Klondyken metsiin tutustumassa

Varmaan lähes jokainen keravalainen tuntee Klondyken. Onhan siellä yrityksiä ja ravintolakin. Paikalla on pitkä teollinen historia. Siihen voi tutustua lukemalla netistä Keravan kaupungin ja arkkitehtitoimisto Lehto Palkonen Valkama Oy:n 24.6.2003 julkaiseman ansiokkaan selvityksen ”Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma”. Sivuilla 21-22 on kuvattu Savion teollisuusympäristön historia ja sen hetkinen tila. Silloisessa ilmavalokuvassa näkyy Klondyken rakennuksen ympärillä 4 laajempaa metsäaluetta, etelässä Tehtaanmäki, koillisessa Tiilitehtaanmäki, Nissinojan itä- ja pohjoisrannalla on soikea metsäkaistale ja myös idässä laaja metsäalue. Hienoa, lähdetäänpä selostus kourassa tutustumaan.

Tehtaanmäestä sanotaan mm. ”Tehtaanmäen huonokuntoisten rakennusten säilyttämismahdollisuudet tulee tutkia. Metsikkö tulisi hoitaa luonnonmukaisena, ja koko mäen metsäisyys tulisi säilyttää, vaikka alueelle tulisi uudisrakentamista”. Vaan, mitäpä löytyy. Metsästä on jäljellä enää pieni kaistale luoteiskulmassa radan vieressä. Mäki on rakennettu täyteen taloja ja viimeinen nostokurki on kurottamassa korkeimmalle kohdalle keltaisen talon osia. Se siitä.

Jatketaan matkaa. Heti tiilirakennuksen ja Nissiojan pohjoispuolelta löytyy laaja metsäalue, jossa kasvaa jyhkeitä petäjiä, koivuja ja haapoja.

Lahopuuta on paljon. Metsän läpi kulkee kulutuksen perusteella ahkerassa käytössä oleva ulkoilupolku. Nissinojaa on aikanaan padottu niin, että on muodostunut pieni lampi.

Metsän vieressä on suuri hylätty parkkialue. Nissinojan savinen vesi virtaa hitaasti. Kaikenlaista rojua on kertynyt rannoille. Koskikara on kuitenkin jokatalvinen vieras.

Jatketaan matkaa kohti pohjoista. Vanhan muuntajan vieressä kasvaa valtavia lehtipuita ja löytyy myös vanhoja rakennuksia. Kävellään hiekkatietä Sinebrychoffiin suunnaten ja tullaan Tiilitehtaanmäelle. Siellä on joitakin rakennuksia, mutta lähes kaikki sinne aikanaan tehdyt asuinrakennukset on purettu. Metsä on vallannut takaisin omansa, vanhoja omenapuita sinnittelee vielä siellä täällä mäenrinteissä. Lahopuita on paljon.

Palataan takaisin pitkin vanhaa huvipuiston parkki-aluetta. Mutta missä on se vanhassa kartassa näkynyt Nissinojan itäpuolen tiheä havupuumetsikkö? Sitäpä ei enää ole, mäki on parturoitu lähes paljaaksi ja vain joku hontelo lehtipuu odottelee siellä taivaalta tulevaa viimeistä riuhtaisua.

Mitä opimme tällä retkellä? Hienoja metsiköitä ja vanhasta teollisuuskulttuurista muistuttavia paikkoja on vielä Klondyken alueella jäljellä. Ennemmin tai myöhemmin rakennusfirmat iskevät niihin silmänsä. Kaavoituksessa on silloin huomioitava sekä luonto että alueen kulttuuriperintö eikä laittaa kaikkea tasaiseksi niin kuin on käynyt Tehtaanmäellä. Nissinojan ja lammen rannat ovat epäsiistin näköiset. Ensiapuna olisi hyvä vaikka talkoovoimin kerätä roinat pois.

Pekka Hellström