Lausunto Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnoksesta

15.1.2019

LAUSUNTO MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVAN 2040 LUONNOKSESTA (Kaupunginhallituksen pöytäkirja 5.11.2018, MliDno-2015-744 (10 02 02))

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys lausuu Mikkelin kaupunginhallitukselle seuraavasti Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnoksesta:

Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) 39 §:n 8) mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 -ehdotus on ainakin kahden alueen osalta em. rakennuslain kohdan vastainen.

1.Ratinlammen alue

Osayleiskaavan perusselvitysten ja myös itse kaavaselostuksen mukaan Lähemäen kaupunginosaan VT 5:n pohjoispuolelle Ratinlammensuon alueelle osoitettu keskustan kaupallinen alue (C-4) on räikeässä ristiriidassa alueen luonnonarvojen kanssa.

Rakentamiseen osoitettu Ratinlammen alue on kokonaisuudessaan suota, jonka luontoarvot ovat hyvin monipuoliset. Alue täyttää mm. valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2014–2025 eli METSO- ohjelman kriteerit.

Ratinlammen alue ja sen länsipuoleinen lehtomainen rinnemetsä on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun liito-oravan levähdysaluetta ja mahdollisesti myös lisääntymisaluetta. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan sekä levähdysalueen että lisääntymisalueen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Ratinlampi lähiympäristöineen on myös monipuolisen linnuston pesimä- ja ruokailualuetta. Pesimälinnustoon kuuluu mm. Mikkelin alueella harvinainen kultarinta, viitakerttunen, punavarpunen, lehtokerttu sekä useampi sirittäjä ja mustapääkerttu.

Ratinlammensuo lähimetsineen on tärkeä sekä paikallisten asukkaiden virkistys- ja ulkoilualueena että Lähemäen koulun opetuskohteena. Koulun oppilasmäärä kasvaa uuden aluekoulun rakentamisen myötä 600 oppilaaseen, joten koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevan monipuolisen luontokohteen merkitys korostuu entisestään.

Kaikkein merkittävin rooli Ratinlammensuolla on kuitenkin yli kahden neliökilometrin laajuisen rakennetun alueen sade- ja sulamisvesien luontaisena käsittelyalueena ennen vesien johtumista Saimaan Savilahteen. Mikäli alue rakennettaisiin, jouduttaisiin suon kuivattamisen lisäksi tekemään erittäin mittavat massanvaihtotyöt, sillä kova maapohja on paikoin jopa 20 metrin syvyydessä. Rakentamisen seurauksena jouduttaisiin myös koko laajan valuma-alueen sade- ja sulamisvesille rakentamaan useita uusia käsittelyalueita. Tästä huolimatta riski sille, että sade- ja sulamisvesiä johtuisi myös lukuisten omakotitalojen kellarikerroksiin, kasvaisi merkittävästi.

Suunnitellun rakentamisalueen ja uusien sade- ja sulamisvesijärjestelmien perustamisen kustannusvaikutukset liikkuisivat todennäköisesti reilusti yli 10 miljoonassa eurossa. Tästä summasta valtaosa jäisi myös lopullisesti kaupungin menoeräksi.

Vaatimus: Ratinlammen alueen ja sen länsipuoleisen metsäalueen kaavamerkintä tulee muuttaa C-4 merkinnästä arvokkaaksi luontoalueeksi.

2. Urpolanjoen suualueen eteläpuoleinen kortteli Kaihunlahden rannalla

Osayleiskaavan perusselvitysten mukaan kaavassa kehittyvä taajama -merkinnällä osoitettu valtatien, Urpolanjoen ja Kaihunlahden väliin sijoittuva ns. Pylvänäisen tontti on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun liito-oravan levähdysaluetta ja mahdollisesti myös lisääntymisaluetta. Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan sekä levähdysalueen että lisääntymisalueen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisäksi Urpolanjokisuulla on säännöllisesti havaittu kaksi muuta luontodirektiivin nisäkäslajia eli hilleri ja saukko. Urpolanjokisuu ranta-alueineen on myös linnustollisesti arvokas – lajistoon kuuluu mm. koskikara ja valkoselkä- ja pikkutikka.

Vaatimus: Kaavassa kehittyvä taajama -merkinnällä osoitettu alue tulee ensisijaisesti osoittaa arvokkaaksi luonto-alueeksi tai luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi. Näin alue liittyisi saumattomasti tärkeään Urpolanjokilaakson luonnonsuojelualueeseen.

