Muistutus Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnoksesta

Kannanotot 24.4.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys muistutti Mikkelin kaupunginhallitusta 24.4.2017 koskien Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnosta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry.

Mikkelin kaupunginhallitus PL 33 (Raatihuoneenkatu 8-10)

50101 Mikkeli

kirjaamo@mikkeli.fi

MUISTUTUS MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA

(Kaupunginhallituksen pöytäkirja 13.2.2017)

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys muistuttaa Mikkelin kaupunginhallitusta seuraavasti koskien Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnosta.

Tiivistelmä

Osayleiskaavaluonnoksen vaikutusalueelta ei ole ollut kaavaluonnosta laadittaessa käytettävissä kattavia ja ajantasaisia luontoselvityksiä. Edellytämme, että kaavaehdotuksen luontovaikutukset arvioidaan perustuen ajantasaisiin ja kattaviin luontoselvityksiin, mukaan lukien vaikutukset Natura 2000 -alueisiin.
Osayleiskaavan suunnittelu ei nojaa realistisiin kehitystavoitteisiin ja -ennusteisiin. Esimerkkeinä tästä ovat pohjoisen kehäväylän viherrakennetta pirstova ja virkistyskäyttöä heikentävä vaikutus verrattuna sen arvioituun alhaiseen käyttöasteeseen ja vähäiseen houkuttelevuuteen sekä Ratinlammen kaupalliseen toimintaan ottamisen luonnontaloudelliset vaikutukset mm. uhanalaisiin luontotyyppeihin ja -lajeihin ja Satamanlahden vedenlaatuun verrattuna sen arvioituihin rakentamisen teknisiin haasteisiin ja kustannuksiin ja jo kaavoitettuun Visulahden kaupallisen alueeseen.
Osayleiskaavaluonnoksen vaikeaselkoisen ja käytettävyydeltään heikon lukuisiin erillisiin liitekarttoihin perustuvan kaava-aineiston parannetun version, paikkatietopohjaisen karttatyökalun, olemassaolosta ei ole tiedotettu kattavasti kaavan nähtävilläoloaikana.
Kaupunkilaisten kaavaprosessiin osallistaminen on ollut puutteellista: järjestöiltä ja yhdistyksiltä ei ole pyydetty lausuntoja, kaava-aineistoista (ks. esim. yllä karttatyökalu), kaavatilaisuuksista ja nettikyselystä tiedottaminen on ollut puutteellista ja vähentänyt osallistumismahdollisuuksia ja jopa estänyt vaikuttamisen prosessiin.

Yleiskaavaprosessiin osallistaminen heikkoa

Kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnos on esitetty seitsemällä erillisellä karttaliitteellä. Valittu osayleiskaavan esittämistapa on vaikeaselkoinen, aiheuttaa sekaannuksia ja lannistaa kaupunkilaisen osallistumisintoa kaavoitukseen. Kaavaluonnoksen kokonaistarkastelu erillisten teemakarttojen avulla on hyvin hankalaa. Esimerkiksi, jos haluaa tarkastella viheralueiden sijaintia, pitää samalla jäljittää useasta muusta kartasta, mitä varauksia ja toimintoja viheralueiden kohdille on merkitty, esim. liikenneverkkoja. Asemakaavoituksessa ja tulevassa kaupunkirakentamisessa tulee kuitenkin kyetä ottamaan huomioon kunkin seitsemän – paikoin hyvinkin yksityiskohtaisen – kaavakartan oikeusvaikutteisesti sitova aineisto.

Osayleiskaavan luonnoksen nähtävilläoloajan jo ollessa meneillään kaupungin nettisivuille ilmestyi paikkatietopohjainen karttatyökalu, jossa teemakarttojen sisältöjä voi tarkastella päällekkäin. Tätä työkalua ei kuitenkaan löydy loogisesti polun Etusivu ›› Palveluopas ›› Kaavoitus ›› Vireillä ja nähtävillä olevat kaavat päässä olevalta sivulta tekstikohdasta, jossa osayleiskaava ensimmäisen kerran mainitaan: ko. kohdan linkki ei vie työkaluaineistoon. Vasta sivun alalaidan erillisen kaavakohdelistauksen osayleiskaavalinkki vie työkaluaineistoon. Näin heikosti rakennetut ja päivitetyt nettisivut eivät takaa kaupunkilaisille riittävää tiedonsaantia eivätkä osallistumismahdollisuutta.

