarre
Kallioimarre kasvaa ison kiven kyljessä. Kuva: Merja Ylönen

Karahkaan, Piipsjärven kulttuurimaisemaan suunnitellaan 25 tuulivoimalan rakentamista. Vuoden 2017 YVA-lain muutoksen mahdollistama ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen yhteismenettely on ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

26.2.2019

Oulaisten kaupunki
tekninen lautakunta
kaupunki(at)oulainen.fi

Viite: Kuulutus

Asia: Mielipide Oulaisten Karahkan tuulivoimahankkeen kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmasta

Oulaisten Karahkan tuulivoimahankkeessa sovelletaan YVA-lain 252/2017 mahdollistamaa yhteismenettelyä. Hankkeen edellyttämä kaavoitus etenee samanaikaisesti lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Ympäristövaikutusten arviointisuunnitelma (aiemmin ohjelma) on osa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja ympäristövaikutusten arviointiselostus osa kaavaluonnoksen aineistoa. Yhteismenettelyssäkin noudatetaan YVA-lain säädöksiä ympäristövaikutusten arvioinnista.

YVA-lain (1 §) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. Lain 5 §:n (Ympäristövaikutusten arviointi muun lain mukaisessa menettelyssä) mukaan ” . . . . ympäristövaikutukset voidaan arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelyn sijaan muun lain mukaisessa menettelyssä, jos vaikutukset tulevat selvitetyiksi tämän lain 15–21, 23 ja 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Arviointimenettelystä säädetään tällöin siinä laissa, jonka mukaisessa menettelyssä ympäristövaikutukset on mahdollista selvittää edellä tarkoitetulla tavalla.” Mainitut pykälät koskevat YVA-menettelyn olennaisinta sisältöä arviointiohjelmineen ja selostuksineen.

YVA-lain 22 §:ssä (Hanketta koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kuulemisten yhteensovittaminen) säädetään, että ”hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja hankkeen toteuttamiseksi laadittavan kaavan ollessa samanaikaisesti vireillä kuulemiset voidaan sovittaa yhteen. Tällöin kuuleminen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja ilmoittaminen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kuuleminen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja mielipiteen esittäminen kaavan valmisteluaineistosta tai erityisestä syystä kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville voidaan järjestää yhteisessä menettelyssä. Yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa.”

Asiakirjat on asettanut nähtäville Oulaisten kaupunki, joka myös pyytää niistä lausunnot ja mielipiteet osallisilta. Osallisia on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry on mainittu kutsuttuna seurantaryhmään. Lisäksi järjestön paikallisyhdistys, Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry on osallisia koskevassa luettelossa. Seurantaryhmään nimesimme paikallisen edustajamme.

Luonnonsuojelupiiri eikä paikallisyhdistyksemme ole saanut lausuntopyyntöä. Keille tai mille tahoille sellainen on osoitettu, ei aineistosta selviä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä luonnonsuojelupiiri on tähän asti poikkeuksetta saanut lausuntopyynnön. Seudullisissa ja paikallisissa kaavamenettelyissä lausuntopyyntöjä on saapunut vaihtelevasti.

Asiakirjassa esitetyistä osallistumisjärjestelyistä käy ilmi, että tiedottaminen on paikallista. Aineisto on sähköisessä muodossa verkossa, mutta sitä pitää tietää hakea. Luonnonsuojelupiiri on maakunnallinen toimija ja omalla alallaan keskeinen taho. Pohjois-Pohjanmaa on tuulivoiman keskittymäaluetta ja tuulivoimarakentaminen edelleen kasvun ala, jolla on monenlaisia vaikutuksia ympäristöönsä. Kuten ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä myös sen ja kaavoituksen yhteismenettelyssä on syytä jatkaa käytäntöä lausuntopyyntöjen esittämisestä kattavasti tiedon leviämisen ja näkemysten vaihdon tukemiseksi. Lausuntopyyntö lisää hankkeen painoarvoa ja parantaa myös paikallisen yhdistyksen osallistumismahdollisuuksia, kun se ei jää sen varaan, saavuttaako tieto kunnan kuulutuksista yhdistyksen toimijoita.

Vaihtoehdot

Karahkan hankealueelle suunnitellaan yhteensä 25-26 uuden tuulivoimalan rakentamista. Toteuttamisvaihtoehtoja on kaksi: Hankealueelle rakennetaan enintään 25-26 uutta tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 240 metriä (VE1) tai hankealueelle rakennetaan enintään 25-26 uutta tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 250 metriä.

Vaihtoehdot ovat näennäisiä eivätkä tarjoa vaikutusten vertailuun aineksia. Vaihtoehdottomuuteen viittaa myös asiakirjojen yleistys. Moneen kertaan mainitaan, että suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on noin 240-250 metriä. Ne ovat lieriötornimallisia, joiden yksikköteho on noin 6 MW, kokonaisteho noin 156 MW ja napakorkeus enintään 160-175 metriä. Luontoselvityksen kappaleen 2.2 hankekuvauksen mukaan tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään noin 175 metriä ja kokonaiskorkeus enintään noin 250 metriä. Asiakirjoista ei selviä, millä tavoin merkityksellisenä hankkeesta vastaavat pitävät kymmenen metrin korkeuseroa. Joka tapauksessa voimalat ovat massiivia rakenteita. Olennaisempaa tuntuisi olevan voimaloiden lukumäärä ja niiden ja tiestön sijoittuminen maastoon ja siitäkin huolimatta, että iso kokonaisuus muuttaa vääjäämättä alueen luonnetta voimaperäisesti.

