Lausunto Ponteman tuu­li­voi­mao­say­leis­kaa­van vireilletulosta, osallistumis- ja arviointi- sekä YVA-suun­ni­tel­mas­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

23.8.2021

Utajärven kunta
kirjaamo(at)utajarvi.fi

Viite: Lausuntopyyntö

Asia: Lausunto Ponteman tuulivoimaosayleiskaavan vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä YVA-suunnitelmasta

Tuulipuisto Pontema Oy suunnittelee Ponteman alueelle 50 tuulivoimalan kokonaisuutta. Hankealue sijaitsee noin 20 km Utajärven kunnan keskustasta koilliseen. Suunnitellun tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi noin 400 MW ja yksittäisen tuulivoimalan teho noin 8 MW. Voimaloiden maksimikorkeudeksi on suunniteltu 300 metriä. Hankealueen pinta-ala on noin 7840 ha. Hankealue on metsärahastojen, yksityisten maanomistajien ja valtion omistuksessa, ja valtaosa hankealueen maa-alueesta on vuokrattu hankeyhtiölle.
Lähin olemassa oleva 400 kV sähköasema on Pyhänselkä Muhoksella. Mikäli Pyhänselän aseman kapasiteetti ei riitä puiston tarpeisiin, puiston liittyminen verkkoon suunnitellaan
uuden sähköaseman kautta. Hankkeesta vastaa Tuulipuisto Pontema Oy.

Toteuttamisvaihtoehdot

Esitellyissä kahdessa toteuttamisvaihtoehdossa (VE1, 51 voimalaa tai VE2, 45 voimalaa) ei ole suurta eroa voimaloiden määrässä, ja voimalat on sijoiteltu hankealueelle hyvin samankaltaisesti molemmissa vaihtoehdoissa. Alueen erämaisen luonteen sekä arvokkaan suoluonnon suuren osuuden takia on syytä laatia vaihtoehto VE3, jossa voimaloita on merkittävästi vähemmän eivätkä ne ole arvokkaiden kohteiden välittömässä läheisyydessä.

Vaikutukset suoluontoon

Pohjois-Pohjanmaan suot ovat keskimäärin voimakkaasti ojitettuja, ja vesitaloudeltaan luonnontilaisina tai sitä lähellä olevana säilyneitä soita on vähän. Tästä syystä ojittamattomat suot ovat alueella erityisen arvokkaita. Pääosa suoluontotyypeistä on uhanalaisia.
Hankealueella sijaitsevian laajojen luonnontilaisten soiden luontoarvot tulee turvata ja voimalasijoittelussa sekä tiestön suunnittelussa varmistaa, ettei niihin kohdistu haitallisia vaikutuksia myöskään välillisesti. Hankealueen koilliskulmalla aivan hankealueeseen rajoittuen sijaitsee arvokas suoluontokohde Iso Joutensuo. Hankealue on rajattu liian lähelle sitä. Voimalapaikkoja on syytä poistaa arvokkaiden soiden lähituntumasta.

Suurpetoreviirit

Suurpetoreviireihin liittyen ei OAS-suunnitelmassa mainita mitään selvityksiä olevan tehty tai suunnitteilla. Ainoastaan muiden maastokäyntien yhteydessä on havainnointia tehty. Suden osalta on tiedossa, että hankealueella on tehty susihavaintoja, ja tunnettu reviirikin on hiljattain (vuonna 2019) sijainnut aivan lähellä. Samoin luontoselvityksessä mainitaan, että alueella on havaittu ahman jälkiä. Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Arvioitavista ympäristövaikutuksista puuttuu selvitys kaavan vaikutuksista suurpetoihin. Se, onko alueella juuri nyt reviirejä, ei sulje pois sen potentiaalia suurpetojen elinalueena jatkossa.
Susi on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettu laji, joten kaavaa laadittaessa tulisi ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaisesti, ettei luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momenttiin perustuvaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevaa kieltoa rikota kaavan toteuttamisessa.
KHO on 16.12.2019 tekemässään päätöksessä todennut kaupunginvaltuuston hyväksymän tuulivoimaosayleiskaavan lainvastaiseksi, koska siinä ei selvitetty edellä mainittuja seikkoja riittävän hyvin.