Osayleiskaavaluonnoksen esittelytilaisuuksista ei ilmoitettu kaupungin nettisivujen etusivulla, vireillä olevien kaavojen sivulla eikä Länsi-Savon päiväkohtaisissa menovinkeissä. Puutteellista tiedotuksesta johtuen tilaisuudet eivät tavoita kaupunkilaisia eikä osallistuminen siten ole edes mahdollista eikä näin puutteellinen tiedotus vastaa tasapuolisen tiedonvälityksen vaatimuksia. Myöskään nettisivuilla olevaa kaavakyselyä ei mainosteta kaupungin etusivulla, mikä olisi vähimmäisvaatimus sille, että edes kaupungin nettisivuilla kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana käyvät voisivat sen löytää, osallistua ja vaikuttaa.

Kaavaselostuksen mukaan lausuntoja pyydetään viranomaisilta ja kahdelta eri järjestöltä. Kuitenkin kaupunginhallituksen pöytäkirjan mukaan lausuntopyyntöjen postituslistalla on ollut vain viranomaisia ja yrityksiä eikä lainkaan yhdistyksiä tai kansalaisjärjestöjä. Kaupungin tulee olla aktiivisempi kansalaisjärjestöjen suuntaan ja pyytää lausuntoja monipuolisesti myös yhdistyksiltä ja järjestöiltä. Nyt järjestöjen asiantuntemuksen ja laajan kansalaisnäkemyksen saaminen mukaan kaavan laadintaan on täysin järjestötoimijoiden oman aktiivisuuden varassa.

Kaava-aineisto puutteellista

Kaavaluonnoksen rajausten perusteiden pitävyyttä ei pysty arvioimaan, koska luontoselvitykset pääosin puuttuvat tai ovat vanhoja ja puutteellisia. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavojen luontovaikutusten arviointia (MRL 1 §, 9 §), mutta sitä ei ole tämän osayleiskaavan osalta tehty. Luontovaikutusten arvioinnin pohjaksi tarvitaan riittävät luontotiedot vähintäänkin niiltä alueilta, joihin kaavassa esitetään muutoksia nykytilaan sekä arvokkaista luontokohteista. Myös vaikutukset Natura 2000 -alueisiin on arvioitava.

Myös olemassa olevien suojelualueiden merkinnät ovat puutteellisia, esimerkiksi Hanhikankaan Natura 2000 -alue puuttuu sekä teemakartasta (Kartta 3) että Natura 2000 -alueiden luettelosta kaavaselostuksesta (s. 50).

Kaavakarttojen rasterit ovat paikoin epäselviä eivätkä vastaa kaavamerkintöjä selittäviä tekstejä karttojen seliteosissa. Esimerkiksi Viherrakenne-kartassa (Kartta 3) värimerkintöjen “Kaupunkivihreä” ja “Maa- ja metsätalousvaltainen alue” kohdalla lukijan täytyy liitekartoista arvata tai päätellä itse, mitä värit kartalla tarkoittavat, ne kun eivät vastaa seliteosan värejä.

Kaava-aineistosta ei käy ilmi kaupungin metsäomaisuus kaavan vaikutusalueella ja se tulisi lisätä aineistoon.

Kaavaluonnoksessa todetaan, että suuri joukko osayleiskaava-alueella olevia vanhoja yleiskaavoja jää voimaan. Uusi osayleiskaava kuitenkin ohjaa voimaan tultuaan näiden vanhojen yleiskaavojen muuttamista. Kaupunkilaisella on mahdoton työ hahmottaa, mitä muutospaineita uusi kaava näille voimaan jäävien yleiskaavojen kattamille alueille tuo. Tilanne on epäselvä ja epätyydyttävä ja edellytämme, että kaavoittaja tarkentaa asiaa.

Asemakaavat puuttuvat kaava-aineistosta kokonaan vaikka ne ohjaavat yleiskaava enemmän maankäyttöä ja rakentamista. Kaavaselostuksessa todetaan, että jotkut valmisteilla olevat asemakaavat voidaan vahvistaa, kun yleiskaava on lainvoimainen, mutta ei mainita mistä asemakaavoista on kysymys ja mitä asemakaavoja osayleiskaavan alueella kaiken kaikkiaan on vireillä. Kaavaselostuksessa todetaan edelleen, että yleiskaava on ohjeena kun asemakaavaa muutetaan, mutta ei kerrota mitä muutoksia yleiskaava toisi asemakaava-alueille. Kaupunkilaiset eivät voi arvioida yleiskaavan vaikutuksia, kun muutoksia ei ole esitelty selkeästi.

