Valitus Iin Raasakan kalatieluvista

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa@sll.fi
041-3191816

19.1.2021

Vaasan hallinto-oikeus
vaasa.hao@oikeus.fi

Viitteet: Dnro PSAVI/686/2017 ja PSAVI/9283/2020

Asia: Valitus Raasakan voimalaitospadon (liite 1) ja Raasakan säännöstelypadon (liite 2) kalateiden rakentamista ja valmistelua koskevasta lupapäätöksestä, Ii

Vaatimus

Lupa kalateiden rakentamiseen sekä valmistelulupa tulee kumota. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty ei ole huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin, joten lupapäätökset ovat vesilain 3 luvun 4 §:n vastaisia. On myös menetelty virheellisesti, kun kahta kilpailevaa hakemusta ei ole käsitelty yhdessä (VL 11 luku 13 §).

Kuten päätöksessä todetaan, hankkeet muodostavat kokonaisuuden ja päätös hankkeista on annettu samanaikaisesti, joten päätökset on yhdistetty samaan valitukseen.

Perustelut

Luvan myöntämistä sekä voimalaitoksen että säännöstelypadon yhteyteen suunnitelluille teknisille kalateille on perusteltu hakemuksen vapaaehtoisuudella. Luvat on pääsääntöisesti myönnetty hakemusten mukaisina. Päätöksessä on kuitenkin jätetty määräämästä kalateihin johdettavan juoksutuksen suuruutta ja myös ajankohdasta yhtä tarkkarajaisesti kuin hakemuksissa on esitetty. ”Tässä lupa-asiassa kalatiehen juoksutettava vähimmäisvirtaama lähtökohtaisesti riippuu PVO Vesivoima Oy:n vapaaehtoisesti luovuttamasta veden määrästä”, todetaan voimalaitospadon yhteyteen suunnitellusta kalatiestä. Päätöksessä painotetaan kalatien käyttöä tarkoitukseensa soveltuvasti niin, että ”luvan saajat voivat hyödyntää PVO Vesivoima Oy:n vapaaehtoisesti luovuttaman vesimäärän kalojen nousuun jokaisessa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla.” Säännöstelypadon kalatietä koskevassa päätöksessä määrätään, että ”kalatiehen on mahdollista johtaa PVO Vesivoima Oy:n vapaaehtoisesti luovuttama määrä vettä. Kalatien juoksutukset eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa Raasakan voimalaitoksen ja Pajarin voimalaitoksen päätösten juoksutusmääräysten kanssa.”

Voimalaitosluvan haltija on PVO-Vesivoima Oy, mutta lupien hakijoina ovat voimayhtiö ja Metsähallituksen Eräpalvelut. Lupa on myönnetty hakijoille yhteisesti ja ”molemmat ovat tällöin vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin kohdassa 10 tarkoitettuja hankkeesta vastaavia, jotka vastaavat vesitaloushankkeen valmistelusta, toteuttamisesta, käytöstä tai kunnossapidosta.”

Lupa on annettu vesilain 3 luvun 4 §:n perusteella (Luvan myöntämisen yleiset edellytykset). Toisin kuin päätöksessä todetaan hankkeet loukkaavat yleistä etua, joten lupapäätökset ovat vesilain vastaisia.

Iijoen alaosalla on viidestä voimalaitoksesta patoineen muodostuva merkittävä este vesieliöiden kululle. Raasakan voimalaitoksen ja säännöstelypadon kalatiet sijoittuvat jokisuulle Iijoen ensimmäisen voimalaitoksen yhteyteen. Sen jälkeen Iijoen alaosalla on vielä neljä voimalaitosta, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitokset. Lupaa haetaan teknisten betonirakenteisten kalateiden rakentamiseen. Voimalaitospadon kalatiehen juoksutettaisiin vettä hakemuksen mukaan enintään 2 kuutiota sekunnissa ja säännöstelypadon kalatiehen 1.1 kuutiota sekunnissa 1.5.-31.10. välisenä aikana. Muun ajan kalatiet olisivat kuivina.

Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa on harkinnassa myös Lapin ELY-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspalvelujen hakemus Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi (dnro PSAVI/3111/2017). Hakemus on kuulutettu 25.2.2020. Lapin ELY-keskus esittää hakemuksessaan, että velvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta. Kalakantojen tuottoa ja niiden hoitoa sekä luonnon monimuotoisuutta koskeva tieto on lisääntynyt merkittävästi, joten velvoitteiden muuttamiseen on vesilain 3 luvun 22 pykälän mukaisesti oikeus ja velvollisuus.

Molempien hankkeiden tavoitteena on palauttaa lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Iijoen vesistön rakentamattomalla osalla oleville lisääntymis- ja poikastuotantoalueille. Velvoitehoidon painopisteen siirtämisen toimenpiteisiin, jotka edistävät vaelluskalakantojen palauttamista niiden luonnolliseen elinympäristöön, ohjaavat erinäiset kansalliset ja kansainväliset sopimukset ja säädökset sekä strategiat.

Iijoen alaosa on Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen ensimmäisestä vesienhoitosuunnitelmasta alkaen nimetty voimakkaasti muutetuksi vesistöksi ja luokiteltu tyydyttävään tilaan. Potentiaalisen hyvän tilan edellytys on vaellusyhteyden ja jokijatkumon palauttaminen sekä Iijoen vesistön ekologisen tilan parantaminen kaloille ja muulle virtavesieliöstölle. Voimakkaasti muutetun alaosan ekologinen tila on toistaiseksi huono.

Lupapäätöksessä todetaan, että vapaaehtoinen kalatiehanke noudattaa vesienhoitoalueen toisen kuusivuotiskauden 2016-2021 suunnitelman toimenpide-esitystä. Nähtävillä olevassa vuosia 2022-2027 koskevassa Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (osa 2, liite 3) todetaan muun muassa, että ”Iijoen alaosan voimalaitoksien yhteyteen esitetään rakennettavaksi kalankulkuväylät, jotka mahdollistavat sukukypsien vaelluskalojen vaelluksen Iijoen vesistön laajoille kutu- ja poikastuotantoalueille sekä vaelluspoikasten vaelluksen mereen.” Tässä viitattaneen pääosin velvoitemuutoksessa edellytettäviin ja esitettäviin kehittämistarpeisiin, jotka nimenomaan koskevat koko joen rakennettua alaosaa. Toimenpideohjelman kappaleessa Tilatavoitteen saavuttaminen (sivu 130) kirjoitetaan, että ”Vaelluskalojen vaelluksen mahdollistaminen Iijoen alaosan voimalaitoksien ohi on selvästi vaikuttavin vesirakentamiseen liittyvä toimenpide Iijoen vesistöalueella. Toimenpide mahdollistaa lohen ja meritaimen lisääntymisen ja poikastuotannon kymmenissä joissa avaamalla yhteensä 866 hehtaaria poikastuotantoalueita. Poikastuotannon elpyessä toimenpide parantaa jokien ekologista tilaa ja vaelluskalojen jokipoikaset vaikuttavat koko virtavesieliöyhteisön rakenteeseen mm. kilpailun ja ravinnonkäytön kautta. Muut esitetyt hydrologiaa ja morfologiaa parantavat toimenpiteet vaikuttavat lähinnä vesimuodostumakohtaisesti ja ne on pyritty suunnittelemaan siten, että niiden toteutuksen jälkeen hydrologinen tai morfologinen muuttuneisuus ei estä vesienhoidon tavoitetilan saavuttamista. Vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022-2027 Iijoen alaosan tilatavoite on päivitetty. Uusi tavoite on saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Päättyvän kauden vesienhoitosuunnitelmassa tavoite oli tarkoitus saavuttaa vuoteen 2021 mennessä.

