Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Tuulikaarron tuu­li­voi­ma­puis­ton yleiskaavan osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta ja YVA-suun­ni­tel­mas­ta

Hankealueella on luonnontilaisia, rimpisiä soita. Kuva: Merja Ylönen

Tässä tuulivoimahankkeessa on ongelmallista, että se sijoittuu kokonaisuudessaan 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimavarausalueiden ulkopuolelle. Huomiota tulee kiinnittää myös alueen suoluontoarvoihin sekä susireviireihin.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

12.4.2021

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö

Asia: Lausunto Tuulikaarron tuulivoimapuiston yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja YVA-suunnitelmasta

Siikalatvan ja Kärsämäen kuntiin suunnitellaan uutta tuulivoimapuistoa. Vaihtoehdossa 1 Siikalatvan alueelle rakennetaan 34 uutta tuulivoimalaa ja Kärsämäen alueelle rakennetaan 19 uutta tuulivoimalaa. Yhteensä voimalamäärä on 53 uutta tuulivoimalaa. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enimmillään noin 300 metriä.

Hankealueen koko on noin 7400 hehtaaria. Tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin yksityisten maanomistajien maille.

Hankkeen sähkönsiirtoa varten rakennetaan uusi 400 kV sähköasema. Ensisijaisena sähkön liityntäpisteenä tarkastellaan liittymistä hankealueen länsipuolelle sijoittuvaan Fingrid Oyj:n

Haapavesi-Pyhäkoski 220 kV (tulevaisuudessa Metsälinja 400 kV ja 110 kV) voimajohdon kautta. Sähkönsiirtoreittilinjausta suunnitellaan yhteistyössä hankealueen länsipuolelle sijoittuvan

Piipsannevan tuulivoimapuiston sähkönsiirron kanssa.

Hankkeesta vastaava on Piipsan Tuulivoima Oy, joka on Puhuri Oy:n sisaryhtiö. Puhuri Oy toimii hankkeen käytännön toteuttajana.

Toteuttamisvaihtoehdot

Piipsannevan hankealue on merkitty varauksena 3. vaihemaakuntakaavaan, mutta sen itäpuolella ei tuulivoimavarauksia ole. Voimaloiden koon ja korkeuden kasvaessa sisämaa-alueet nyttemmin myös kiinnostavat tuulivoiman rakentajia. Maakuntaliitossa onkin vireillä hanke, jossa lisärakentamismahdollisuuksia selvitetään. Ainakin päivityksiä on siten luvassa. Tuulikaarron hanke on selvästikin puhdas Piipsannevan hankkeen laajennus. Ilmeisesti viranomaisneuvottelujen tuloksena alkuperäistä suunnitelmaa on pienennetty ja toteuttamisvaihtoehto edustaa hankkeessa tämänhetkistä maksimia. Tällä kertaa 0-vaihtoehdoksi sopisi aikalisä eli ilman maakuntakaavavarausta oleville alueille ei suunnitella uusia isoja tuulivoimahankkeita, ennen kuin maankäytöllinen kokonaistarkastelu on valmis ja vaihekaava päivitetty ja lainvoimainen. Toteuttamisvaihtoehtona voi olla tarpeen tarkastella suunnitelmaa, joka ei ole välittömästi Piipsannevan jatkeena. Erityisesti linnuston kannalta voi olla tarve lentokäytävälle voimala-alueen keskellä. Kokonaisuudesta on tulossa leveä itä-länsisuuntainen muuri.

Selvitysten julkisuus

OAS-suunnitelmassa mainitaan, että hankealueen luontoselvitykset on tehty vuonna 2020. Niitä ei kuitenkaan ole suunnitelman liitteenä tai missään nähtävillä. Tämä ei ole hyvä menettely, koska selvitysten laatua ja riittävyyttä sekä lisäselvitysten tarvetta tulisi voida tässä vaiheessa arvioida kattavasti.

