Vierailu L&T kierrätysasemalla: jätteenkierrätyksen koukeroita ja kulutuspohdintaa
Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen aktiivit vierailivat L&T kierrätysasemalla Saviolla huhtikuussa 2018. Mielenkiintoinen visiitti herätti paljon ajatuksia.
Vierailimme Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen aktiivien kanssa Lassila&Tikanojan kierrätysasemalla Keravan Saviolla huhtikuussa 2018. Vierailun isäntänä toimi L&T:ltä tuotantopäällikkö Harri Tanskanen.
L&T Keravan kierrätysasemalla käsitellään pääasiallisesti palautuspulloja, pahvia ja kartonkia, metallia, rakennusjätettä sekä teollisuuden muoveja. Kotitalouksien jätteitä varten alueella on oma pienkierrätysasemansa.
Ensin pääsimme kahvikupposten ääreen kuulemaan laitoksen toimintaperiaatteista ja historiasta sekä Suomen muiden L&T:n tuotantolaitosten toiminnasta.
Mielenkiintoinen aihe herätti paljon kysymyksiä meiltä aktiiveilta. Kiinnostusta herättivät mm jätteidenkäsittelyn prosessit sekä kierrätetyn materiaalin loppusijoitus. Myös lajitteluohjeistuksista keskusteltiin. Onneksemme meillä oli asiantunteva isäntä!
Lassila&Tikanoja ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta itse tuota käsittelemistään jätteistä mitään, vaan toimittaa materiaalin eteenpäin omille asiakkailleen. Laitoksella jätteet lajitellaan, prosessoidaan ja paalitetaan kuljetusta varten. ”Kaikki mikä tulee sisään, lähtee myös ulos”. Lajitellulle jätteelle löytyy siis käyttökohde
Rakennusjäte muodostaaa yhden haastavimmista materiaaleista lajitella ja kierrättää. Ulkona lähihalleja kiertäessämme valtavissa kasoissa näkyikin sekaisin erilaisia putkia, rakennusvilloja, lautoja, rautaa, kenkä, turvaistuin… Jotta eri materiaalit saadaan rakennusjätteestä eroteltua, tarvitaan prosessiin lähes kilometrin mittainen linjasto! Erottelutekniikkana käytetään mm. magneetteja sekä heijastuvan valon aallonpituuksiin perustuvaa optiikkaa. Huikeankuuloisesta teknologiasta huolimatta erottelu ei ole täydellistä, ja siksi huolellinen lajittelu jo jätteen syntypaikalla olisi tärkeää.
Valtavien rakennusjätemäärien lisäksi Saviolla käsitellään noin 1/3 kaikista Suomen palautuspulloista. Yhdessä halleista raksutti myös suuri pullojen palautuskone, jossa käsiteltiin parhaillaan pienistä ravintoloista palautuneita juomapulloja. Kun viivakoodit on luettu, pullot murskataan tiiviimpään kokoon ja kuljetetaan paaleina Eurooppaan. Pulloja ei siis pestä, vaan sulatettu muovi saa lopulta uuden elämän jonain toisena tuotteena.
Kunnissa jätehuoltoa hoitavat eri toimijat ja jätteitä toimitetaan erilaisiin tuotantolaitoksiin. Erot jätteidenkäsittelyn prosesseissa ovat johtaneet myös eroihin ohjeistuksissa ja viestinnässä.
Voiko biojätteet laittaa hajoavaan biopussiin vai ei? Mitä pitäisi ajatella, kun yhteen astiaan saa laittaa ”vain pakkausmuoveja” ja toisaalla ohjeistus sanoo: ”Muovit, paitsi ei pakkausmuovi”.
Parhaiten asia selviää tutkimalla asiaa oman kunnan jätehuollosta, Keravalla Kiertokapulasta. Rinki-ekopisteillä on oma ohjeistuksensa.
Retki oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kierrätys on tärkeää, mutta sitäkin tärkeämpää olisi vaikuttaa jätteen määrän vähentämiseen ja kulutuksen pienentämiseen. Kulttuurimme ohjaa käyttämään liian monia tuotteita vain kerran, ja se, mikä on taloudellisesti järkevää on turhan usein ristiriidassa ympäristömme hyvinvoinnin kanssa.
Yksityisihmisenä on vaikea olla vertailematta joltain osin omaa ja teollisuuden toimintaa. Tuntuu käsittämättömältä, että esimerkiksi suuren ja tunnetun vaatevalmistan on taloudellisempaa kierrättää muovihenkarinsa kuin käyttää niitä myymälässä useampaan kertaan. En voi olla ajattelematta, että systeemissämme on epäkohta.
Teollisuus voisi valinnoillaan tehdä suurimman muutoksen, mutta yksittäisten ihmistenkin valinnoilla on vaikutusta. Yritykset vastaavat kuluttajien tarpeisiin ja myös lainsäädännön tiukentaminen pakottaa meidät muutokseen. Jokainen meistä voi vaikuttaa tarkastelemalla omia kulutustottumuksiaan ja olemalla esimerkkinä muille.
Suomen Luonnonsuojeluliitto osallistuu aktiivisesti keskusteluun kasvuun perustuvan talousjärjestelmän kestävyydestä ja pyrkii estämään jätteenpolttoa piirien ja paikallisyhdistystensä kautta. Lue lisää >>
Sini Haaparanta, ympäristöasioiden pohdiskelija ja yhdistyksen viestintäsäätäjä
Kierrätys on yksi neljästä Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen valitsemista teemoista vuodelle 2018