Yhdyskuntarakenteen ohjaus (Kartta 1)

Ratinlammen kosteikkoalue on tässä kartassa merkitty rakentamisen alueeksi (C-4 Keskustan kaupallinen alue). Kuitenkin se on tärkeä hulevesien sääntelyn alue, mikä on todettu myös kaava- aineiston Liitteessä 5 (Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne) sivulla 33. Alueelle on kaavassa myös merkitty liito-oravakohde, mutta muut luontoarvot on sivuutettu vaikka alueella on Etelä-Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä ja Metso-kriteerit täyttäviä kohteita. Alueen rakentaminen on todettu teknisesti vaikeaksi ja kalliiksi, mikä käy ilmi Ratinlammen asemakaava-aineiston (Kaupunginhallitus 13.3.2017) Liitteenä 8 olevasta Rakennettavuusselvityksestä. Edellytämme, että rakentamismerkintä poistetaan kaavasta Ratinlammen alueelta ja Ratinlammen rakentamisen suunnittelu lopetetaan. Kaupallisille palveluille on tilaa jo kaavoitetulla Visulahden alueella.

Ristiinantien itäpuolelle , Kaihunharjun virkistysalueelle, on merkitty pieni alue “Kehittyvää taajamaa”. Muusta rakenteesta irrallaan olevan yksittäisen virkistysalueella olevan tontin merkintä selitteen mukaisella värillä ei ole yleiskaavatasoista kaupunkisuunnittelua. Lisäksi alueelle on merkitty yleiskaavaluonnoksen teemakartassa 3 “Viherrakenne” monimuotoisuuskohde 134. Nykyisen kaavan mukaisen pientalotontin kaavamuutos ja massiivinen rakennushanke vaikuttaisi olennaisesti suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston toteuttamismahdollisuuksiin. Haluamme tässä yhteydessä myös muistuttaa vuoden 2013 asemakaavoitushankkeesta, jossa em. tontille suunniteltiin kahta viisikerroksista kerrostaloa. Yhdistyksemme jäsenistön aloitteesta käynnistettyyn vetoomuskampanjaan osallistui Stellan kansalaistorilla sekä verkossa yli 1 900 allekirjoittajaa, jotka ilmaisivat vastustavansa alueen luonto- ja viheraluearvoja uhkaavaa hanketta. Vetoomus luovutettiin 27.1.2014 silloiselle kaupunginjohtajalle Kimmo Mikanderille kaavoituksessa huomioon otettavaksi. Edellytämme, että kaavamerkintä “Kehittyvä taajama” poistetaan osayleiskaavassa alueelta. Alueen kaikessa kehittämisessä tulee huomioida sen kuuluminen erottamattomana osana Kaihunharjun – maisemakokonaisuuteen ja muodostavan sen viheryhteyden Kattilanlahden länsirannan osalta.

Liikenne ja verkostot (Kartta 2)

Uusien tielinjausten tarve ja perustelut eivät ole kaavaluonnoksessa kestäviä. Kalevankankaan metsien poikki linjattu pohjoinen kehäväylä ei ole Liikenneselvityksen (s. 16) mukaan tarpeellinen eikä kannattava: tieyhteydelle ei ole odotettavissa juurikaan paikallista käyttöä satunnaisen tapahtumaliikenteen lisäksi. Turhaksi investoinniksi tielinjauksella on kuitenkin erittäin merkittävät haittavaikutukset luonto- ja viheralueyhteyksiin sekä -rakenteeseen ja alueen virkistyskäyttöön. Kehäväylä esitettyine yhteystarpeineen (Raviradantien jatke) pirstoisi Kalevankankaan virkistysalueen totaalisesti. Edellytämme, että kehäväylälinjaus poistetaan kaavasta.

Osayleiskaavan tavoitteiksi mainitaan ekologisten liikkumismuotojen suosiminen. Kaavoittajan onkin tarkistettava pyöräteiden linjaukset kaavakartalla. Tärkeää olisi esimerkiksi varmistaa, että kaikilta asuinalueilta on hyvät pyörätieyhteydet keskustaan. Esim. Tupalasta ja Peitsarista kuljetaan paljon keskustaan ja ihmisten siirtymisellä pyöräilyyn jokapäiväisenä liikkumismuotona olisi iso kansanterveydellinen ja ympäristönsuojelullinen merkitys.

Teemakartan merkinnät ovat pyöräilyreittien osalta kaupunkilaiselle epäselviä. Mitkä kaikki pyöräilyreitit karttaan on merkitty ja mitä “ohjeellinen pyöräreitti” tarkoittaa? Jo rakennettua vai suunniteltua, vai välillä kumpaakin? Kaupunkilaisen tulisi tuntea jokainen tie ja sen kevyenliikenteenväylä pystyäkseen ottamaan kaavaan kantaa. Esim. Valtatien 15 varrelle on merkitty “ohjeellinen pyöräreitti”, mutta siinä on jo pyöräilyreitti, tosin eri puolella tietä kuin mitä kaavaan on piirretty. “Rantaraitti” on epäselvä käsite, ilmeisesti tarkoittaa vain kevyen liikenteen väylää? Sama epäselvyys merkinnöissä koskee muitakin kulkuväylämerkintöjä teemakartassa, esim. karttaan merkitty yhteystarve Anttolantieltä Parkkilantielle nykyisen Metsä-Sairilantien linjausta noudattaen: mitä kehittämistä merkintä kuvaa, tieluokan muutosta, linjauksen muutosta, liikennemäärien esitettyä muutosta?

Viherrakenne (Kartta 3)

Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen mainitaan yhdeksi kaavatyön isoiksi teemoiksi. Osayleiskaavan laatimista ohjaava strateginen ajattelu ei kuitenkaan ulotu luonnon hyvinvoinnin edistämiseen. Vesistöt ja luontokohteet halutaan nähdä “vetovoimakohteina” (Liite 9), mutta se ei millään tavoin näy esimerkiksi liiteselvityksen havainnekuvissa.

Kaupungin viheralueet, sekä “Kaupunkivihreä” että “Maa- ja metsätalousalueet”, ovat erittäin tärkeitä ympäristökasvatuksen kannalta, mm. perusopetuksen, toisen asteen sekä varhaiskasvatuksen luonto- ja ympäristökasvatuksen kohteina. Ympäristökasvatus tulisikin lisätä kaavaselostukseen sekä kaavamerkkejä selittäviin teksteihin näiden alueiden tärkeänä tehtävänä sekä niiden hoidon perusteena.

Luontoympäristöjen osalta osayleiskaavaa varten on tehty vain liito-oravaselvitys sekä lueteltu muut jo tiedossa olevat arvokkaat luontokohteet. Kaava-alueella on tämän seurauksena isoja alueita, joilla ei ole tehty lainkaan luontoselvityksiä tai on vain kymmeniä vuosia sitten tehtyjä vanhoja luontoselvityksiä. Nämä aiempaa kaavoitusta tai muuta suunnittelua varten tehdyt vanhat selvitykset kattavat vain osan suunnittelualueesta ja niiden tiedot voivat olla vanhentuneita, esim. ne eivät sisällä ajantasaisia tietoja uhanalaista lajeista ja luontotyypeistä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavojen luontovaikutusten arviointia (MRL 1 §, 9 §), mutta sitä ei ole tämän osayleiskaavan osalta tehty. Aiemmat selvitykset saattavat olla esim. rantaosayleiskaavaa varten tehtyjä ja silloin niiltä on luontoarvoja selvitettäessä inventoitu vain ranta-alueet, mutta nyt näiden tietojen oletetaan kattavan ja edustavan koko kaava-aluetta. Alueita, joita ei ole kaavoitusta tms. varten aiemmin inventoitu, ei ole tässäkään kaavoitushankkeessa inventoitu eikä niiltä näin ollen ole lainkaan luontotietoja käytettävissä. Luontovaikutusten arvioinnin pohjaksi tarvitaan riittävät luontotiedot vähintäänkin niiltä alueilta, joihin kaavassa esitetään muutoksia nykytilaan sekä arvokkaista luontokohteista. Myös vaikutukset Natura 2000 -alueisiin arvioitava. Edellytämme, että osayleiskaavaehdotuksen luontovaikutukset on arvioitava, mukaan lukien vaikutukset Natura 2000 – alueisiin.