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1576147951912.html

Ote päätöksestä:
Osayleiskaavaa varten ei ollut laadittu sellaisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, joiden nojalla olisi ollut mahdollista luotettavasti arvioida sitä, oliko kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen sovitettavissa asianmukaisesti yhteen luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kanssa. Myöskään luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa kiellettyjen vaikutusten aiheutumista ei ollut laadittujen selvitysten perusteella mahdollista poissulkea. Osayleiskaava ei siten perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.

Kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa (1375/2007) tarkoitetulla tavalla lainvastainen.
Hankealue on vuonna 2019 ollut ainakin yhden susireviirin reuna-aluetta. Sudet liikkuvat laajalla alueella, ja vaihtavat usein pesäpaikkaansa vuosittain. Hankealueella on syrjäisiä, erämaisia piirteitä, ja näin ollen se on potentiaalista susien levähdys- ja lisääntymisaluetta. Rakentamisen aiheuttama häiriö sekä tuulivoimaloiden aiheuttama pysyvä häiriö tulee ottaa huomioon arvioitaessa, paljonko potentiaalisia levähdys- ja lisääntymispaikkoja voidaan heikentää. Myös sähkönsiirron sekä tieverkoston suunnittelussa tulee mahdolliset suurpetoreviirit ottaa huomioon.

Linnut

Työ- ja elinkeinoministeriön kirjallisuusselvityksen (2017) mukaan tuulivoimaloita ei tulisi sijoittaa herkimpien lintulajien ja elinympäristöjen (esim. kosteikot) läheisyyteen. Ponteman hankkeessa molempia on hankealueella tai sen läheisyydessä.

”Yhteenvetona voi todeta, että nykytiedon mukaan laajamittaisellakaan tuulivoiman lisärakentamisella tuskin olisi merkittäviä linnustovaikutuksia Suomessa, jos tuulivoimalat sijoitetaan muualle kuin herkimpien lajien (esimerkiksi merikotka ja maakotka) ja elinympäristöjen (esimerkiksi lintukosteikot) läheisyyteen. Erityisesti metsäympäristöön sijoitettavilla tuulivoimaloilla, etenkin jos ne ovat kauempana rannikosta, ei tutkimusten mukaan luultavasti olisi merkittäviä linnustovaikutuksia. Seurantatutkimuksia tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista pitäisi kuitenkin jatkaa ja lisätä tuulivoimarakentamisen lisääntyessä, jotta tuulivoimalat pystyttäisiin luotettavaan tutkimustietoon perustuen sijoittamaan lintujen kannalta mahdollisimman pieniä haittoja aiheuttaviin paikkoihin. Erityisen suuri tarve olisi tutkia tuulivoimaloiden mahdollisia häirintävaikutuksia pohjoisissa metsäympäristömme linnustoon.” (Valtioneuvosto 2017, verkkojulkaisu, Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin s.31).

Maakotkareviirien esiintyminen alueen lähiympäristössä kertoo hankealueen ympäristöineen olevan erämaista, ja täten suurpedoillekin sopivaa aluetta. Susille ei ole loputtomasti tilaa siirtyä rakentamisen tieltä, kun kaikkein erämaisimpia alueita varataan teolliseen rakentamiseen. Maakotkan osalta on selvitettävä, onko alueella sen varapesiä, ja toimittava niin, ettei lajin esiintyminen alueella vaarannu hankkeen myötä. Tuulivoiman suhteen maakotka (merikotkan ohella) on herkkä laji ja tuulivoimaloiden mahdollisista häirintävaikutuksista linnustoon pohjoisissa metsäympäristöissä on riittämättömästi tietoa. On tiedon saamisen kannalta hyvä, että kotkien liikkumista aiotaan seurata lähettimillä, mutta mahdolliset kielteiset vaikutukset tämän hankkeen osalta eivät enää ole vältettävissä.
Voimalapaikkojen karsiminen hankealueen koillis-itäreunalta mahdollistaa paremmin myös ravinnonhakulentojen säilyvän esteettöminä laajalle suoalueelle. Se on osaltaan haittojen ennaltaehkäisyä.