Merkittävästi Iijoen alaosan ekologista tilaa parantavan velvoitemuutoksen edistäminen on ensisijaista ja se on yleisen edun mukaista. Vapaaehtoinen tekninen kalatie on suunniteltu toteutettavan pääosin muulla kuin voimayhtiön rahoituksella. Hankkeessa vastuulliseksi on lisäksi valjastettu julkinen organisaatio, Metsähallituksen eräpalvelut. Se on Luontopalvelujen tapaan Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä hoitava vastuualue. Eräpalvelut vastaa kalastuksen ja metsästyksen järjestämisestä valtion alueilla, myy kalastus- ja metsästyslupia ja kerää valtion kalastonhoitomaksun maa- ja metsätalousministeriölle. Lisäksi eräsuunnittelijat myöntävät erikseen haettavia lupia, kuten hirvenmetsästyksen aluelupia ja kaupallisen kalastuksen lupia, sekä solmivat vuokrasopimuksia kalastusta ja metsästystä varten. Erätarkastajat valvovat lakien noudattamista ja lupien voimassaoloa.

Kalaviranomaisen velvoitemuutoshakemus tuli vireille 27.10.2017 ja Raasakan voimalaitospadon ja säännöstelypadon kalateiden rakentaminen ja valmistelulupa kuulutettiin ensimmäisen kerran 19.3.2018. eli hankkeet ovat samanaikaisia ja tietoisia siitä. Raasakan tekninen kalatie on selvästi kilpaileva hanke ja se saattaa myös osoittautua merkittäväksi esteeksi aidosti vesipuitedirektiivin tavoitteita palvelevan velvoitemuutoksen toteutumisessa. Täten vapaaehtoisuus ei voi olla se määräävä tekijä, jonka mukaan lupa on myönnettävä.

Yleisen edun vastaisuutta korostaa toiminnallisuusvelvoitteen puuttuminen voimayhtiön ja Metsähallituksen Eräpalvelujen kalatiehankkeessa. EU:n komissio on esittänyt Suomelle vesienhoitosuunnitelmista antamassaan palautteessa kaikkien vesivoimalaitosten lupien tarkastelua vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteiden toteutumiseksi, joita ovat erityisesti ekologinen virtaama, kalatiet ja muut haittoja lieventävät toimenpiteet. Tiedossa on aiemman aineiston perusteella, että Iijoella biologisia tekijöitä tukeva toimenpidekokonaisuus on laaja ja mahdollinen toteuttaa vesipuitedirektiivin tavoitteiden täyttämiseksi.

Vesilain 11 luvun 13 §:n mukainen hakemusten käsittely on perusteltu vaatimus. Velvoitemuutoshakemuksessa todetaan, että Iijoen vaelluskalahankkeiden yhteydessä on löydetty muitakin toteuttamiskelpoisia ratkaisuja kalojen nousureitiksi. Vuosina 2011-2013 toteutetussa Iijoen kalatiet -hankkeessa (Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanke) valmistuivat säännöstelypadon ohittava kalatie Kostonjärvelle, yleissuunnitelma Raasakan vanhassa uomassa toimivasta kalojen vaellusreitistä ja lupahakemustasoiset kalatiesuunnitelmat kustannusarvioineen viidelle voimalaitospadolle sekä Raasakan ja Irnijärven säännöstelypadoille. Tiedossa siis on, että jokisuun ja Raasakan säännöstelypadon välinen vanha uoma soveltuisi hyvin kalatieksi, joka samalla toimisi poikastuotantoalueena. Raasakan erillishakemuksessa sen sijaan ohitusuoman tilaa entisestään heikennettäisiin, sillä siitä otettaisiin vesi tekniseen kalatiehen 1.6.-31.8. välisenä aikana siitä kesäajan vanhan uoman ohijuoksutuskiintiöstä, joka ylittää Pajarinkosken rakennusvirtaaman 1.5 kuutiota sekunnissa. Toukokuussa ja syys- ja lokakuussa kalatien kautta menevä virtaama otettaisiin voimalaitoksen virtaamasta. Vanhojen uomien palauttaminen poikastuotannon alueiksi edellyttää paitsi riittävää myös ympärivuotista virtaamaa.

