Kytömaan jännittävä metsikkö

Monille keravalaisille on tuttu Yli-Keravalla sijaitseva Pihkaniityn-Sikakorven ulkoilualue. Junaradan ylittävää tietä kohti Virrenkulmaa kulkiessa saattaa tarkkaavaisen kulkijan silmään osua radan itäpuolella tiheä ja korkea metsikkö.

Eipä muuta kuin saappaat jalkaan ja paikkaan tutustumaan. Alueen sisälle pääsee helpoimmin Kytömaan tieltä. Ennen kookasta ojaa on vasemmalla unohdetun näköinen pallokenttä, josta on helppo pujahtaa metsän siimekseen.

Metsikkö ei ole ihan pieni. Se on erittäin tiheä, valoa on niin vähän että aluskasvillisuus on niukkaa. Valtapuina ovat kuusi ja haapa. Haavat ovat jo sen verran vanhoja että niissä on paljon tikankoloja. Niissä on alueella havaittujen liito-oravien pesiä. Lahopuuta ja kääpiä on paljon. Rusakkolaumat kirmaavat ympäriinsä ja kauriin kavioitten jälkiä on paljon. Joku muukin asukas on möyrinyt maata.

Lintuja on paljon. Tiheän metsän alueella on peippoja, pajulintuja, sinitiaisia, talitiaisia, laulurastaita, punakylkirastaita ja käpytikkoja. Pohjoispuolella on vanhoja pellonpohjia, jotka ovat muuttumassa lehtomaisiksi ja siellä lauleskelevat lehtokerttu, sirittäjä ja mustapääkerttu. Metsikön läpi virtaa syvä, perattu oja. Vesi siinä on melko kirkasta, töyräällä asustavat rantasipi ja metsäviklo.

Olen kevään ja alkukesän aikana käynyt metsässä muutamia kertoja. Sieltä löytyy varmasti lisää mielenkiintoisia eläimiä, lintulajeja ja lehdosta varmaan kasvejakin. Käykäähän tutkimassa.

Pekka Hellström