Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Vetoomus Oulujoen ka­la­ta­lous­vel­voit­tei­den muuttamiseksi

Kuva: Merja Ylönen

Vetoomus Oulujoessa sijaitsevien Montan, Pyhäkosken, Pällin, Ala-Utoksen, Utasen,  Nuojuan ja Jylhämän voimalaitoksia koskevien kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi  sekä Oulujärveen laskevissa vesistöissä olevien Leppikosken, Seitenoikean, Ämmän,  Aittokosken, Ämmäkosken, Koivukosken, Kallioisen ja Katerman voimalaitosten  kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi.

Kalatalousvelvoitteiden muutos  

Vesilain 3 luvun 22 §:n mukaan lupaviranomainen voi hakemuksesta muuttaa  kalatalousvelvoitteita, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. 

Oulujoen olosuhteissa on tapahtunut merkittävä muutos, kun Merikosken voimalaitokseen on  rakennettu kalatie. Kalatie mahdollistaa vaelluskalojen nousun mereltä Montan voimalaitokselle  saakka. 

Oulujoen ja koko Oulujoen vesistöalueen osalta merkittävä muutos on myös  ympäristölainsäädännön muutokset. Euroopan unionin vesipuitedirektiivi velvoittaa vähentämään  voimalaitoksista luonnolle aiheutuvia haittoja ja Euroopan komissio on kehottanut Suomea  ajantasaistamaan vanhat vesitalousluvat. 

Voimalaitosten kalatalousvelvoitteet täytyy muuttaa pelkistä istutuksista kalateiksi ja  luonnonmukaisiksi ohitusuomiksi. 

Voimassa olevat kalatalousvelvoitteet  

Montan voimalaitosta koskeva lupamääräys perustuu Vesistötoimikunnan päätökseen 15.3.1955.  Kalatalousvelvoite lupamääräyksessä perustuu Oulujokiyhtiön ja Maatalousministeriön tekemään  ns. Montan sopimukseen 22.12.1954, jossa sovittiin kalahaittojen korvaamisesta istutuksilla,  kunnes kalatiet mahdollisesti rakennetaan. 

Pyhäkosken voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat Vesistötoimikunnan lopulliseen  päätökseen 29.3.1944. Lupamääräyksissä on velvoite kalatien rakentamiseen. Tätä velvoitetta ei  ole koskaan täytetty. 

Pällin voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat Vesistötoimikunnan päätökseen 12.11.1953.  Kalatalousvelvoitteen osalta on määrätty, että vesilaitoksen omistaja ottaa osaa toimiin  kalakannan lisäämiseksi, kunnes kalatie mahdollisesti rakennetaan. 

Utasen voimalaitoksen osalta lupamääräykset perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden  päätökseen 17.7.1970. Kalatalousvelvoitteen osata lupaehdoissa viitataan edellä mainittuun  Montan sopimukseen. 

Nuojuan voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat Vesistötoimikunnan päätökseen 12.11.1953.  Kalatalousveloitteen osalta on määrätty, että vesilaitoksen omistaja ottaa osaa toimiin kalakannan  lisäämiseksi, kunnes kalatie mahdollisesti rakennetaan. 

Jylhämän voimassaolevat lupamääräykset perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökseen  18.2.1969. Kalatalousvelvoitteen osalta viitataan Montan sopimukseen. 

Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä olevat kalatalousvelvoitteet perustuvat Pohjois-Suomen  vesioikeuden päätökseen 11.6.1984, jota on osin muutettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa  19.9.1985 ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa 5.7.2011.

Muutokset kalatalousvelvoitteisiin  

Kalatalousvelvoitteita täytyy muuttaa siten, että kalatalousvelvoitteet muutetaan pelkistä  istutuksista kalateiksi ja luonnonmukaisiksi ohitusuomiksi. Vuonna 1954 laadittu Montan sopimus  kalatalousvelvoitteista on tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi, kunnes kalatiet rakennetaan.  Merikosken voimalaitokseen valmistuneen kalatien myötä kalat pääsevät Oulujoessa nousemaan  Montan voimalaitokselle saakka. Perusteita kalatalousvelvoitteiden hoitamiseksi Montan  sopimuksen mukaisella tavalla ei enää ole olemassa ja Oulujoen voimalaitoksiin täytyy rakentaa  kalatiet. On huomattava, että Pyhäkosken voimalaitoksen voimassaolevassa vesitalousluvassa on  jo velvoite kalatien rakentamiseksi. 

Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien osalta kalatalousvelvoitteita täytyy tarkastella samaan aikaan  kuin Oulujoen pääuoman voimalaitosten kalatalousvelvoitteita. Oulujärveen laskevat vesistöt  muodostavat laajan lisääntymisalueen nouseville vaelluskaloille. Lisäksi Sotkamon ja Hyrynsalmen  reittien kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on perusteltua Oulujärven järvitaimen, siika ja  järvilohipopulaatioiden turvaamiseksi kestävällä tavalla. 

Säädösympäristö on muuttunut olennaisella tavalla siitä, kun Oulujoen vesistön  kalatalousvelvoitteet on asetettu. Ympäristöön liittyvä lainsäädäntö on muuttunut painottamaan  luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Lisäksi Euroopan unionin  vesipuitedirektiivi asettaa selkeät vaatimukset voimakkaasti muutettujen vesien tilan  parantamiseksi ja Euroopan komissio on jo tuonut esille sen, että Suomen tulisi tarkastella  vanhoja voimalaitoslupia uudelleen. On ilmeisen riidatonta myös viranomaisen taholta, että  vesipuitedirektiivi edellyttää kalatalousvelvoitteiden uusimista. 

 

Pelastetaan vaelluskalat ry, Villi Lohi ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry, Oulujokilaakson Luonto ry