Mielipide Iin Yli-Olhavan tuu­li­voi­ma­hank­kees­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

pohjois-pohjanmaa (at)sll.fi

28.5.2020

Iin kunta

kirjaamo(at)ii.fi

Viite: Kuulutus

Asia: Mielipide Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta ja sen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeessa suunnitellaan enintään 68 voimalan rakentamista. Toteuttamisvaihtoehtoja on kaksi ja niiden lisäksi on vaihtoehto VE0 eli hankkeesta luopuminen. Vaihtoehdossa VE1 Yli-Olhavan alueelle rakennetaan 68 voimalan tuulivoimapuisto kolmelle osa-alueelle. Voimaloiden yksikköteho on 5-10 MW, napakorkeus 200 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 300 metriä. Voimalat voivat olla haruksellisia. Vaihtoehdossa VE2 voimaloiden teho ja koko ovat vastaavat, mutta lukumäärä on 48 ja osa-alueita kaksi. Voimalat edustavat teholtaan ja korkeudeltaan tämänhetkistä maksimia. Hankkeesta vastaava on Megatuuli Oy.

Sähkönsiirrolle esitetään kolme vaihtoehtoa, SVE B, E ja F, joissa kaikissa suunta on pohjoiseen Simoon Fingridin Pyhänselkä-Keminmaa 400 + 110 kV:n voimalinjan rinnalle rakennettavalla uudella 110 kV voimajohdolla (B) tai suoraan Pyhänselkä-Keminmaa 400 + 110 kV -linjaan liittyen (E ja F). Ohjelmavaiheen sähkönsiirron vaihtoehdosta SVE A on luovuttu. Siinä uusi 110 kV ilmajohto esitettiin asennettavaksi samoihin johtopylväisiin Fingridin Pyhänselkä-Keminmaa 400 + 110 kV voimajohdon kanssa, mutta ratkaisua ei käyttövarmuussyistä pidetty mahdollisena vaihtoehtona. Vaihtoehtojen E ja F liittyminen suoraan kyseiseen Fingridin uuteen voimalinjaan vaatii selvennystä.

VE1 vahvasti 3. vaihemaakuntakaavan vastainen

Vaihtoehdon VE1 läntisimmälle osa-alueelle ei ole varausta Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa. Keskimmäinen osa-alue sijoittuu osittain vaihemaakuntakaavan varaukselle tv-1 308 (Hyry) ja itäisin pääosin varaukselle tv-1 311 (Kaihuanvaara), jotka olivat myös jo 1. vaihemaakuntakaavassa. VE1 sisältää 14 voimalapaikkaa enemmän keskimmäisellä osa-alueella sen lounaisnurkalla ja lisäksi 6 voimalapaikkaa läntisellä osa-alueella välittömästi Tuuliaavan-Iso Heposuon suojelualueen pohjoispuolella. VE2 sijoittuu suurin piirtein Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille varauksille. Maakuntakaavasta selvästi poikkeavan vaihtoehdon VE1 toteuttamiskelpoisuutta on arvioitu erillisselvityksessä.

Pohjois-Pohjanmaa ja erityisesti sen läntinen osa on otollista tuulivoiman rakentamiseen, mikä on otettu maakuntakaavoitusta päivitettäessä hyvin huomioon. Seudullisen kokoluokan (vähintään 10 yksikön kokonaisuus) tv-1 -maatuulivoimavarauksia on kaikkiaan 64. Tuulivoiman rakentamisen keskittyminen varsinkin Perämeren rannikolle ja sen läheisyyteen on katsottu vaativan erityistä maankäytön ohjausta, joka on parhaiten ollut toteutettavissa nimenomaan maakuntakaavoituksessa. Kuten kaavaselostuksen kuvasta 76 selviää, Iihin tuulivoimatuotantoa on sijoittunut runsaasti ja isoja hankkeita on vireillä. Alueen kautta kulkee merkittävä lintujen muuttoreitti. Se korostaa maakuntakaavan ohjauksen tarvetta. Sitä vahvistaa vielä se, että linnustolle herkälle alueelle on kuitenkin ehditty jo rakentaa tuulivoimaloita ja uusia on suunnitteilla. Myllykankaan-Palokankaan kokonaisuus on seurantojen mukaan aiheuttanut muutoksia lintujen muuttokäytöksessä. Voimaloiden rypäs osittain kierretään osittain itäpuolelta, jonne nyt Yli-Olhavan hankkeessa suunnitellaan rakennettavaksi lisää voimaloita.