Voimaloiden sijoittelu

Tuulivoimahankkeiden valmisteluvaiheessa lasketaan tarkkaan hankealueen kapasiteetti ja mahdolliset voimaloiden sijaintipaikat. Näin kerrotaan tehdyn myös kyseisessä hankkeessa. Luontoselvityksessä todetaan muun muassa, että ”nykyisen hankesuunnittelun aikana voimalapaikat ja huoltotielinjaukset on pyritty jo lähtökohtaisesti sijoittamaan siten, että ne eivät sijoitu ennalta arvioiduille luontokohteille, kuten ojittamattomille soille.” Hyvä periaate on välttää soiden vesitalouden häiriöitä, vaikkakaan ojittamattomuus ei ole leimaa-antavin maaston piirre Karahkan hankealueella.

Vertailtavien vaihtoehtojen kutistuminen maksimivaihtoehdon arviointiin ei poista mahdollisuutta karsia voimalapaikkoja prosessin tuloksena, mutta arviointimenettelyn mielekkyyttä se heikentää. Karahkan tapauksessa toimija on vaihtunut ja hankealue on laajentunut kattaen tarkasti Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan varauksen osoittaman pinta-alan. Sinänsä on hyvä, että kokonaisuus on kerralla tiedossa eikä sitä viedä eteenpäin aina uusin laajennuksin.

Tärkeää on, ettei yhteismenettelyssä päädytä yleisluonteisempaan tiedon jakamiseen YVA-lain mukaiseen menettelyyn verrattuna. YVA-ohjelmissa on kartoille merkittyinä alustavat voimalapaikat siten, että suurin piirtein voi havaita, millaisiin maaston kohtiin rakentamista teineen on suunniteltu. Karahkan arviointisuunnitelmassa voimaloita ei ole sijoitettu karttapohjalle. Sellaisena ei voi pitää kuvaa 2.5. Sen informaatioarvo on heikko. Luontoselvityksessä toisaalta on paljonkin tietoa hankealueen maastosta ja sen luontoarvoista. Niitä tietoja hyväksi käyttäen olisi saanut muodostettua toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, esimerkiksi jättämällä hankealueen itäiseen osaan ison yhtenäisen alueen ilman voimaloita. Vaikutelmaksi jää, että esteenä sille on ollut maksimaalisen taloudellisen hyödyn tavoittelu.

Kaavaluonnos ja arviointiselostus esitetään samanaikaisesti, jolloin voimaloiden sijoittuminen on esitettävä selkeästi. Jos tieto voimaloiden sijoittumisesta olisi ohjelmavaiheessa tarjolla, palaute siitä olisi kaavaluonnoksen laadinnassa käytettävissä. Jos prosessi on vain muodollisuus, vaikutusten arviointimenettelyn tavoitteita vuorovaikutteisuudesta ja haittojen ennaltaehkäisystä hukataan.

Aineiston mukaan merkittävimmät luontovaikutukset kohdistuvat linnustoon. Elinympäristön pirstoutumisen seurauksilla on merkitystä myös muulle eliöstölle sekä virkistyskäytölle. Ympäristön nykytila kuvataan monella tavalla ihmisen muokkaamaksi. Se on yleiskuva seudusta laajemminkin. Karahkan alueelta on kuitenkin löydetty paljon luontoarvoja, muun muassa runsaasti kallioisia kohteita. Varsinkin itäosasta hankealuetta on rajattu isompia luonnoltaan ehjiä kokonaisuuksia. Karttatiedon mukaan kalliopaljastumien väliin on paikoin jäänyt ojittamatontakin suota (esimerkiksi luontokohteet 3 ja 4). Ne ovat herkkiä kohtia, kun voimaloiden sijaintipaikkoja ja niiden välisiä tieyhteyksiä harkitaan.

Huomiota kiinnitti luontoselvityksen lukuisat maininnat Metso-ohjelman suojelukohteista. Monessa numeroidussa luontokohteen kuvauksessa todetaan sille sijoittuvan Metso–rahoitusohjelman alueita. Pohjois-Pohjanmaalla Metso-ohjelmassa suojelu on pääosin toteutettu perustamalla yksityisiä suojelualueita. Päätökset ovat pysyviä ja yleensä kiellettyä on alueen luonnontilan muuttaminen rakentamalla tai muulla tavoin heikentämällä. Rajauksia ei selvityksessä esitetä eikä niitä ole myöskään karttapaikan kartassa. Kyse ei ole ympäristötukikohteista, joista on mainittu erikseen. Ehkä tarkoitetaankin Metso-ohjelman kriteerien täyttymistä. Arviointiselostuksessa on syytä tarkentaa, mistä on kyse.

Maisemavaikutusten arviointityössä tarkastellaan tuulivoimala-alueen ja sähkönsiirron rakenteista aiheutuvia maiseman ja kulttuuriympäristöjen rakenteen, luonteen ja laadun muutoksia. Arvioinnin perusteet on ilmaistu hyvin, mutta vaikutusten tarkastelun ei tule kattaa vain joko valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvotettua kulttuurimaisemaa, vaikka tässä tapauksessa Piipsjärven lähes valtakunnallisesti merkittävä maisema onkin arvioinnin keskiössä. Kulttuurimaiseman vieressä on Salminevan-Piurukkajärven Natura-suojelualue, jonka maiseman luonteeseen kohdistuu muutospaine. Erämainen tai luonnontilainen maisema on arvo sinänsä ja siitä nauttimiseen on mahdollisuus, olipa alueella retkeilyrakenteita tai ei.

Kaavahankkeissa on tarpeen pyytää tieto seuraavasta vaiheesta, jotta osaa halutessaan reagoida oikeaan aikaan. Vaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen yhteismenettelyssä on toivottavaa jatkaa YVA-lain mukaista tapaa tiedottaa ja pyytää lausuntoja mieluummin runsaasti kuin niukasti ja ilman eri pyyntöä.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri