Haukkavuoren luonnonsuojelualue
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. teki vuonna 2017 esityksen siitä, että Keravan kaupunki lähtisi mukaan ”Luontolahjani satavuotiaalle”-kampanjaan Haukkavuoren perintömetsän suojelustatuksen parantamiseksi. Kaupunki esitti luonnonsuojelualueen perustamista, ja 12.2.2018 Uudenmaan ELY-keskus antoi asiasta luonnonsuojelupäätöksen. Alueen valvonta on siirtynyt ELY-keskukselle ja sen omistaa edelleen Keravan kaupunki. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Eipä muuta kuin että parkkipaikan kyltti ja opastaulu ovat hävinneet Kaskelan tien varresta. Mutta tänä vuonna pitäisi alkaa tapahtua. Laadituilla rauhoitusmääräyksillä huolehditaan siitä että aluetta voidaan kehittää kaupunkilaisten monipuoliseen virkistyskäyttöön. Keväällä on tarkoitus ruveta suunnittelemaan polkuja ja tekemään opastauluja. Vuonna 2020 pitäisi olla valmista. Lopullisista rajoista ja pinta-alasta ei ole ainakaan allekirjoittaneella ole tietoa.
Haukkavuori lienee monelle kaupunkilaiselle ainakin nimenä tuttu, mutta otetaanpa pieni kertaus. Alue sijaitsee Kaskelassa ja on helposti saavutettavissa vanhan Lahdentien tai Kaskelantien kautta. Nimensä mukaisesti sen keskus on 64 metriin merenpinnasta kohoava kallio (kuva 1).
Toinenkin lähes yhtä korkea kukkula sijaitsee hieman etelämpänä. Kallioinen ja epätasainen maasto lienee säästänyt osittain Haukkavuoren vanhat kuusimetsät hakkuilta. Keravanjokivarteen, Keravan vankilaa vastapäätä (kuva 2),
sijoittuu arvokkaita lehtoja. Nämä maa-alueet eivät valitettavasti ole kuuluneet vanhaan perintömetsään eivätkä kuulu (vielä?) nykyiseenkään luonnonsuojelualueeseen.
Voi hyvin sanoa että Keravalla ei ole missään näin paljon vanhaa kuusimetsää. Haukkavuoren keskiosassa metsä on elinvoimaista, pohjoisrinteillä sen sijaan tuuli on kaatanut kovasti puustoa ja lahopuuta on erittäin runsaasti (kuva 3).
Lahoava puunaines on monille eliölajeille välttämätön eikä sitä enää löydy nykyisistä talousmetsistä.
Haukkavuorelta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista. Linnusto on monipuolinen. Tikat, kuten palokärki (kuva 4) ja harmaapäätikka, löytävät ruokaa lahopuista. Elinpiirinsä suhteen vaatelias ja vähälukuinen pikkusieppo (kuva 5) on tavattu monena kesänä kuten myös idänuunilintu. Lehdoissa laulavat mustapääkerttu, viitakerttunen, luhtakerttunen ja kultarinta
(kuvat 4 – 5). Kasvillisuus on runsas. Ensimmäisenä kukkii näsiä (kuva 6), sitten kellertyvät jokirannat rentukoista ja kohta metsät ovat täynnä valkovuokkoja, kieloja ja käenkaalia. Harvinaisempiakin kasveja löytyy. Lahopuissa kasvaa monenlaisia kääpiä (kuva 7).
Perhoskanta on hyvin monipuolinen. Haukkavuori on tärkeä lepakoitten saalistusalue ja siellä tavataan 3-4 lepakkolajia. Luontokartoituksissa ei ole havaittu liito-oravaa, mutta viime keväältä on alueelta varma ulostehavainto.
Haukkavuoren luonnonsuojelualue on pieni ja sitä uhkaa rakentaminen joka puolelta. Koivulan työpaikka-aluetta ryhdytään pian raivaamaan aivan sen viereen ja Kaskelan pientaloalue tulee lähitulevaisuudessa laajenemaan kohti pohjoista. Haukkavuoren suojelualueen itäpuolella olevat metsät hakattiin rajusti pari vuotta sitten (kuva 8).
Nyt olisikin erittäin tärkeää saada liitettyä jokivarren vielä hakkaamattomat palstat suojelualueeseen.
Pekka Hellström