Tulppion aluetta Savukosken itärajalla esitetään liitettäväksi Urho Kekkosen kansallispuistoon
SLL:n jäsenyhdistys Sompion luonnonystävät, SLL Lapin piiri sekä Sokli Erämaana -liike ja Kemin-Sompion paliskunta esittävät Savukosken Tulppion alueen suojelua. Ehdotettuun suojeluesitykseen sisältyy myös Soklin kaivosalue, jonka ympäristöluvan korkein hallinto-oikeus kumosi vastikään.
Urho Kekkosen kansallispuistoon liitettäväksi esitetty Tulppion alue muodostaisi ekologisen käytävän nykyisen kansallispuiston, Värriön luonnonpuiston ja Tuntsan erämaan välille. Laajennus olisi jo itsessään merkittävä kokonaisuus: rajaus kattaa Yli-Nuorttin valuma-alueen ulottuen yhtenäisenä itärajalta Nuorttijoelle ja länsi-lounaassa Tulppiojoen vartta Ahmatunturinmurustalle. Yli-Nuorttin ja Törmäojan Natura-alueet ja kaksi ns. Metsä-lappi-kohdetta sisältyvät alueeseen. Laajennusosaan sisältyvät puiston yläpuolisen Nuorttijoen luonnontilaiset latvavedet, joissa elää alkuperäinen, geneettisesti erilaistunut järvitaimenkanta. Korkein hallinto-oikeus näki tuoreessa päätöksessään Nuorttijoen muodostavan erityisen luonnonolosuhteen. (KHO 2022:38.)
Tulppion luonto on sekoitus männiköiden peittämiä selkämaita ja luonnontilaisia, kuusivaltaisia murustoja, kuten itärajalle sijoittuva Saihonmurusta. Alue on valtaosin kuivahkoa mäntykangasta. Soklin karbonatiittialueen tuntumassa jokilaakso muuttuu yllättäen keidasmaiseksi, lehtomaiseksi koivumetsäksi. Koivikoiden anomaliaa edustavat jalustakoivut sekä alavilla paikoilla kasvavat tunturikoivikot. Kalkkirikas kallio- ja maaperä näkyy lehtojen ja lettojen runsautena. Sokliaavalla on yksi Suomen suurimmista uhanalaisen lettorikon esiintymistä. Nuorttijoen latvoilla on myös laaja esiintymä rauhoitettua laaksoarhoa. Tulppion linnusto on rikas. Monenkirjavat muuttolinnut täyttävät Loitsanan suuren pohjavesilammen keväisin. Alueella esiintyy myös uhanalaisia hyönteisiä. Törmäojan Natura-alueelta on löydetty yhdeksän tieteelle uutta hyönteislajia.
Suojelualueen sydämessä ovat Soklin ahot, laajat puuttoman kivennäismaan alat, jotka ovat syntyneet Soklin jääjärven altaan painanteisiin. Niillä esiintyy erilaista niitty- ja nummikasvillisuutta ja katajaa. Kuivilla ahoilla kasvaa tunturikasveja, kuten harvinaista tunturikeltanoa ja tunturiliekoa. Soklin ahot on arvioitu globaalisti ainutlaatuiseksi luontotyypiksi, jolla on erityisiä luonnonarvoja.
Maakuntakaavassa on merkintä Tulppion alueen ekologisesta yhteystarpeesta. Alueen nykytila on kuitenkin hakkuiden vuoksi osin heikentynyt. Suojeluesitykseen sisältyykin ennallistamiskohteita, joissa luontoarvot on mahdollista palauttaa. Tämä edistäisi osaltaan luontokadon pysäyttämistä. Luonnon virkistyskäyttö ja paikalliset elinkeinot hyötyisivät suojelusta. Yksi suojeluesityksen alullepanijoista on Suomen suurin paliskunta, Kemin-Sompio, jonka poronhoito tukeutuu yhä luonnonlaitumiin ja porojen luontaiseen laidunkiertoon. Suojelualue turvaisi poroille elintärkeitä luppo- ja jäkälälaitumia. Virkistyskalastus ja muu luontomatkailu säilyttäisivät toimintaedellytyksensä. Paikallisväestön metsästysoikeudet alueella jopa vahvistuisivat. Suojelupäätös mahdollistaisi alueen kehittämisen sen omilla vahvuuksilla ilman kaivosuhkaa.
Esitys Tulppion alueen suojelemisesta jätetään ympäristöministeriöön maanantaina 4.4.2022
Esityksen alullepanijoina toimivat:
SLL:n paikallisyhdistys Sompion Luonnonystävät ry
Sokli Erämaana- liike
Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
Kemin-Sompion paliskunta
Lisätiedot:
Mika Kavakka, Kemin-Sompion paliskunta puh: 0400211861 mika.kavakka@gmail.com
Leena Pyhäjärvi, Sompion Luonnonystävät ry puh: 0409644349 leena.pyhajarvi@live.fi
Mikko Pyhäjärvi, Sokli Erämaana ry puh: 0400173082 mikko.pyhajarvi@sodankyla.fi