Raasakka on alimmainen voimalaitos eikä siitä saa muodostua tulppaa, vaan kalojen nousu on mahdollistettava kaikkien viiden voimalaitoksen yläpuolelle. Se edellyttää suurta nousijamäärää Raasakan kalateille (90 %), jotta voimalaitosten yläpuolelle pääsee noin 70 prosenttia nousijoista. Sen onnistumiseksi pitää määrittää myös riittävä virtaama. Hakemuksessa voimalaitospadon kalatiehen on esitetty enintään 2 kuution ja säännöstelypadon kalatielle enintään kuution virtaama sekunnissa. Se ilmentää tasoa, joka on voimayhtiölle taloudellisesti siedettävä, mutta kalateiden toimivuudelle ehdoton minimi.

Kalatiestrategiassa pidetään tärkeänä ottaa huomioon kalojen kulku ja lisääntyminen myös säännöstelykäytäntöjen kehittämisessä. Strategiassa viitataan tarpeeseen selvittää ja muuttaa vesilainsäädäntöä siten, että tulee määritellyksi minimivirtaama tai tietty virtaama, joka tarkoittaa ekologista virtaamaa. Se määritellään virtaamaksi, joka tarvitaan vesiekosysteemin toiminnan ja hyvän ekologisen tilan varmistamiseksi. EU edellyttää jäsenmaita selvittämään tarpeita ekologisen virtaaman määrittelemiseksi. Hankkeessa ei ole asiantuntija-arviota virtaaman riittävyydestä, kun ei ole toiminallisuusvaatimustakaan. Kullekin vuorokauden- ja vuodenajalle pitää olla käytettävissä ekologisesti tarkoituksenmukainen vesimäärä, Raasakassa esimerkiksi päiväsaikaan kalatiellekin voimalaitosvirtaamaa vastaavasti iso. Tavoitteitaan ja tarkoitustaan vastaamaton hanke ei täytä vesienhoitolain ja sen mukaisen vesienhoitosuunnitelman vaatimuksia.

Vanhan uoman hyödyllisyyttä kunnostettuna ja asianmukaisesti vesitettynä on siis selvitetty. Jos uoma kunnostettaisiin taas luonnonmukaiseksi ja siihen johdettaisiin riittävä virtaama (20 m3/s), siinä voitaisiin LUKE:n arvion mukaan tuottaa jopa 20 000 lohismolttia, joka olisi lähes neljäsosa Iijoen smolttituotannosta, kun vähennetään alasvaelluksen tappiot. Tiedossa on, että suuri osa smolteista kuolee selkeän ja nopean alasvaellusreitin puuttuessa. Lupapäätöksessä on annettu määräys alasvaelluksessa tapahtuvan kuolleisuuden vähentämiseksi. Luvan saajat ovat luvanneet toteuttaa alasvaellusreitin, kuitenkin vain jos meneillään olevat kokeilut Haapakosken voimalaitoksella onnistuvat. Vaikka alasvaelluksen kuolleisuuden vähentäminen on ehto, sen toteutuminen jää hyvin epävarmaksi.

Ratkaisua alasvaelluksen ongelmiin haetaan erilaisilla kalatien yläsuulle johtavilla aitaratkaisuilla, joiden tehosta on maailmalta saatu hyvin vaihtelevia ja pääasiassa huonoja kokemuksia. Suurempi virtaama luonnonmukaiseen uomaan kalatien yläsuulla (esimerkiksi 10 prosenttia kokonaisvirtaamasta) mahdollistaisi jo sellaisenaan, ilman teknisiä johdeaitoja, smolttien selvästi paremman ja turvallisen ohjautuvuuden kalatiehen ohi voimalaitoksen. Kymmenen prosentin virtaama ohjaisi paremmin myös ylöspäin nousevien kalojen vaellusta. Nykyisin kun voimalaitos on vuorokausisäännöstelystä johtuen kiinni yöaikaan, tutkimusten mukaan myös nousevien kalojen vaellus pysähtyy, hidastuu tai kalat jopa kääntyvät takaisin alavirtaan, kun riittävää houkutusvirtaamaa ylöspäin ei ole.

