Yhdistys ylläpitää lintutorneja Mikkelissä (4 kpl) ja Mäntyharjulla (1). Klikkaa kartalla olevia sinisiä sorsia tai rullaa sivua alaspäin, niin löydät lisätietoa torneista.
Naistingin lintutorni, Rantakylä
Kuva: Timo J. Lehtonen
Lintutorni: Kattamaton puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1989.
Biotooppi: Teollisuusalueen keskellä oleva matala ja rehevä lintujärvi, joka umpeenkasvaa voimakkaasti.
Laulujoutsenet. Kuva: Timo J. Lehtonen.
Lajisto: Keväällä tärkeä levähdyspaikka vesilinnuille, koska jäät sulavat sieltä aikaisin. Miltei kaikkia vesilintulajeja voi nähdä keväisin Naistingilla. Myös kalasääski on nähty lammen yllä kiertelemässä. Kesäisin siellä pesivät joutsenet, sinisorsat, telkät, nokikanat, pajusirkut, ruokokerttuset sekä satakielet. Nisäkkäistä on järvellä nähty piisameja sekä saukkoja.
Kalasääski ja mustakurkku-uikku.
Kuvat: Timo J. Lehtonen.
Saapuminen: Mikkelin keskustasta on matkaa tornille n. 5 km. Mikkelistä ajetaan vanhaa 5-tietä Rantakylään. Käännytään Vanhanmäentielle, jota ajetaan 500 m. Käännytään oikealle Teknikontielle. Tien päästä pysäköintipaikan takaa lähtee polku, joka kulkee vastapäivään lammen rantaa pitkin tornille.
Kenkäveron lintutorni, Pursiala
Kuva: Timo J. Lehtonen
Lintutorni: Kaksikerroksinen puinen punamullanvärinen lintutorni, joka on rakennettu 1999. Hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin.
Silkkiuikku. Kuva: Timo J. Lehtonen.
Biotooppi: Ruovikkoinen ranta. Vastapäätä on pieni saari, Aitosaari. Tornin toisella puolella on peltoaukea. Pursialan lämpövoimalan luona on aikaisin keväällä sulaa.
Tukkasotka ja haapana.
Kuvat: Timo J. Lehtonen.
Lajisto: Vesilinnuista tornilta voi nähdä silkkiuikkuja, erilaisia puolisukeltajasorsia ja lokkeja. Aluella käy saalistamassa ruskosuohaukka. Kenkäverossa pesii mm pikkuvarpusia ja naakkoja. Piisami touhuaa usein tornin tuntumassa. Tornin viereinen avonainen nurmimaisema ja ns. kukkaniitty ovat etenkin loppukesällä ja syksyllä monien siemensyöjälajien suosiossa. Alueella voi nähdä mm. tiklejä ja hemppoja ja muuttoaikaan suuriakin parvia esim. järripeippoja. Niityllä voi tavata myös keltavästäräkkejä ja niittykirvisiä. Keväällä alueella on levähtänyt myös tyllejä.
Saapuminen: Mikkelin keskustasta on matkaa tornille n. 1,5 km. Tornille pääsee 5-tieltä seuraamalla opasteita Mikkelipuistoon. Anttolantieltä Pursialan kautta tultaessa torni näkyy Saimaan rannalla oikealla Mikkelipuistoa vastapäätä. Pysäköintimahdollisuus on Mikkelipuiston ja Kenkäveron parkkipaikoilla. Tornille pääsee rannalla kulkevaa polkua pitkin kummastakin paikasta.
Porrassalmen lintutorni, Porrassalmi
Kuva: Timo J. Lehtonen
Lintutorni: Puoliksi katettu puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1993. Torni on esteetön, portaiden sijaan sinne kulkee silta rinteestä.
Biotooppi: Ruovikkorantainen järvi, jossa on myös paljon avovettä. Tornin edustalla on pieni kallioluoto ja järven toisella puolella peltoaukeita.
Isokoskelo. Kuva Timo J. Lehtonen.
Lajisto: Iso-Surnulla pesii useita silkkiuikkupareja, sinisorsia sekä muita puolisukeltajasorsia. Petolinnuista ruskosuohaukka ja kalasääski pesivät järvellä tai sen läheisyydessä. Alueella voi lisäksi kuulla alkukesän öinä monenlaisia yölaulajia kuten satakieliä, kaulushaikaroita, ruokokerttusia ja viitakerttusia. Nisäkkäistä järvellä asustaa piisami. Sekä Iso-Surnulla että sen eteläpuoleisella Pikku-Surnulla ja niitä ympäröivillä peltoalueilla levähtää syksyisin suuria hanhiparvia (valkoposkihanhia, kanadanhanhia ja metsähanhia) sekä laulujoutsenia. Keväisin Iso-Surnulla levähtää mm. lapa- ja jouhisorsia ja syksyisin mm. uiveloita ja isokoskeloita. Porrassalmen harjumetsissä voi havaita mm. harmaapää- ja pikkutikan.
Kanadanhanhi ja harmaahaikara.
Kuvat Timo J. Lehtonen.
Saapuminen:Mikkelin keskustasta on matkaa tornille n. 7 km. Keskustasta tultaessa Anttolantieltä käännytään Kirkonvarkaudenkadulle, joka jatkuu Porrassalmentienä. Polkypyörällä voit ajaa koko matkan Anttolantieltä pitkin Porrassalmen museotietä. Tietä ajetaan n. 5 km. Torni näkyy tien oikealla puolella harjun kupeessa. Torni on ennen Porrassalmen taistelun muistomerkkiä.
Hujastensuon lintutorni, Rämälä
Kuva: Timo J. Lehtonen
Lintutorni: Osin katettu puurakenteinen torni, joka on rakennettu 1991. Tornissa on laatikko havaintovihkolle.
Biotooppi: Kitukasvuisia koivuja kasvava suo. Alueella on kaksi suolampea.
Lajisto: Joutsenen ja kurjen pesimäsuo. Lisäksi alueella pesii runsaasti pieniä kahlaajia: kuoveja, taivaanvuohia, töyhtöhyyppiä ja liroja. Vesilinnuista sinisorsa ja tavi pesivät Hujasella. Tyypillisimmät kosteikkojen pikkulinnut keltavästäräkki, pajusirkku, niittykirvinen ja ruokokerttunen ovat yleisiä. Petolinnuista suolla vierailevat saalistamassa suohaukat ja kalasääski. Muuttoaikaan nähdään myös paljon muita lintuja, toukokuussa erityisesti kahlaajia. Lisäksi suo on keväisin teerten soidinareenana. Nisäkkäistä vesimyyrät asustavat suolla ja hirvet käyvät ruokailemassa siellä. Vesissä on runsaasti sammakoita ja ruutanoita.
Pyrstötiainen ja kuovi. Kuvat Timo J. Lehtonen.
Saapuminen: Mikkelin keskustasta on matkaa tornille n. 11 km. Mikkelistä ajetaan tietä 72 Pieksämäen suuntaan, jossa heti jälkimmäisen Rämäläntien liittymän jälkeen lentokoneiden varalaskupaikan alussa on tien oikeassa laidassa pysäköintipaikka. Tästä kävellään vielä 150 m Pieksämäen suuntaan, josta lähtee oikealle suoraan tornille vievä polku.
