Lausunto Oulun omistamien vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelmastasta 2019-2023
Kuhan ja kirjolohen istutuksiin ei pidä tyytyä. Suunnitelma kaipaa luontaisen lisääntymisen tukemista. Seuraavaksi Hupisaarten purojen tapaiseksi kunnostuskohteeksi sopisi kaupunginoja.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
28.6.2019
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
Oulun kaupunki
kirjaamo(at)ouka.fi
Viite: Dnro OUKA/5755/14.03.03/2019
Asia: Lausunto Oulun kaupungin omistamien vesialueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmasta vuosille 2019-2023
SLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä.
Oulu on laatinut omistamilleen vesialueille kalataloudellista käyttöä ja hoitoa ohjaavan suunnitelman vuodesta 1984 lähtien. Suunnitelmaa on päivitetty 5 vuoden välein ja samalla on otettu huomioon kalastukseen liittyvät lainsäädännölliset ja vastaavat muutokset. Uuden vuonna 2015 säädetyn kalastuslain nojalla säädettiin muutos, jonka seurauksena vesialueet on jaettu kalatalousalueiksi niiden omistussuhteista ja hallinnollisista rajoista riippumatta. Kommentoitavana oleva kalataloudellinen hoito- ja käyttösuunnitelma tulee olemaan osa Oulujoen ja merialueen kalatalousalueen suunnitelmaa.
Kalatalousalueiden toiminta alkoi vuoden 2019 alussa. Niiden ensimmäisiä tehtäviä on laatia alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen
kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus. Lisäksi kalatalousalueet edistävät vapaa-ajan sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon myös valtakunnalliset hoitosuunnitelmat ja ohjelmat.
Oulun kaupungin alueella on monenlaisia vesistöjä, isoja ja pieniä jokia, Oulujoen suisto, rannikon merialuetta sekä järviä ja lampia. Joihinkin vesistöihin kohdistuu erityistä kalastusharrastusta ja sitä palvelevia kalanistutuksia. Tärkeimmiksi kalastuskohteiksi mainitaan Oulujoki, Sanginjoki, Pyykösjärvi, Valkiaisjärvi ja Niilesjärvi. Oman suunnitelman ylläpitoa on haluttu jatkaa ja määritellä siinä edelleen istutusten mitoitus, kohdentaminen ja rahoitus. Istutettavia kalalajeja ovat kirjolohi, kuha ja taimen.
Kalatalousalueiden vesialueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa on tehtävän mukaisesti kalataloudellinen näkökulma, mutta ei ehkä totutun kapeasti. Kalastuslain 36 §:n mukaan käyttö- ja hoitosuunnitelma on 3) suunnitelma kalakantojen hoitotoimenpiteiksi ja se sisältää muun muassa 4) ehdotuksen vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen elinkierron sekä muun biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Myös asiakirjassa mainitut kaupungin tehtävät omistamillaan vesialueilla osoittavat, että pelkästään joidenkin kalalajien istutuksiin keskittyminen ei ole riittävää. Vesistön tilaa parantavia ja kalastettavankin kalaston luontaista lisääntymistä tukevia suunnitelmia ja toimenpiteitä on syytä ottaa enenevässä määrin huomioon ja ohjelmaan myös omilla vesialueilla ja osana kalatalousaluetta.
Kalataloussuunnitelman kappaleessa 6.2 mainitaan ensimmäisessä toimenpiteessä myös vesistöjen kunnostussuunnitelmat, mutta sellaisia ei asiakirjassa ehdoteta, mutta kerrotaan kaupungin vesialueiden kunnostusohjelmasta. Siinä ovat ne vesistöt, jotka ovat vesienhoidon toimenpideohjelmassa vesimuodostumina sekä ne, joista on tehty kunnostusaloite. Vesienhoitolain tavoite vähintään hyvästä pysyvästä ekologisesta tilasta koskee kuitenkin kaikkia vesistöjä.
Kunnostusohjelma sisältää priorisointilistan. Sen kärjessä ovat Kuivasjärvi ja Pyykösjärvi. Kolmannella sijalla on kaupunginoja. Kaupunginoja sopisi hyvin Hupisaarten purojen tapaan seuraavaksi merkittäväksi kaupunkivesistön kunnostuskohteeksi, mutta korjaavia toimenpiteitä pitäisi tehdä myös valuma-alueella. Merkitystä tilan parantamisesta olisi vesistölle, kalastolle ja vesiluonnolle laajemminkin ja kaupungin läpi virtaavana myös kaupunkiluonnolle ja -maisemalle. Hanketta edistäisi sen esittäminen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Resurssien ja rahoituksen osoittaminen vain muutamien ruokakalalajien istutuksiin on ylipäänsä liian yksipuolista eikä luo painetta vesialueiden kunnostushankkeiden saamiseksi kaupungin budjettiin eikä muiden rahoituslähteiden hyödyntämiseen.
Oulujoki on voimakkaasti muutettu ja säännöstelty vesistö, mutta on siitä huolimatta sivujokineen keskeinen vesistö kalatalousalueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kappaleessa 5.3 mainitaan Muhoksella, Utajärvellä ja Vaalalla olevan lupa kalateihin, mutta todetaan, ettei kalateiden mahdollinen rakentaminen korvaa velvoiteistutuksia, koska Oulujoessa ei ole jäljellä vaelluskaloille sopivia kutupaikkoja. Niitä on kuitenkin sivujoissa.
Kuntien lupa kalateiden rakentamiseen on ehkä jo rauennut. Joka tapauksessa mitään kalateiden edistämiseen viittaavaakaan ei ole tapahtunut eikä vain kuntien toteuttamana varmasti tapahdukaan. Velvoiteistutuksia jatketaan vielä pitkään, kun se on voimayhtiön etu. Kalatie pääuoman voimalaitoksiin on kuitenkin aikanaan kirjattu lupaehtoihin ensisijaisena ratkaisuna ja kalan esteetön kulku ylä- ja alavirtaan tulee toteutumaan jossain vaiheessa. Oulua koskevat myös Iijoen voimakkaasti muutetun alaosan vaellusesteiden poistoon liittyvät suunnitelmat ja hankkeet. Oulun omassa lisäsuunnitelmassa onkin syytä kirjata vähintään periaate, että kalatiet on ensisijainen tavoite ja niiden toteuttamista edistetään.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri