No, onkos tullut kesä?

Tammikuu on ollut lämmin. Etelä-Suomessa on ollut paikoin kymmenen astetta tavallista lämpimämpää. Lämmin sää on vaikuttanut eri lajeihin. Olosuhteet eri lintulajeilla ovat olleet suotuisat jäädä talveksi Suomeen. Lauha talvi on jättänyt vedet avoimiksi eikä ole jääpeitteitä. Erityisesti vesilinnut, kuten isokoskelot, joutsenet, tukkasotkat ja telkät ovat jääneet kotiin talvehtimaan. Heitä on tavallista enemmän tähän aikaan vuodesta. Toisaalta linnuilla on ollut alueellamme helppo talvi, koska ei ole tarvinnut kokea rasittavia muuttomatkoja.

Lauha tammikuu on ollut retkeilijän kannalta katsottuna mieleinen, mutta luonnon kannalta ei niinkään. Toisaalta lumeen tottuneet ihmiset kaipaavat lunta ja hiihtolatuja. Kun luonnonilmiöt muuttuvat epäsuotuisiksi eläimiä, kasveja, eliöitä ja muita kohtaan voi tasapaino järkkyä. Hyönteiset ovat hereillä, koska maa on sulaa eikä ole routaa. Etenkin eri ludelajit ovat liikkeellä ja myöskin leppäkertut. Ihmetellä voi, sillä mustarastas on aloittanut jo pesintäpuuhat. Mikäli tulee aikainen pesintä ja sen jälkeen kylmää ilmaa voi pesintä epäonnistua täysin. Poikaset menehtyvät. Nämä luonnonilmiöt eivät vaikuta lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä aikavälillä.

Kasvien sisäinen kello on sekaisin, sillä pähkinäpensas, leppä ja narsissit ovat aloittaneet kukinnan. Mikäli tähän saumaan tulee kovat pakkaset, niin luonnon aikaiset toimet tyssääntyvät. Pakkanen kuolettaa kukat ja kasviston. Erityisesti olemme saaneet nähdä maanviljelijöiden huolen lumettomasta talvesta.  Kasvukauden pituus on jatkunut. Sen olemme huomanneet siitä, että tammi ja jalava ovat lähteneet kasvamaan pohjoisemmalle alueelle.

Keravan Pihkaniityn metsissä soi kevät ja somasti vinossa olevat linnunpöntöt odottavat asukkaita. On siis kevättä ilmassa. Nauttikaamme luonnosta ja sen monimuotoisuudesta.

Leena Harjula-Jalonen, vpj.

Lähde: YLE:n aamu -tv  21.1.2020