Maa-ainesten otto

YVA-selvityksissä tulisi ottaa huomioon maa-ainesten ottotarve. Perustetaanko teiden ja voimaloiden rakentamiseen tarvittava maa-ainesten ottopaikka hankealueelle ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Hankitaanko maa-ainekset hankealueen ulkopuolelta? Tuulivoimapuiston vaatimasta maa-ainesten ottoluvasta ei suunnitelmissa mainita. Maa-aineslain mukaisen luvanhan se tarvitsee, koska kyse ei ole kotitarvekäytöstä. Maa-ainesten ottoon voi liittyä pinta- ja pohjavesikuormitusta ja pölyn leviämistä.

Tieverkosto

Tuulivoimahankkeissa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tieverkostoa. Uusia, leveitä ja raskaan kaluston kantavia teitä väistämättä rakennetaan. Ponteman hankkeessa vaarana on erityisesti arvokkaan suoluonnon pirstoutuminen, vaikka soita onkin rajattu luontokohteiksi. Onko tieverkoston vaikutus arvioitu erikseen? Vaikutusten arviointi tulee ulottua koskemaan myös tieverkostoa. Puutteena suunnitelmassa on se, että rakennettavaa tiestöä ei ole merkitty suunnitelmiin.

Maakuntakaava

Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimavarausalueiden ulkopuolelle. On ongelmallista, että tuulivoimaa rakennetaan runsaasti varausten ulkopuolelle ja kaavan ohjausvaikutus menetetään. Kokonaisarvio maakunnan tuulivoimarakentamisen tilanteesta ja sen vaikutuksista puuttuu.

Erämaisuus

Tuulivoimahankkeissa on vakiintunut käytäntö, että ne sijoitetaan ihmisasutuksesta erilleen. Tuulivoimarakentamisen koko ajan lisäntyessä tulisi mielestämme käydä keskustelua, ovatko erämaiset alueet myöskään soveliaita näille hankkeille. Luonnon pirstoutuminen on luontokatoa kiihdyttävä tekijä, ja suurpedot sekä monet petolinnut tarvitsevat reviireikseen asumattomia alueita. Teollinen rakentaminen erämaisille alueille on suuressa mittakaavassa kyseenalaistettava. Kenties jonkinlainen kompromissi ihmisasutusta lähemmäksi rakentamisen suhteen olisi saavutettavissa. Mitä kauemmaksi sähkön käyttökohteista rakennetaan, sitä suurempi on siirtolinjojen rakentamisen tarve ja niiden alta muutetaan vastaavasti enemmän luontoa.

Luontoselvitysten julkisuus

Olemme kritisoineet usean hankkeen yhteydessä, ettei YVA-suunnitelmavaiheessa ole julkistettu luontoselvityksiä tai niiden johtopäätöksiä. Positiivista on, että tämän hankkeen yhteydessä tähänastisista selvityksistä oli yhteenveto nähtävillä.

Jatkossa otamme mielellämme vastaan lausuntopyynnön myös kaavaluonnoksesta ja YVA-selostuksesta.

Esko Saari, puheenjohtaja
Kirsi Eskelinen, sihteeri

Lähde:
1. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Energia • 27/2017
Kirjallisuusselvitys tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80066/TEMrap_27_2017_verkkojulkaisu.pdf