3. Pohjoisen kehäväylän linjausvaraus

Uusien tielinjausten tarve ja perustelut eivät ole kaavaluonnoksessa kestäviä. Kalevankankaan, Riutan ja Tupalan metsien poikki linjattu pohjoinen kehäväylä ei ole vaikutuselvityksen mukaan tarpeellinen eikä kannattava: tieyhteydelle ei ole odotettavissa juurikaan paikallista käyttöä satunnaisen tapahtumaliikenteen lisäksi. Turhaksi investoinniksi tielinjauksella on kuitenkin erittäin merkittävät haittavaikutukset luonto- ja viheralueyhteyksiin sekä -rakenteeseen ja alueen virkistyskäyttöön. Väyläyhteys vaarantaa sekä luonnonsuojelualueiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden säilymisen että laadun väylälinjauksen suunnittelualueella. Luonto- ja virkistysalueyhteyksien katkeaminen vaikuttaa kielteisesti myös näistä yhteyksistä riippuvaisen kaupunkiytimen luonnonarvoihin.

Vaatimus: Edellytämme, että pohjoisen kehäväylän linjausvaraus poistetaan kaavasta.

4. Rantarakentamismitoituksen muuttaminen

Kaupunginhallituksen 5.11.2018 päätöksen mukaan kaavaehdotukseen tulee muutos: kantakaupungin osayleiskaava-alueella muilla kuin kyläalueiksi merkityillä ranta-alueilla rakentamismitoitusta nostetaan yhdellä rakennuspaikalla/muunnettu rantakilometri.

Osayleiskaavan selostuksessa (s. 20) kuitenkin todetaan: Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavalla 2040 ei käsitellä rantarakennusoikeuden mitoitusta, vaan mitoitus säilyy vanhempien osayleiskaavojen mukaisena. Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavalla on sen sijaan osoitettu alueita, joilla tiiviimpää rantarakentamista voidaan tutkia. Tämä vaatii aina kyseisen alueen osayleiskaavan päivittämistä.

Missä kaavaselostuksessa ja kartoissa on esitetty alueet, joilla mainittua tiiviimpää rantarakentamista voidaan tutkia?

Kaavaselostusta tai kaavaa ei ole muutettu kaupunginhallituksen päätöksen mukaiseksi.

Vaatimus: Jos mitoituksennostopäätöksestä pidetään kiinni, kaava tulee korjata, sen vaikutukset tulee arvioida ja kaava tulee laittaa uudelleen nähtäville, koska muutos on merkittävä ja vaikuttaa maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Lisäksi rantarakentamisoikeuden mitoituksen muutokset on tehtävä tapauskohtaisesti harkiten. MRL:n 73 §:n ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset on täytettävä: mm. luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet on huomioitava ja ranta-alueille on jäätävä riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

5. Luontoselvitysten puute

Kaavaluonnoksen rajausten perusteiden pitävyyttä ei pysty arvioimaan, koska luontoselvitykset pääosin puuttuvat tai ovat vanhoja ja puutteellisia. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavojenluontovaikutusten arviointia (MRL 1 §, 9 §), mutta sitä ei ole tämän osayleiskaavan osalta tehty.

Kaavatyön yhteydessä laadittua ekosysteemipalvelut ja viherrakenne -selvitystä varten koottiin yhteen kaikki vuotta 2005 tuoreemmat luontoselvitykset suunnittelualueesta. Selvitykset toimivat lähtötietona ekosysteemipalvelutarkastelulle, jonka yhteydessä tarkasteltiin kriittisimpiä muutosalueita vielä tarkemmin.

Luontoselvityksiä kaavaa laadittaessa ei ole kuitenkaan tehty liito-oravaselvitystä lukuunottamatta. Kaavatyön tietopohjan muodostavat siten vanhat, aiempien kaavoitus- ja suunnitteluhankkeiden selvitykset, jotka eivät kata kuin osan tämän osayleiskaavan suunnittelualueesta.

Vaatimus: Luontovaikutusten arvioinnin pohjaksi tarvitaan riittävät luontotiedot vähintäänkin niiltä suunnittelualueilta, joihin kaavassa esitetään muutoksia nykytilaan verrattuna sekä kaikista arvokkaista luontokohteista.

Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry.