Ollilanlampi – Ahjon helmi

Kaikille Ahjon asukkaille on Ollilanlampi tuttu paikka. Ahjon asutuskeskuksen ja Keupirtin välissä on metsäalue, jota hallitsee korkea mäki. Aivan sen huipulla on suo ja sen eteläreunassa pieni mustavetinen lampi. Monen lapsiperheen päiväretki suuntautuu sinne sorsia ruokkimaan. Loppukesä on kukkaloistoa, vesipinta-ala peittyy lumpeilla. 

Lammen kiertää polku ja on siellä istumapenkkejä sekä pitkospuita.

Koko metsäisen mäkialueen kiertää ulkoilureitti ja hankalampikulkuisia polkuja löytyy metsän sisältä.  Lumisena talvena vedetään hiihtolatu. Vauhtia siinä riittää varmasti tarpeeksi. Ollilanlammen eteläpuolella on heinäpeltoja ja vanhoja Ollilan tilan rakennuksia. Lähistöllä 78 vuotta asunut mieshenkilö kertoo, että vaikka lampi on kovasti tekosellaisen näköinen, niin se on aito suolampi. 70 vuotta sitten seudun pojat kävivät siinä uimassa. Lammessa oli kylmiä kohtia, joka viittasi lähteisiin. Lammesta oli vesijohto talolle. Nykyään vesi on sellaista että koiratkaan eivät sinne hevin mene. Pojat kantoivat lampeen aikanaan ruutanoita, ahvenia ja särkiä. Nykyisestä kalakannasta en tiedä, ainakaan onkijoita tai pilkkijöitä ei ole näkynyt. Lampea ruopattiin aikanaan voimaperäisesti ja siitä ovat muistutuksena etelärannan penkat. Ruoppaus ei ole ainakaan parantanut lammen tilaa.

Ollilanlampi ympäristöineen on Keravan helmiä. Paikka sietäisi hyvin enemmänkin kävijöitä. Suuripuista metsää on vielä jäljellä ja siellä kasvaa hyvin mustikkaa. Vaativista linnuista sirittäjä viihtyy siellä ja palokärki käy hakkaamassa kantoja. Joinakin kesinä etelään suuntautuvalla pellolla on elämöinyt ruisrääkkä. Ollilan talon lehvikössä asuvat satakieli ja mustapääkerttu. Parempina kesinä polunvarsien tiheiköissä on laulanut useampikin viitakerttunen.

Vaalikaamme kunnioituksella tätä helmeänne. Osa alueesta on pitkäaikaisen tasavallan presidentin, Juho Kusti Paasikiven, entisiä maita.

Pekka Hellström