Lähtökohtaisesti vaihemaakuntakaavan ratkaisusta ei voi seudullisen kokoluokan hankkeissa paljonkaan poiketa, ettei maankäytön ohjaus oleellisesti heikenny. Luonnonsuojelupiiri totesi ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että kaavoituksessa tehdään turhaa työtä, jos luonnos pohjataan maksimivaihtoehtoon VE1, koska se olisi selkeästi maakuntakaavan ja sen suunnittelumääräysten vastainen. Osayleiskaavaluonnos kuitenkin perustuu nimenomaan vaihtoehtoon VE1, joka on ohjelmavaiheesta vielä kasvanut 8 voimalan verran.

Kaavatarkastelussa esitetään, että maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Maksimivaihtoehdon vaikutuksia on tarkasteltu muun muassa lintujen muuttoon ja läheisen Tuuliaapa-Iso Heposuon suojelualueeseen ja todettu, että vaikutukset jäävät vähäisiksi. Päätelmä on väärä. Esimerkiksi Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura-suojelualueen (SPA + SCI) 1000 metrin puskurivyöhykettä rikotaan. Sitä ei pidetä ongelmana maakuntakaavoitusta tarkempien luontoarvoselvitysten johdosta. Periaatteessa suojelualueiden suojaksi määritelty puskuri joko on voimassa tai ei ole. Jos sitä aletaan joka hankkeessa voimalakohtaisesti arvioida udelleen, puskurin merkitys mitätöityy ja sitä kautta myös merkittävä maakuntakaavan ohjausvaikutus. Suojeluarvojakaan ei tarvitse enää arvioida. Suojaetäisyydellä on merkitystä myös maisemavaikutuksien lieventäjänä. Suojelualueiden ympärille hahmoteltu suojaetäisyys on yhtä keskeinen haittojen lieventämiseksi kuin se sovittu 2 kilometrin suojaetäisyys asutuksen ympärillä.

Tosin parin kilometrin suojaetäisyys suojelualueeseen ei vielä juuri vähennä tuulivoimaloiden haittavaikutusta suojelualueen maisemaan. Ympäristöministeriön mukaan maisemavaikutuksien muodostumisessa etäisyys tuulivoimalan ja arvioitavan kohteen välillä on merkittävä tekijä. Yleisen käsityksen mukaan vielä 5-7 kilometrin etäisyydellä maisemavaikutus voi olla dominoiva ja tätä suuremmilla etäisyyksillä voimaloiden hallitsevuus vähitellen vähenee. Edellä mainittu ministeriön ohje on annettu jo vuonna 2006, jolloin voimalat olivat melkein puolta nykyisiä matalampia.

Tuulivoiman tulevaisuutta ajatellen kiireellisintä olisikin sen sijoittelua ohjaavien säädösten ja viranomaisohjeistuksen uusiminen siten, ettei se uhkaa suojelualueiden ja muiden suosittujen luontopaikkojen virkistyskäyttöarvoja. Samalla tulee tarkistaa suojaetäisyyksiä asutukseen vastaamaan voimaloiden jatkuvasti kasvavia korkeuksia.