Luontoselvitysten puute näkyy kaavaluonnoksessa monin tavoin:

– Esimerkiksi liitteessä 5 “Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne” todetaan, että kaava-alueella on neljä linnustollisesti arvokasta kohdetta ja lajeista mainitaan pikkusieppo ja pohjantikka. Kaava-alueella on merkittävästi enemmän linnustollisesti arvokkaita kohteita kuten Annilanselkä – Pynnönsaari, Hanhikankaan luonnonsuojelualue, Kapalampi, Karkialammen metsät, Konnunsuo, Laihalampi, Naistinki, Rokkalanjokivarsi, Urpolanjokivarsi ja Visulahden rantaluhdat.
– Hanhikankaan Natura 2000 -alue puuttuu sekä teemakartasta että Natura 2000 -alueiden luettelosta kaavaselostuksesta (s. 50). Toivottavasti muiden olemassa jo olevien suojelukohteiden tarkistus kaavakartalla ei ole lausunnon antajien varassa. Edellytämme, että kaavanlaatija tarkistaa suojelukohteiden sisällyttämisen kaavakartalle ja kaavaselostukseen.
– Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet on luetteloitu arviointiselostukseen, mutta niiden nykytilasta ei selvityksessä ole tietoja. Luontotiedot tulisi päivittää, jos ne ovat 4-6 vuotta vanhoja tai sitä vanhempia.
– Viherrakennekartassa esitetyille kohteille ei selitysosasta löydy kuin nimi (esim. w Oravinmäki). Koska kohteiden osalta ei selviä, mitä erityistä alueella on: lajihavainto, luontotyyppi vai mikä, kaupunkilaisen on mahdotonta ottaa niihin kantaa näillä tiedoilla.
– Kaupungin metsiin tehdyn METSO-inventoinnin tuloksia ei ole huomioitu kaavaluonnoksessa lainkaan. Esimerkiksi kaavaselostuksessa (sivu 51) Ratinlampi on todettu liito-oravan elinalueeksi, mutta jätetty mainitsematta että alueella on uhanalaisia luontotyyppejä.

Kaavaselostuksessa todetaan hyvin yleispiirteisesti, että kaavalla on positiivisia vaikutuksia luonnonympäristöön, se mm. “turvaa olemassa olevien viherrakenteiden osien säilymistä ja ohjaa merkittävimpien ekologisten käytävien vahvistumista” (Kaavaselostus s. 68.). Millä perusteilla nämä positiiviset vaikutukset on saatu tulokseksi, kun pohjana olevat luontoselvitykset ovat puutteelliset eikä luontoasiantuntijan tekemiä selvityksiä viherrakenteista tai ekologisista käytävistä ole tehty?

“Sinivihreällä ytimellä” on oltava elimellinen yhteys ulkopuoliseen metsä ym. luontoon, muuten se jää eristykseen eivätkä tavoitteet alueen suhteen toteudu. Kaava-aineistosta ei käy ilmi, miten vihreällä nuolella osoitetut yhteystarpeet kaava-alueen sisällä olevien viheralueiden välillä sekä niiden ja kaava-alueen ulkopuolisten alueiden välillä varmistetaan ja toteutetaan. Alueiden pirstaleisuus on vakava uhka lajien ja elinympäristöjen elinvoimalla. Niiden tulee muodostaa riittävän yhtenäinen ja laaja verkosto, jotta elinvoima on turvattu. Ehdotamme lisäksi, että kaikki kaupungin metsäomaisuus kaavan vaikutusalueella sisällytetään “Kaupunkivihreään”.

Selvitys “Ekosysteemipalveluista ja viherrakenteesta” (Liite 5) on kaupunkilaisen näkökulmasta hyvin teoreettinen. Vesistöjen ja maa-alueiden luontoarvojen tarkastelu kokonaisuutena on kannatettava asia. Nyt näiden alueiden kehittämisehdotukset jäävät kuitenkin arvoituksellisiksi. Selvityksen ehdotusosassa todetaan mm. että Sivihreän sydämen “länsireuna vaatii kehittämistoimenpiteitä, jotta sinivihreä sydän sykkisi vahvana” (s. 29). Epäselväksi jää, mitä tällä tarkoitetaan. Samalla sivulla esitettyjen “Arvokkaiden luontoalueiden” ja “Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden” ero ja kehittämistoimenpiteet eivät aukene selvityksestä. Selvityksessä todetaankin, että “jatkosuunnittelun tueksi olisi hyvä laatia luontoasiantuntijan esitys…” (s. 29). Kunnolliset asiantuntijan luontoselvitykset tulee kuitenkin laatia jo tämän osayleiskaavan valmistelun yhteydessä ja niissä tulisi olla kehittämisnäkökulma mukana.

