Keravan viherkaava

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys pitää erinomaisena kaupungin suunnitelmaa ryhtyä laatimaan viherkaavaa. Lähtötilanne ei ole ollut kehuttava, koska kunta on pinta-alaltaan pieni, viheralueet ovat vähäisiä kooltaan ja ne sijaitsevat sirpaleina ympäri kaupunkia. Kuitenkin tarvitaan jatkuvasti uutta maata asuinrakentamiseen ja teollisuuskäyttöön. Vaikeuksista huolimatta viherkaavassa on tunnistettu hyvin Keravan keskeiset luontokohteet, niiden ekologiset ja virkistysarvot sekä tarve niiden välisille yhteyksille. Haasteena on kuitenkin se, että monille näistä alueista tai niiden välittömään läheisyyteen halutaan rakentaa. On vaikeaa nähdä, miten luontoarvot, virkistysarvot ja maisema-arvot on mahdollista säilyttää erityisesti Kaskelassa, asuntomessualueella ja Koukkukalliota ympäröivillä uusilla työpaikka-alueilla. Keravan asukasluvun kasvaessa riittävien viheralueiden merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa huomattavasti, niin ihmisten terveyden, kuin asuinalueiden arvon kannalta, joten lyhytnäköisiä ratkaisuja ei kannata tehdä. Useammassakin kohdassa on aihetta kritiikkiin ja esitämme seuraavaa:

Yleisiä huomioita

Kaavaluonnoksen kartoissa eri asioita on merkitty lähes samoilla väreillä ja niiden tarkastelu on sen takia hankalaa. Tämä koskee erityisesti liito-oravalle sopivia metsiä. Ainakin Haukkavuorelta se näyttäisi puuttuvan. Yhteenvetokartassa Nikkilän rata on sijoitettu kulkemaan Keravanjoen alitse?

Kaavaluonnoksessa sanotaan, että ekologisen viheryhteyden tavoiteleveys on minimissään 25 metriä. Tämä ei riitä alkuunkaan vaan minimin pitäisi olla 50–100 metriä.

Viherkaavasuunnitelmaan on merkitty paljon kaikenlaisia uusia puistoja. Huomattavasti halvempaa olisi rakentaa niitä vähemmän ja säästää vielä jäljellä olevia koskemattomia metsiä. Keskustan ulkopuolella olevat metsät pitää nimetä metsiksi eikä puistoiksi. Viheralueiden hoidossa on pyrittävä luonnonmukaisuuteen, mikä lisää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja edistämistä. Metsien kehitystä on ohjattava kohti luonnontilaa, missä toimenpiteitä ei tehdä polkujen ja muiden kulkureittien ulkopuolella. Keskustaajaman ulkopuolella on luovuttava laajoista, koneellisesti hoidetuista nurmikentistä (”nurmiaavikoista”) ja kehitettävä niistä vähän hoitotoimia vaativia kukkaniittyjä.

Viherkaava ei voi olla koskaan valmis, koska sen rinnalla kulkevat yleiskaava ja asemakaavat. Kova rakentaminen joka puolella pientä kaupunkiamme tietää meteliä, muutoksia totuttuihin kulkureitteihin ja osa lähiluonnosta tulee väkisinkin häviämään. Onko riittävästi mietitty sitä, että viimeisiä vuosiaan omissa kodeissaan sinnitteleviltä ikäihmisiltä ei ryöstetä vuosien varrella tutuksi tulleita lähiluontoon johtavia ulkoilureittejä?

Keravaa sanotaan viherkaupungiksi ja kesällä tämä pitääkin aika hyvin paikkansa. Vihreys johtuu kuitenkin paljolti lehtipuista ja talvella näkymät ovat kolkompia. Pienetkin havupuuvaltaiset metsiköt ovat arvokkaita varsinkin niitten läheisyydessä asuvilla heikkojalkaisille vanhuksille. Kirsikkapuut ja alppiruusut ovat toki kauniita, mutta niiden kukkiminen kestää vain hetken.

Alla tarkastellaan Keravan luontokohteita lähemmin.

KESKUSTA-ALUE

“Tiivistyvällä keskusta-alueella puistot ja viheralueet ovat erityisen arvokkaita ja niiden määrä ei tulevaisuudessa saisi vähentyä.” Tämä on erittäin tärkeä tavoite, josta tulisi pitää kiinni myös käytännön päätöksenteossa. Esimerkkinä päinvastaisesta kehityksestä on asuin- ja palvelutalon rakentaminen Veteraanipuistoon Citymarketin viereen.

Suunnitelmat vihreän lisäämisestä niin katu- kuin tonttialueille ovat kannatettavia. Tieverkkoa tulee kehittää siten, että se kannustaa liikkumaan jalan ja pyörällä henkilöauton sijaan.

Aurinkomäen puistoalueen laajentaminen kohti rautatieasemaa on kannatettava ajatus. Samalla on kuitenkin pohdittava sitä, miten asemanseudulle suunniteltu merkittävä lisärakentaminen sopii ympäristöönsä.

Suunnitelma uuden puistoalueen ja virkistysreitin rakentamisesta Tukon tontille ja sitä kautta pohjoiseen on kannatettava.

Länsi-Jaakkolan pienteollisuusalueen muuttaminen asuinalueeksi lisää painetta siirtää teollisuutta ja työpaikkoja muualle. Tämä tarkoittaa käytännössä luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa, mikä heikentää näiden alueiden luontoarvoja merkittävästi. Länsi-Jaakkolaan suunniteltu puistokäytävä parantaa mahdollisen uuden asuinalueen viihtyisyyttä ja luontoarvoja, mutta se ei mitenkään voi kompensoida luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa toisaalla.

ASUNTOMESSUALUE

Asuntomessualueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja ympäristöarvot on tunnistettu viherkaavassa. On tärkeää, että nämä arvot ohjaavat aidosti alueen rakentamista ja että rakentaminen sijoittuu kuvan 15 mukaisesti Kytömaantien varteen eikä Keravanjoen läheisyyteen.

Keravan kartanonalueella sijaitsee luo-merkitty metsä, joka on opittu tuntemaan Merikallion lintupuistona. Sinne pystytettiin hiljattain uusi opastaulukin. Merikallion lintupuiston nimi on säilytettävä ja merkittävä kaikkiin karttoihin. Tälle alueelle ei saa sijoittaa minkäänlaisia rakennuksia ja kasvillisuuden peiton ja lahopuitten määrän on oltava riittävä turvaamaan monipuolisen linnuston elinympäristö.

Tervahaudankadun ja Kytömaantien kulmauksessa oleva metsikkö on aivan oikein tunnistettu ekosysteemipalveluiden kannalta merkittäväksi viheralueeksi. Sen arvo ja merkitys tulee korostumaan, kun asuntomessualueen peltoja aletaan rakentaa. Tämän takia metsikön säilyttäminen on tärkeää. Tämä sama pätee Imppalanmäkeen ja sen pohjoispuoleiseen alueeseen.

KOILLLISEN SUUNNAN ALUEET

Koilliskulman jokilaakso

Aivan Keravan koilliskulmassa on joen varrella lehtometsää, jossa Keravan luontoselvityksen mukaan on monipuolista kasvillisuutta. Siellä asustelee myös saukkoja. Alue on vaikeasti saavutettavissa mikä taannee pitkäksi aikaa sen säilymisen?

Haukkavuori

Haukkavuori on toistaiseksi ainoa Keravan luonnonsuojelualue. Alue on pieni kooltaan. Yhdistyksellä on ollut toistuvasti keskustelua eri virkamiestahojen kanssa Senaatin omistamien jokeen rajoittuvien maiden liittämisestä suojelualueeseen. Silloin luonnonsuojelualueen pohjoinen raja olisi Keravanjoessa. Joistakin kartoista saa sen käsityksen, että puiston raja olisikin joessa? Jos näin ei ole niin liittämistä pitäisi ruveta kiireellisesti valmistelemaan. Mediassa olleen tiedon mukaan Senaatti on myymässä vankilan alueen kiinteistöjään, joten nyt olisi sopiva aika toimia. Kaupunki voisi vaikka ostaa maapalstat (2 x 245-404-2-641)?

Haukkavuoren alueen suhteen viherkaavassa ei tuoda esille sitä, miten sen läheisyyteen rakennettavat asuin- ja työpaikka-alueet tulevat heikentämään alueen luonto-ja virkistysarvoja. Epäselväksi jää myös se, miten syntyviä haittoja voidaan minimoida.

Jänisvuoren ja Kaskelan alue

Kaskelan uusi asuinalue on jälleen esimerkki kohteesta, jossa luonto- ja virkistysarvot ovat ristiriidassa suunnitellun asuntorakentamisen kanssa.

Jänisvuori on laaja metsä- ja kallioalue vastapäätä Haukkavuoren luonnonsuojelualuetta. Siihen liittyy olennaisesti Kaskelan peltomaisema. Metsävyöhykkeen ja peltojen reunoissa on jonkin verran omakotitaloja. Itse Jänisvuoren ympäristön metsä on lähes paljaaksi hakattu, mutta muuten metsää on käsitelty varovasti lähinnä ylispuuhakkuilla. Alueen ytimessä on vanhaa kuusikkoa ja isoja lehtipuita kasvava tiivistymä, joka on yleiskaavassa merkitty luo-tunnuksella. Siellä esiintyy varsinkin uhanalaista linnustoa. Keravan luontoselvityksessä 2014 se on todettu arvokkaaksi luontokohteeksi. Yleiskaavassa koko Jänisvuoren alue on varattu asuinrakentamiseen. Viherkaavassakin ainoastaan tuo luo-alue on merkitty jätettäväksi, mutta siitäkin tehtäisiin puisto. Yleiskaavaa valmisteltaessa on tehty aikanaan suuri virhe, koska alueen luonto- ja maisema-arvoja ei ole huomioitu riittävästi. Jos rakentaminen toteutettaisiin nyt suunnitellussa laajuudessa, jää vanhan metsän alue aivan liian pieneksi, rakentaminen aiheuttaisi siellä vesitalouden epätasapainon ja kuivumisen sekä kaikenlainen meteli ja lisääntynyt liikkuminen karkottaisi harvinaiset eläimet. Kaskelan peltomaisema on Keravan viimeinen maaseutumainen kylämiljöö eikä sitä saa rikkoa. Luo-alue on jätettävä täysin käsittelemättömäksi ja sen suojaksi on jätettävä riittävän isot metsäkaistaleet, joissa varovainen metsätalouskäyttö toki voisi jatkua.