Keskimmäisen osa-alueella sen lounaisosassa on 14 voimalapaikkaa maakuntakaavavarauksen ulkopuolella. Hyväksyntää niiden sijoittamiselle maakuntakaavassa varatulle lentoreitille haetaan perustelulla, että Yli-Olhavan suunnitellun hankkeen ja Myllykankaan sekä Palokankaan lähimpien voimaloiden väliin jäävä 2.6 – 3.6 kilometrin levyinen voimaloista vapaa käytävä on muuttaville linnuille riittävä. Johtopäätöksenä voidaan sitten esittää, että hankevaihtoehdolla VE1 ei ole linnustoon todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia, mikäli vaikutusarvioinneissa esitetyn mukaisesti huomioidaan voimaloiden vähentäminen läntisen osa-alueen itä- ja keskimmäisen osa-alueen lounaisosassa. Näillä muutoksilla hankevaihtoehdon VE1 vaikutusten ei arvioida kokonaisuudessaan merkittävästi eroavan maakuntakaavaratkaisun vaikutuksista. Kaavaselvityksen mukaan lounaisimmat voimalat poistettiin kaavaluonnosvaiheessa. Voimala nro 10 sijoittuu edelleen Metso-Kyngäs -suojelualueen rajalle ja lintujen päämuuttoreitille. Suositusta läntisen osa-alueen voimaloiden karsimisesta ei ole kaavaluonnoksessa noudatettu.

Linnustoselvityksen tuloksia ei ole selvästikään otettu huomioon johtopäätöksiä tehtäessä. Selvitysten mukaanhan vaihtoehdosta VE1 on linnustoon suuri kielteinen vaikutus. Havaintojen mukaan linnut muuttoreitillä kiertävät tuulivoimaloita ja ovat Myllykankaan-Palokankaan alueella löytäneet uuden esteettömän väylän voimaloiden itäpuolelta. Kuten linnustoselvityksestä käy ilmi Ison Heposuon pohjoispuolelle olevan läntisen osa-alueen kautta muuttaa merkittävästi lintuja. Se on loogista, koska se sijaitsee juuri lentoreitillä. Läntisen osa-alueen riskiä lisää sen voimaloiden länsi-itä -suuntainen sijoittelu.

Linnustoltaan huomionarvoiseksi on tunnistettu Iso Peura-aapa, Peuralampi ja Vuosiaapa. Alueilla esiintyy mm. äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu suokukko. Vaihtoehdossa VE1 voimaloita sijoittuu liian lähelle (alle 500 metrin etäisyydelle) Peuralampea, jolloin linnuille voi aiheutua häiriövaikutuksia. Vähintään voimalapaikat 9-18 keskiseltä osa-alueelta on karsittava.

Hankealueella on ojittamattomia ja luonnontilaisia soita sekä metsälain mukaisia metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Voimaloita, voimajohtojen reittejä ja sähköasemia on suunniteltu metsälakikohteiden lähietäisyydelle tai jopa osittain tai kokonaan luontokohteille. Voimala U69 tulee poistaa, koska se sijoittuu ojittamattomalle suoalueelle ja osa suoalueesta peittyisi rakenteiden alle ja jäljellä oleva osa muuttuisi ojien kuivattamisvaikutusten myötä. Muut kriittiset voimapaikat ovat S39, 20, 60, 14, 10 ja 9 ja 13. Voimaloiden sijoittelussa tulee huolehtia siitä, ettei ojittamattomien soiden vesitaloudelle aiheudu merkittäviä muutoksia.

Osayleisaavaluonnoksen kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä nykyisten perusparannettavien teiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä muinaisjäännökset. Kaavamääräyksessä pitäisi olla, että on estettävä heikentävät vaikutukset.

Tuulivoimala-alueen pystytys on myös mittava tien perusparannus- ja rakennushanke. Selostuksen mukaan vaihtoehdossa VE1 olemassa olevia tieyhteyksiä on 39 kilometriä ja tarvetta uusille tieyhteyksille on 33 kilometriä. Vaihtoehdossa VE2 olemassa olevia tieyhteyksiä on noin 32 kilometriä ja uusia teitä tarvitaan noin 21 kilometrin verran. Kun jokaiselle voimalalle on mentävä leveä ja kantava tie, maasto pirstoutuu. Vaikutusten arviointi on kuitenkin rajattu vain voimalapaikkoihin. Ne ovat kuvausten mukaan pääosin metsätalouden maanmuokkausten muuttamia maastoja. Siten johtopäätöksinä voidaan esittää, että vaikutukset luontotyyppeihin ja lajeihin ovat vähäisiä ja kohdistuvat alueen tyyppilajistoon. Tuulivoimaa on rakennettu ja suunnitellaan Iihin kuitenkin niin paljon, että myös maaston pirstoutumisen vaikutukset tulee arvioida. Tarvetta lisää vielä se, että tuulivoiman rakentamiselle haetaan asumattomia alueita.