Vesitalous (Kartta 4)

Kaupunkilaisten jokapäiväisen elämän kannalta pohjavesivarantojen määrällinen ja laadullinen riittävyys on ensiarvoisen tärkeä tekijä. Keskustaajaman läheisyydestä ei ole löydetty pohjavesialueita korvaavia esiintymiä, mikäli nykyisin käytössä olevien alueiden käyttö vaikeutuu tai ääritapauksessa estyy. Mikkelin keskisen alueen pohjavesien tärkeys on tunnistettu tekemällä asiasta selostusosan lisäksi erillinen teemakartta (Kartta 4). On todella tärkeä muistaa, että tämän osayleiskaavan pohjalta laadittavissa asemakaavoissa alueen rakentamista ohjataan pohjaveden suojelun suhteen tiukasti, ottaen huomioon, että pohjavesialueiden päälle rakennetun Mikkelin kantakaupungin toiminnot eivät saa vähäisimmässäkään määrin vaarantaa mikkeliläisten elintärkeitä juomavesilähteitä.

Osayleiskaavan vesitalouskartassa on onnistuttu varsin hyvin nimeämään kaupunkialueen keskeiset hulevesien säätelyalueet. Yksi näistä on Lähemäellä sijaitseva Ratinlammen kosteikkoalue, joka nykyisellään toimii pääosasta Lähemäkeä tulevien sade- ja sulamisvesien esikäsittelyalueena ennen ko. vesien johtumista Saimaan Savilahteen. Alue on myös kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan paikallisesti arvokas. Kaavaselostuksen mukaan myös vesitalouskartta olisi oikeusvaikutteinen eli sen tulisi olla mm. laadittavien asemakaavojen perustana. Tästä syystä on käsittämätöntä, että teemakartassa 1 “Yhdyskuntarakenteen ohjaus” sekä parhaillaan nähtävillä olevassa Ratinlammen asemakaavan muutosehdotuksessa ko. Ratinlammen hulevesialue jäisi lähes kokonaisuudessaan laajamittaisen rakentamisen alle.

Merkinnällä “Alue, jolla hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota” tulisi osoittaa myös Pitkäjärven pohjoisosan ja pohjoisen länsirannan alueet, joilla on runsaasti kestopinnoitettua pinta-alaa (ABC-asema + sen lähialueen kaupalliset kiinteistöt sekä VT 5:n alue Pitkäjärven ramppeineen). Nykyisellään alueen hulevedet johtuvat käytännössä suoraan pohjoisrannan uimarannan viereistä rumpua sekä Karilan peltoalueen poikki tulevaa puroa pitkin Pitkäjärveen. Pitkäjärven puhtauden vaalimiseen tulee suhtautua yhtä perusteellisesti kuin kaupungin keskustan pohjavesialueiden suojaamiseen, sillä Pitkäjärvi on kaupungin tärkein varavedenottamo mahdollisissa pohjavesivarannon kriisitilanteissa.

Uutena aluemerkintänä vesitalous-osayleiskaavakarttaan tulisi sisällyttää ne pilaantuneita maa- aineksia sisältävät kohteet, joiden kunnostus on kaupungin pohjavedenoton kannalta kriittisen tärkeää. Näitä ovat ennen muuta entisen VR:n kyllästämön sekä entisen Vapon sahan alue pilaamat alueet, joissa molemmissa on vielä jäljellä merkittävät määrät pilaantuneita maamassoja.

Yhteenveto

Kantakaupungin osayleiskaavaluonnos pohjautuu epärealistisiin kehitystavoitteisiin ja -ennusteisiin, puutteellisiin luontoselvityksiin ja puuttuvaan luontovaikutusten arviointiin. Kaava-aineistosta ja osallistumismahdollisuuksista tiedottaminen on ollut puutteellista ja riittämätöntä.

Kaavaluonnos on valmisteltava uudelleen riittävään ja ajantasaiseen aineistoon perustuen ja kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet sen valmisteluun on varmistettava oikeansisältöisellä ja oikea-aikaisella tiedotuksella.

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry.