Syksyn merkit

Kesän hehku on hiipumassa ja luonto valmistautuu talvikauteen. Luonnon ystävälle syksy on herkkujen keräämisen aika. Herkkutattikausi jatkuu vielä, kantarellit loistavat sammalikossa ja suppilovahverot ovat parhaillaan nousemassa.

Punaiset kärpässienet täplittävät metsän pohjaa. Ruskokärpässieni on väritykseltään vaatimattomampi, mutta yhtä myrkyllinen kuin värikkäämpi sukulaisensa.

Oravat keräävät talvivarastojaan ja piilottavat löytämänsä herkut lähimaastoon. Piilotettavaksi kelpaavat sekä sienet että kävyt.

Aamulla oli jo kuuraa maassa alavilla mailla. Aamuiset sumut yleistyvät ja kuulaat syyspäivät vuorottelevat sateisten päivien välillä. Heinävartiset ruohot lakastuvat ja vaahteran lehdet loistavat ruskan väreissä. Aurinkoisina iltapäivän hetkinä viimeiset sudenkorennot lämmittelevät lämpimillä pinnoilla.

Kuusella ja koivulla on erinomainen siemenvuosi menossa. Koivun siemeniä leijailee tuulenpuuskissa kuin lumihiutaleita. Kuusten latvukset ovat täynnä käpyjä. Hyvän marjasadon tuottavat myös pihlajat tänä syksynä. Näiden ruokavarastojen pohjalta on syytä olettaa hyvää myös talven lintuhavainnoilta. Runsas pihlajanmarjasato houkuttaa rastaita jäämään myöhään syksyyn ja pohjoisen tilhetkin saapuvat kohta marjasatoa verottamaan.

Lintujen syysmuutto on edennyt ja viimeiset hyönteissyöjät ovat lähdössä. Pääskysten pääjoukot ovat jo poistuneet, västäräkkejä vielä näkyy samoin peipposparvet pyrähtelevät peltojen laitamilla. Peipposparvissa on usein mukana pohjoisemmassa pesiviä järripeippoja. Järripeippokoiraan syyspuku ei ole yhtä värikäs kuin mitä se on keväällä.

Kurkien, hanhien ja joutsenten parvet kertyvät suosituille kokoontumisalueille. Joroisten pelloilla on kurkia jo isoissa parvissa ja lisää tulee (ja lähtee) joka päivä.