Pirstoutumisen vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi selvittämällä, missä määrin maaston nykytilassa on ehjiä kokonaisuuksia ja minkä tyyppisiä. Aineiston pohjalta on arvioitava tieverkoston aiheuttaman maaston pirstoutumisen ekologiset vaikutukset. Vaikka kyse on talousmetsistä, ne ovat yhä merkittävämmässä osassa luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa. Lisäksi on havaittu, että tuulivoimarakentaminen tieverkostoineen lisää alueella myös hakkuita. Hankealueella on edelleen luonnontilaisia soita, pienvesiä, kallioita jne, jotka lisäävät tavanomaisessakin ympäristössä maisemaan vivahteita ja eliöstölle elintilaa. Tieverkoston vahvistamisen vaikutuksia niihin selvitetään kovin kevyesti jos ollenkaan.

Huomioon tulee ottaa myös Tuuliaavan ja sen itäpuolella sijaitsevan merkittävän lintupaikan, Vuosijärven välissä olevan 400 kv sähkölinjan ja sen suunnitellun lisärakentamisen vaikutukset linnustoon. Havaintojen mukaan jo nykyiseen linjaan törmää lintuja riekosta kurkeen. Linjan rinnalle on tulossa Fingridin toinen 400 kv:n linja. Yli-Olhavan tuulipuiston 110 kv:n siirtolinja joko ripustettuna Fingridin pylväisiin tai omaan johtokäytävään on lisäeste linnustolle. Sen johdot sijoitetaan huomattavasti isompia linjoja matalammalle, mikä kasvattaa törmäysriskiä. Sama ongelma on Simon Nikkilänaavan ja Mertasuon välillä. Ongelma voidaan välttää yhdistämällä sähkön tuotanto suoraan 400 kv linjaan.

Sähkölinjojen lisäksi etenkin kanalinnut ovat törmäysalttiita myös tuulivoimaloiden runkoihin. Perämeren tuulivoimaloiden seurannassa on tähän mennessä todettu 1 riekon, 2 teeren ja peräti 14 metson kuolleen tällä tavalla. Kirjallisuustietojen mukaan vaalea tornin tyvi näyttäytyy metsäkanalinnuille aukkona metsässä, jota kohti linnut lentävät kohtalokkain seurauksin. Kanalintujen törmäyksiä pitäisi saada vähenemään, esimerkiksi maalaamalla tornin alaosa ympäröivän metsän väriseksi. Olemassa olevien voimaloiden ja vireillä olevien hankkeiden satojen myllyjen yhteisvaikutuksella voi olla hyvin suuri vaikutus paikalliseen metsokantaan.

Toteuttamiskelpoinen vaihtoehto

Vaihtoehto VE2 riittää omalta osaltaan vastaamaan tuulivoiman hyödyntämiseen Iin Olhavan alueella. Haittoja aiheutuu siitä vaihtoehdosta selvästi vähemmän kuin VE1:stä. Ottaen huomioon Iin kaikki hankkeet ja niiden yhteisvaikutukset, varsinkin Myllykankaan-Palokankaan ja Yli-Olhavan kokonaisuuksien yhteisvaikutukset, vain VE2 on kohtuudella toteuttamiskelpoinen. Sähkönsiirron suunnitteluun on valittava mahdollisimman haitaton vaihtoehto, joka selvityksen mukaan on SVE F.

Luonnonsuojelupiirin mielestä olisi hyvä noudattaa vakiintunutta YVA-lain mukaista menettelyä lausuntopyyntöjen esittämisestä. Piiri toivoo saavansa lausuntopyynnön kaavaehdotuksesta.

Esko Saari

puheenjohtaja

Heli Kinnunen

sihteeri