Melkein Keravaa – Rörstrandin vanha metsä

Kerava on pieni kunta pinta-alaltaan ja tiheästi rakennettu. Alkuperäistä luontoa ja varsinkin metsää on niukasti jäljellä. Haukkavuoden pieni suojelualue sinnittelee hakkuitten keskellä ja Pihkaniitystä löytyy isompia puita. No, onhan meillä hieno Sipoonkorven kansallispuisto lähes naapurissa ja siellä riittää luonto-ihmiselle tutkittavaa.

Mutta on meillä vieläkin lähempänä todella upea suojelualue – Rörstrandin vanha metsä. Sekin sijaitsee Sipoon kunnassa, Keravan koilliskulmassa. Kunnan rajalta metsän ytimeen on vain kolmisen kilometriä. Kartoista löytyy vihreällä merkitty 2-osainen alue,  joka rajoittuu tiloihin Annelund, Rörstrand ja Högmo. Itselläni ei ole tarkkaa tietoa alueen suojelun nykytilasta, mutta siellä on sekä Naturaa että vanhojen metsien suojelualuetta. Keskellä on Bastmossenin suoalue, joka nykyään ilmeisesti myös kuuluu mukaan.

Löysin alueen melko pian Keravalle muuttoni jälkeen ja olen siihen todella ihastunut. Olen kulkenut Suomea laidasta laitaan, mutta hyvin harvassa paikassa olen tavannut tällaista metsää. Sen voi sanoa olevan lähes kirveenkoskematon. Satojen vuosien ajan jättikuuset ovat kasvaneet pituutta, sitten kuolleet ja kaatuneet sikin sokin jopa lähes kymmenen metrin korkuisiksi rydöiksi. Paikka paikoin eteneminen on täysin mahdotonta, yli ei pääse kiipeämällä, läpi tai alitse ei mahdu ryömimäänkään. Ei kun puoli kilometriä taaksepäin ja uusi etenemisyritys.

Lahopuuta siis riittää ja monenlaista kääpää ja sammalta. Tutkijoilla näyttää siellä olevan merkattuja koealoja. Tiheässä metsässä valoa on niukanlaisesti, aukkopaikoissa kuitenkin on hyvin mustikkaa ja jonkin verran vadelmaa. Puolukkaa ei juurikaan ole, mutta sieniä löytyy.

Kuusissa on runsaasti naavaa/luppoa. Välillä saa kiivetä kallioille, joitten laet ovat valoisampia. Linnustoon kuuluvat tikat ja käpylinnut kuuluvat lajistoon kuten myös peukaloinen, rastaat, metsäkirviset ja mustapääkerttu. Alueen sisällä olevalla niityllä on monipuolinen perhoskanta (mm. kirjoverkkoperhonen). Metsän ympäröimäksi on jäänyt vanhoja latojakin.

Miten sinne sitten parhaiten pääsee? Alue on hyvin saavutettavissa polkupyörälläkin. Kaskelasta lähtevän Kaskelantien puolivälistä suuntautuu heikkokuntoinen ja voimakkaasti mutkitteleva pelto/metsäautotie (Långkärrintie) kohti koillista ja se menee lähelle Bastmossenia.

Järvenpäästä Pornaisiin menevän tien varressa on oikealla ennen Annelundia hakkuualue, jonka reunassa on muutamalle autolle pysäköintitilaa. Alueella ei ole merkittyjä reittejä eikä tietenkään pidäkään olla. Sekä ihmisten että eläinten liikkumisen seurauksena löytyy kuitenkin paljon eri suuntiin risteileviä polkuja, jotka helpottavat kulkua. Kartta + kompassi tai nykyaikainen suuntimalaite kannattaa pitää mukana. Ei siellä tietenkään pääse hengenvaarallisesti eksymään, mutta pinta-alaa on kuitenkin 287 hehtaaria joten pilvisellä säällä pyörähtäminen voi tuoda paljonkin lisäkilometrejä.

Ei kun tutustumaan ja seuraamaan alueen kohtaloa, näistähän ei koskaan tiedä milloin suojelumääräyksiä puretaan ja ruvetaan rakentamaan kerrostaloja, teollisuushalleja tai motocross-rataa. Tämä on niin hieno paikka että se jos mikä on säästettävä jälkipolville sellaisenaan.

Pekka Hellström