Seuraavan eduskunnan ja hallituksen työlistan kärjessä oltava ilmaston ja monimuotoisuuden suojelua edistävät toimet
Nyt ei kysytä lupauksia vaan toimenpiteitä. Hyvä periaate on olla syömättä resursseja ja mahdollisuuksia hyvään elämään seuraavilta sukupolvilta ja muilta lajeilta.
Kevätkokouksen 30.3.2019 kannanotto
Seuraavan eduskunnan ja hallituksen työlistan kärjessä oltava ilmaston ja monimuotoisuuden suojelua edistävät toimet
Nyt ei kysytä lupauksia vaan toimenpiteitä. Muu ei kelpaa tuleville sukupolville.
Ilmasto on globaali ja vaikuttavaa ilmastonsuojelua edistetään kansainvälisellä yhteistyöllä. Kansallisella tasolla hoidetaan oma tontti. Suomen tehtävänä on vähentää ilmastopäästöjään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi.
Onnistuminen ilmaston keskilämpötilan nousun pysäyttämisessä 1.5 asteeseen on elintärkeää pohjoisille leveysasteille. Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien jo pari astetta. Ilmastomallien ja -mittausten mukaan talvet muuttuvat kesää enemmän. Se on meidän kohtalonkysymys. Pohjoinen luonto ei ehdi sopeutua voimakkaasti ja yhä nopeammin muuttuviin olosuhteisiin, roudan, lumen ja jään katoamiseen, syksyjen pitenemiseen, kevään aikaistumiseen. Mutta emme ole erillinen saareke. Esimerkiksi monet muuttolintumme talvehtivat Afrikassa. Siellä aavikoituminen uhkaa hävittää tärkeitä talvehtimisalueita, mikä näkyy jo pitkän matkan muuttolintujen vähenemisenä.
Kun kannetaan vastuu, tehokkaita mahdollisia kansallisia toimia on paljon, yhteiskunnan päätettäviä ja toteutettavia ja henkilökohtaisia ilmastotekoja.
Maatalous- ja metsäsektorin merkittävin päästölähde on suometsien ja -peltojen maaperä. Eritoten Pohjois-Pohjanmaalla turvemaiden maankäyttö on avainasemassa. Uudisojitukset ovat käytännössä loppuneet, mutta ympäristövaikutuksiltaan samanveroisia ovat kunnostusojitukset, vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. Turvepeltojen raivaus on taas kiihtynyt 2000-luvulla eikä turpeenkaivuustakaan polttolaitoksille ole päästy eroon.
Uusien peltojen raivaaminen turvemaille on kiellettävä. Karjatalouden isojen yksiköiden tuottama lanta on käännettävä ongelmasta osaksi uusiutuvan energian tuotantoa ja ravinteiden entistä parempaa kierrätystä.
Turpeen poltto on lopetettava vuoteen 2025 mennessä. Se tarkoittaa myös kaupunkien lämmitysjärjestelmän uudistamisen aloittamista heti.
Metsälajiston uhanalaistumisen pysäyttämiseksi tarvitaan ennen kaikkea lisää metsien suojelua. Maaperän päästöjä pienennetään siirtymällä niissä suometsissä jatkuvaan kasvatukseen, joissa puun tuotto riittää metsätalouden harjoittamiseen. Vajaatuottoiset siirretään syrjään ennallistumaan tai aktiivisten ennallistamistoimien piiriin. Metsämaalla hakkuita ei lisätä, lopetetaan avohakkuut valtion mailla ja pidennetään puuston kiertoaikaa. Puun laatukriteerien määrittämisellä tuetaan puusta rakentamista. Hiilinielujen ylläpitäminen ja kasvattaminen on myös monimuotoisuuden suojelua.
Nuorten viesti on selvä. Ylisukupolvista ympäristönsuojelua painottavaa politiikkaa tarvitaan lyhytnäköisen talouskasvukeskeisen päätöksenteon sijaan. Hyvä periaate on olla syömättä resursseja ja mahdollisuuksia hyvään elämään seuraavilta sukupolvilta. Periaatteeksi maankäytössä tulee ottaa nettohävikin välttäminen.