Vaikutukset suoluontoon

Alueen suot ovat keskimäärin voimakkaasti ojitettuja, ja vesitaloudeltaan luonnontilaisina tai sitä lähellä olevana säilyneitä soita on vähän. Tästä syystä ojittamattomat suot ovat alueella erityisen arvokkaita. Pääosa suoluontotyypeistä on uhanalaisia.

Alueella sijaitsevan märän, rimpipintaisen Rimpinevan luontoarvot tulee turvata ja voimalasijoittelussa varmistaa, ettei siihen kohdistu haitallisia vaikutuksia myöskään välillisesti. Hankealueen luoteiskulmalla aivan hankealueen rajan ulkopuolella sijaitsee niin ikään arvokas suoluontokohde Onkineva. Siihen kohdistuvat vaikutukset tulee selvittää.

Susireviirit

Nykytilaa koskevassa kappaleessa mainitaan, että alueella esiintyy kaikkia Suomen suurpetoja. Mitään selvityksiä niihin liittyen ei OAS-suunnitelmassa mainita. Suden osalta on tiedossa, että hankealue on hiljattain sisältynyt susireviiriin. Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Arvioitavista ympäristövaikutuksista puuttuu selvitys kaavan vaikutuksista susiin. Susi on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettu laji, joten kaavaa laadittaessa tulisi ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaisesti, ettei luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momenttiin perustuvaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevaa kieltoa rikota kaavan toteuttamisessa.

KHO on 16.12.2019 tekemässään päätöksessä todennut kaupunginvaltuuston hyväksymän tuulivoimaosayleiskaavan lainvastaiseksi, koska siinä ei selvitetty edellä mainittuja seikkoja riittävän hyvin.

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1576147951912.html

Ote päätöksestä:

Osayleiskaavaa varten ei ollut laadittu sellaisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, joiden nojalla olisi ollut mahdollista luotettavasti arvioida sitä, oliko kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen sovitettavissa asianmukaisesti yhteen luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kanssa. Myöskään luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa kiellettyjen vaikutusten aiheutumista ei ollut laadittujen selvitysten perusteella mahdollista poissulkea. Osayleiskaava ei siten perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.

Kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa (1375/2007) tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Hankealue on vuonna 2020 ollut ainakin yhden susireviirin aluetta. Sudet liikkuvat laajalla alueella, ja vaihtavat usein pesäpaikkaansa vuosittain. Hankealueella on syrjäisiä, erämaisia piirteitä, ja näin ollen se on potentiaalista susien levähdys- ja lisääntymisaluetta. Rakentamisen aiheuttama häiriö sekä tuulivoimaloiden aiheuttama pysyvä häiriö tulee ottaa huomioon arvioitaessa, paljonko mahdollisia levähdys- ja lisääntymispaikkoja voidaan heikentää. Myös sähkönsiirron sekä tieverkoston suunnittelussa tulee susireviirit ottaa huomioon.

Alueella on – ilmeisesti muiden selvitysten yhteydessä – havaittu viitasammakoille potentiaalisesti sopivia elinympäristöjä sekä viitasammakkoreviirejä. Erillinen viitasammakkoselvitys tulee siis teettää, mikäli sitä ei ole jo tehty. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji.

Linnusto

Hankkeen yhteisvaikutus Piipsannevan tuulivoimapuiston kanssa tulisi ottaa paremmin huomioon muuttoreittien tarkastelussa. Vaikka hankealue ei päämuuttoreitille sijoitukaan, on huomioitavaa, että Piipsannevan alueella on havaittu seudullisesti melko hyvää lintujen muuttoa. YVA-ohjelmassa todetaan, että Tuulikaarron hankealueen länsiosaan sijoittuvilla kosteikoilla saattaa olla merkitystä myös lintujen muuttokaudella. Tuleeko niiden merkitys kasvamaan, jos Piipsannevan kautta muuttavista linnuista osa vaihtaa reittiään idemmäksi? Riittävät lentokäytävät hankkeiden yhteisvaikutusalueella tulee varmistaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön kirjallisuusselvityksen (2017) mukaan tuulivoimaloita ei tulisi sijoittaa herkimpien lintulajien ja elinympäristöjen (esim. kosteikot) läheisyyteen. Tuulikaarron hankkeessa molempia on hankealueella tai sen läheisyydessä.