Puutteiden ja ongelmien takia kalankulun järjestämistä ylös- ja alasvirtaan ei pidä päättää vapaaehtoisten kalateiden avulla. Ainakin selvitysten ja teknisen kalatien ratkaisujen perusteella on tarkoituksenmukaista päättää myös Raasakan kalatiestä osana velvoitemuutoshakemuksen sisältävää kokonaistarkastelua. Yhteinen käsittely ei myöskään kohtuuttomasti viivytä asian käsittelyä tai aiheuta muuta haittaa. Kalatalousviranomaisen hakemus on vapaaehtoista hakemusta painokkaampi yhteiskunnallisesta tarpeesta lähtevä esitys sisältäen kalatiet kaikkiin voimalaitoksiin, vanhojen ohitusuomien hyödyntämisen, istutukset, alasvaelluksen turvaamisen ja seurannan. Yhteinen käsittely johtaa kokonaisvaltaisempaan vuosikymmeniä vallinneen epäkelvon asiaintilan korjaamiseen. Samalla ratkaistaan erillisratkaisua tasapainoisemmin aiheuttaja maksaa -velvoitteen toteutuminen.

Iijoen voimalaitosrakentaminen on aiheuttanut niin merkittäviä ympäristömuutoksia, että vastuu velvoitteen toteuttamisesta kuuluu yleisen ympäristöoikeudellisen aiheuttamisperiaatteen valossa toiminnanharjoittajille, todetaan velvoitemuutosta koskevassa hakemuksessa. VL 2 luvun 2 §:n mukaan vesi- tai maa-aluetta koskevat tässä laissa säädetyt oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat alueen omistajalle, jollei jäljempänä tai erikseen toisin säädetä. Voimalaitoksia koskeva vesilupa ja säännöstelyoikeus on PVO-Vesivoiman omistuksessa ja sille kuuluvat myös kalatalousvelvoitteet.

Yhteenveto

Kalatalousviranomainen on katsonut tarpeelliseksi hakea vesilain (3 luku 22 §) mahdollistamaa muutosta Iijoen alaosan voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin, koska ne ovat nykyisellään kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaisia. Raasakan kalateiden vapaaehtoisuuteen perustuvana hankkeena kilpailee samanaikaisesti kokonaisvaltaisen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen kanssa eikä siten ole yleisen edun mukainen eikä täytä aiheuttajalle vesilaissa asetettuja ja rajattuja vastuita. Edellisestä seuraten lupapäätökset ovat myös ristiriidassa vesienhoitolain seuraavassa Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa ja sen toimenpideohjelmassa esitettävien toimenpiteiden kanssa.

Raasakan teknisiä kalateitä koskevasta hankkeesta saatava hyöty on pieni, koska Lapin ELY-keskuksen vireillä olevan velvoitteiden muutoksen johdosta ohitusuomaa koskeva velvoite tullaan todennäköisesti määräämään. Teknisestä kalatiestä saatava mahdollinen hyöty on siten jka tapauksessa ajallisesti lyhyt ja siten vähäinen. Huomattava yleisen edun menetys on erityisesti se, jos kalatiet vievät tilaa tulevalta ohitusuomavelvoitteelta. Lisäksi kun toistaiseksi ei ole tietoa teknisten kalateiden yhteensopivuudesta tulevan velvoitteen kanssa, lupapäätöksen sallimat rakenteet ovat resurssien haaskausta.

Valmistelulupa

Valmistelulupa on myönnetty vedoten kiireeseen valtion myöntämän kärkihankerahan käytössä. Se ei ole vesilain mukainen perusteltu syy ryhtyä valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Valmisteluun liittyvät toimenpiteet olisivat ennenaikaisia ja mahdollisesti haittaa aiheuttavia tai ainakin turhia ja olojen palauttaminen ennalleen valmistelutoimien jäljiltä vaikeaa tai mahdotonta siinä tapauksessa, että lupa kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan.

Esko Saari, puheenjohtaja

Merja Ylönen, taloudenhoitaja

Liite 1: Raasakan voimalaitospadon kalatien rakentaminen ja valmistelulupa, Ii

Liite 2. Raasakan säännöstelypadon kalatien rakentaminen ja valmistelulupa, Ii

Liite 3: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2022–2027 . Osa 2. Vesienhoidon toimenpiteet (LUONNOS 10/2020 , nähtävillä oleva aineisto)