Valitus naakkojen tappoluvasta pesimäaikana

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. Kauppurienkatu 33
90100 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

25.3.2021

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Viite: Päätös nro 2021-2-000-18769-4 (liite 1)

Asia: Valitus Suomen riistakeskuksen naakkaa koskevasta päätöksestä

Vaatimus

Päätös on kumottava ja hakemus hylättävä metsästyslain vastaisena.

Lisäksi vaadimme päätökselle täytäntöönpanokieltoa.

Perustelut

Hakija on anonut lupaa poiketa naakkaa koskevasta pesimäaikaisesta rauhoituksesta kotieläimille ja viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Lupaa on myönnetty kahdelle vuodelle (2021–2022) aikavälille 10.3. – 31.5.

Varislinnutkin ovat pesimäaikana rauhoitettuja. Hyvä periaate ja lain vaatimus on selvittää huolella vaihtoehtoiset menetelmät haittojen ehkäisemiksi eikä turvautua tappamiseen.

Selvityksenä naakkojen aiheuttamasta haitasta ja vahingosta esitetään, että linnut hajottavat murskeviljatuubien muovit ja ulostavat eläinten ruokiin. Lisäksi naakat ovat tulleet navetan yhteydessä olevalle lypsylehmien jaloittelualueelle, ja oleskelleet lähellä tuotantorakennuksia. Pelkkää naakkojen läsnäoloa karjan lähellä ei voida pitää vahinkona. Myös monia muita lintuja oleskelee ja ruokailee säännöllisesti eläinten laitumilla eikä niistä aiheudu tuotantoeläimille erityistä haittaa tai riskiä. Tavallisesti jaloittelualueelle jaetaan rehua tarpeen mukaan, jolloin linnut eivät merkittävästi ehdi sotkea sitä.

Hakijan antaman selvityksen mukaan naakat viihtyvät myös kattamattomien säilörehulaakasiilojen päällä. Mikäli tästä aiheutuu haittaa tai riskiä haitan aiheutumiseen, tulisi rehusiilot ensisijaisesti kattaa, jolloin myöskään muut linnut eivät pääsisi niiden päälle. Kattaminen toimii usein myös tehokkaana pelotevaikutuksena siten, että linnut eivät uskalla mennä pitkälle katon alle, vaikka tila olisikin osittain joltain suunnalta avoin esimerkiksi käytettävyyden vuoksi.

Vahingon suuruudeksi on ilmoitettu 500 euroa. Sitä ei voida pitää vakavana vahinkona suhteessa keskivertomaatilan vuosibudjettiin.

Luvanhakijan ilmoittama vahinko on aiheutunut syksyllä, joten sillä ei voida perustella naakkojen tappamista keväällä pesimäaikana. Naakkojen kuten muidenkin lintujen käyttäytyminen riippuu vuodenajasta. Samoin maatiloilla vallitsevat olosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Luvan hakija ei ole osoittanut, että naakoista aiheutuisi sellaista vakavaa vahinkoa, jonka vuoksi niitä pitäisi tappaa nimenomaan pesimäaikana 10.3.–31.5. Rauhoitusajan ulkopuolella kuten syksyisin naakkojen tappaminen on mahdollista ilman poikkeuslupaa. Tappamismahdollisuudesta huolimatta vähäistä (500 €) vahinkoa on syntynyt, joten lintujen tappamista ei edes voida pitää ratkaisuna ongelmiin.

Naakka on rauhoittamaton laji. Metsästysasetuksen 25a §:n mukaan naakka on kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalla rauhoitettu 10.3.–31.7. Metsästyslain 48 §:n mukaan alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus rauhoitusajan ulkopuolella pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin.

Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 §:n 1 momentin nojalla 41 b §:ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä: 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi; 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi; 4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen.

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan pyytää rauhoitusaikana kahtena vuotena 30 naakkaa per vuosi Ylivieskan MaitoMehtälä oy:n tilalla ja sen välittömässä ympäristössä ajanjaksona vuosina 2021 ja 2022. Poikkeus on myönnetty 30 naakalle ajalle 29.3.2021 – 19.5.2021 ja 30 naakalle ajalle 10.3.2022 – 19.5.2022 hakemusalueella.

Päätös ei täytä metsästyslain 41b §:ssä säädettyjä vaatimuksia poikkeusluvan perusteista.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 4283 (annettu 13.10.2016) Euroopan unionin oikeuskäytännön mukaan todistustaakka poikkeusluvan edellytysten olemassaolosta on valtiolla (liite 3). Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Pelkkiä perustelemattomia käsityksiä tai yleisiä, hakemuksessa tarkoitettuun alueeseen kohdentumattomia tietoja ei voida pitää riittävänä selvityksenä.

Hakemuksessa ei ole mitään varsinaisia selvityksiä eikä siten riittäviä havaintotietoja naakkojen pesinnöistä ja pesimäajoista alueella. Hakemus ja päätös perustuvat haittoja ja lintujen esiintymistä ja määrää koskeviin ilmoituksiin. Lintujen määrän arvioija on yksittäinen metsästysseuran jäsen.

Poikkeusluvan perusteena ei voi olla kannan vähentäminen pesimäaikana tappamalla emoja, jolloin myös poikaset kuolevat pesiin. Pesimäaikaisen tappamisen kohdistuessa myös pesäpoikasiin, on vaikutus toki tehokkainta, mutta juuri tästä eläinsuojelullisesta syystä johtuen naakka ja muut rauhoittamattomat linnut on säädetty pesimäaikana rauhoitetuiksi. Mahdollinen lintujen vähentäminen tulee tehdä pesimäkauden ja poikkeuslupakauden ulkopuolisena aikana, jolloin naakkoja saa tappaa vapaasti. Naakkoja esiintyy maatiloilla ympäri vuoden, mikä mahdollistaa kannan vähentämisen sekä ennen pesimäkautta että sen jälkeen.

KHO:n päätöksessä todetaan, että metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41b §:n 1 momentin 1-4 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä rauhoittamattomien lintujen osalta toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen.

Hakemuksessa tai päätöksessä ei kuitenkaan ole selvitystä vaihtoehtoisista menetelmistä vahinkojen estämiseksi. Hakemuksen mukaan hakija on ampunut yksittäisiä lintuja. Tilalla suojataan murskeviljatuubit kevytpeitteillä ja lintuverkoilla. Peitteet ja verkot painotetaan hiekalla, mutta peittelystä huolimatta sääolosuhteet ovat vaikeuttaneet peitteiden pysymistä tuubien päällä.

Muillakin maatiloilla pystytään rehut käsittelemään siten, että linnut eivät pääse niitä sotkemaan. Rehut voidaan kattaa kevytpeitteiden ja verkkojen sijaan esim. raskaammilla ja kestävämmillä peitteillä. Vaihtoehtona on myös kevyen hallin rakentaminen, jolloin naakat eivät herkästi mene sinne ruokailemaan. Varislinnut eivät helposti mene suurina parvina katon alle. Naakkoihinkin tehoavat rakenteelliset esteet.

Lisäksi on otettava huomioon, ettei poikkeusluvan turvin ole saatavissa aikaan pysyvää ratkaisua, jonkinlaista varislintujen tyhjiötä alueelle varsinkaan, jos ravintoa on helposti tarjolla. Poikkeuslupaa harkittaessa tulee ottaa myös huomioon päätöksen kerrannaisvaikutus. Pohjois-Pohjanmaalla karjatiloja on paljon ja niistä jokaisella esiintyy varmastikin varislintuja. Voiko olla niin, että vain muutamalla yksittäisellä karjatilalla ei pystytä säilömään rehuja siten, että varislinnuista ei olisi merkittävää haittaa? Tällaistenkin haittojen torjumiseen on tarjolla erilaisia kehittämisrahoja ja kokemuksia toimivista ratkaisuista kannattaisi jakaa maatilojen ja maatalousneuvojien kesken.

KHO katsoi edellä viitatussa ratkaisussaan, että vahingon määrää ei ollut osoitettu riittävästi eikä muita tyydyttäviä ratkaisuja käytetty. Jälkimmäisen merkitys on suuri yleisenkin edun kannalta.

Viittaamme myös hallinto-oikeuden ratkaisuun samantyyppisessä varsilintuja koskevassa asiassa. (Päätöksen antopäivä on 26.1.2021 ja päätösnumero 21/0040/2 ). Hallinto-oikeus katsoi, ettei hakija esittänyt riittävää selvitystä niistä toimenpiteistä, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Oikeus kumosi poikkeusluvan ja palautti asian riistakeskukselle. Hallinto-oikeuden päätösten tulee olla linjassa keskenään.

Täytäntöönpanokiellon perusteluna esitämme, että luvan ollessa voimassa on olemassa suuri vaara, että naakkojen poikasia kuolee tarpeettomasti pesiin niiden emojen tultua tapetuiksi. Muutoksenhaku ei täytä tarkoitustaan, jos naakat on jo tapettu ennen kuin hallinto-oikeudesta tulee lopullinen päätös. Katsomme, ettei tilalla ole akuuttia tarvetta lintujen tappamiseen, koska tähänkin asti maatilalla on tapettu vain yksittäisiä lintuja rauhoitusajan ulkopuolella, ja mahdollisen vahingon määrä on siitä huolimatta vähäinen.

Esko Saari, puheenjohtaja

Kirsi Eskelinen, sihteeri