”Yhteenvetona voi todeta, että nykytiedon mukaan laajamittaisellakaan tuulivoiman lisärakentamisella tuskin olisi merkittäviä linnustovaikutuksia Suomessa, jos tuulivoimalat sijoitetaan muualle kuin herkimpien lajien (esimerkiksi merikotka ja maakotka) ja elinympäristöjen (esimerkiksi lintukosteikot) läheisyyteen. Erityisesti metsäympäristöön sijoitettavilla tuulivoimaloilla, etenkin jos ne ovat kauempana rannikosta, ei tutkimusten mukaan luultavasti olisi merkittäviä linnustovaikutuksia. Seurantatutkimuksia tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista pitäisi kuitenkin jatkaa ja lisätä tuulivoimarakentamisen lisääntyessä, jotta tuulivoimalat pystyttäisiin luotettavaan tutkimustietoon perustuen sijoittamaan lintujen kannalta mahdollisimman pieniä haittoja aiheuttaviin paikkoihin. Erityisen suuri tarve olisi tutkia tuulivoimaloiden mahdollisia häirintävaikutuksia pohjoisissa metsäympäristömme linnustoon.” (Valtioneuvosto 2017, verkkojulkaisu, Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin s.31).

Maakotkareviirien esiintyminen alueen lähiympäristössä kertoo hankealueen ympäristöineen olevan erämaista, ja täten susillekin sopivaa aluetta. Susille ei ole loputtomasti tilaa siirtyä rakentamisen tieltä. Maakotkan osalta on selvitettävä, onko alueella sen varapesiä, ja toimittava niin, ettei lajin esiintyminen alueella vaarannu hankkeen myötä. Tuulivoiman suhteen maakotka (merikotkan ohella) on herkkä laji ja tuulivoimaloiden mahdollisista häirintävaikutuksista linnustoon pohjoisissa metsäympäristöissä on riittämättömästi tietoa.

Maa-ainesten otto

YVA-selvityksissä tulisi ottaa huomioon maa-ainesten ottotarve. Perustetaanko teiden ja voimaloiden rakentamiseen tarvittava maa-ainesten ottopaikka hankealueelle ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Hankitaanko maa-ainekset hankealueen ulkopuolelta? Tuulivoimapuiston vaatimasta maa-ainesten ottoluvasta ei suunnitelmissa mainita. Maa-aineslain mukaisen luvanhan se epäilemättä tarvitsee, koska kyse ei ole kotitarvekäytöstä. Maa-ainesten ottoon voi liittyä pinta- ja pohjavesikuormitusta ja pölyn leviämistä.

Tieverkosto

Hankkeessa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tieverkostoa. Uusia, leveitä ja raskaan kaluston kantavia teitä kuitenkin väistämättä rakennetaan. Onko tieverkoston vaikutus arvioitu erikseen? Vaikutusten arviointi koskee myös tieverkostoa.

Maakuntakaava

Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimavarausalueiden ulkopuolelle. On ongelmallista, että tuulivoimaa rakennetaan runsaasti varausten ulkopuolelle ja kokonaisarvio maakunnan tuulivoimarakentamisen tilanteesta ja sen vaikutuksista puuttuu.

Jatkossa otamme mielellämme vastaan lausuntopyynnön myös kaavaluonnoksesta ja YVA-selostuksesta.

Esko Saari, puheenjohtaja

Kirsi Eskelinen, sihteeri

Lähde:

1. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Energia • 27/2017
Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80066/TEMrap_27_2017_verkkojulkaisu.pdf