Vieraita pohjoisemmasta

Lähestyvä talvi on tuonut vierailijoita pohjoisemmilta leveysasteilta. Koskikarat ovat ilmestyneet Savon koskien rannoille vaikka jäästä ja lumesta on vasta ensi merkit saatu. Ämmäkoski on joka talvi useammankin koskikaran talvehtimispaikka. Kun muu linnusto vähenee, niin näiden niijailijoiden saapuminen ilahduttaa joka syksy.

Pohjoisilta pesimäseuduiltaan saapuvat myös hiiripöllöt. Pääosa Suomessa pesivästä kannasta tekee pesän Oulun ja Lapinläänin alueelle. Hyvinä myyrävuosina joitakin pesintöjä on ollut myös Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Suomessa pesivien parien määrä vaihtelee ravintotilanteen mukaan 1000-6000 pariin. Marraskuun alkupäivistä lähtien hiiripöllöhavaintoja on tehty useita ja yksi on viihtynyt jo muutaman päivän Ruokojärven lintutornille menevän tien varsilla.

Pohjoisista havumetsistä tulevat myös tilhiparvet. Niiden helisevää vierailua lähipuissa ei voi olla havaitsematta. Pihlajanmarjat katoavat hetkessä nälkäisten parvien suihin. Tilhiparvien koko on kasvanut pikkuhiljaa syksyn edetessä ja Varkauden korkeudella yli 100 linnun parvet ovat nyt jo tavallinen näky. Pohjoisemmassa Savossa Vieremällä on nähty jo yli 300 linnun parvi.

Tähän pohjoiseen lintuteemaan sopii nimensä puolesta myös Ruokojärven maisemista havaittu lapinpöllö. Lintu on mitä suurimmassa määrin paikkalintu eikä siten ole saapunut kovin kaukaa. Tämä suuripäinen pöllö on erikoistunut hiiri- ja myyräravintoon ja saalistaa talvella lumipeitteen läpi kuuluvien äänten perusteella. Syksyisessä lumisateessa kuvattu pöllö on tyypillisessä tarkkailuasemassa pökkelön päällä.