Jänisvuoren kaakkoispuolella on Kaskelan eteläiseksi metsäksi nimetty alue. Se on varsin voimakkaasti omakotitaloilla ympäröity. Laaja alue on keskiosiltaan kallioinen, mutta vankkaa männikköä ja kuusikkoa löytyy ja jopa lahopuita. Alueen läpi kulkee ristiin rastiin polkuja, joita paikalliset asukkaat käyttävät ulkoiluun. Metsä on huonosti tunnettu ja sitä voisi markkinoida laajemminkin ulkoilualueena. Edellytyksenä on, että metsää ei nakerreta mistään lisää rakentamiseen.

Koillisen suunnassa on erityisen tarkkaan huolehdittavasiitä, että toimivat viheryhteydet säilyvät Sipoon Paippisten alueen ikimetsiin (Rörstrand ja Högmo).

POHJOINEN ALUE

Pihkaniityn alue

Kalevankierroksen kehittäminen on kannatettava hanke.

Pihkaniityn metsäalueen luonto- ja virkistysarvot on tunnistettu hyvin viherkaavan selostuksessa. Kaavakartasta käy kuitenkin ilmi, että suunniteltu lisärakentaminen alueelle on jälleen ristiriidassa alueen luonto-ja virkistysarvojen kanssa. Kalevan Pihkaniityn virkistysalue on jo nyt erittäin kovassa käytössä ja se tulee lisääntymään asuntomessu/muun rakentamisen myötä. Jos virkistysaluetta edelleen kavennetaan, syntyy ruuhkaa ja virkistysarvo vähenee merkittävästi.

Kytömaan suo ja lähde

Keravan luontoselvityksessä Kytömaan suo ja lähde on todettu arvokkaiksi luontokohteiksi. Viime vuosina on raju rakentaminen ja maan kaivaminen muuttanut kohteiden ympäristöä voimakkaasti ja heikentänyt merkittävästi alueen vesitaloutta. Kohteet eivät kestä enää yhtään enempää kaivelua ja niitten ympäristö pitäisi jättää kokonaan rauhaan. Tämä ei tuottane ongelmia, koska kysymyksessä ovat kaupungin maat. Niistä voisi muodostaa pienen luonnonsuojelualueen.

Kytömaan haavikko

Kytömaan haavikko on erikoinen yhtenäisenä säilynyt metsä, jossa kasvaa haapaa, kuusta ja koivua. Alue on todettu liito-oravalle sopivaksi asuinympäristöksi. Metsä on kaupungin maata ja se on syytä säilyttää täysin koskemattomana, paras vaihtoehto olisi tehdä siitä luonnonsuojelualue.

Myllypuron alue

Myllypuron meanderilaakso on Keravan arvokkaimpia luontokohteita. Se on saanut olla suhteellisen rauhassa, mutta Jokilaakson kaavasuunnitelma tuo aivan sen länsirannalle ulottuvan asuntoalueen. Lisäksi kaava-alueen läpi kulkevaksi suunniteltu Kaislaraitti kulkisi lähes puron rantaa. Tämän lisäksi puron ympärille on suunniteltu luontopolkua. Esitetty luontopolun kulkureittion täysin mahdoton vaihtoehto jo senkin takia, että se menisi mäyränpesien läheltä. Koirat ja mäyränpesä on mahdoton yhdistelmä. Luontopolulle saadaan järkevällä suunnittelulla ympyrä, jossa yhtyvät puron yläkolmannes ja pohjoispuolen komeaa metsää kasvava harju, jossa on jo polkukin valmiina. Koivulantien varteen olisi mahdollista tehdä viihtyisä taukopaikka koskinäkymineen.

ITÄINEN ALUE

Päivölänlaakso

Päivölänlaakson etelä- ja pohjoispuolella sijaitseva kallioiset, hienot metsäalueet. Ne on täysin ympäröity omakotitaloilla niin että käytännössä ne ovat paikallisten asukkaiden yksityisiä ulkoilualueita. Jotenkin pitäisi järjestää muittenkin kaupunkilaisten pääsy noihin kohteisiin. Roskaamisen lisääntyminen olisi tietysti riski, tällä hetkellä metsät ovat erittäin siistissä kunnossa.

Ollilan metsä

Ollilan puisto on laaja metsäalue, joka on lähialueen asukkaiden, koulujen ja päiväkotien kovassa käytössä. Puistoa kiertää valaistu ulkoilureitti ja metsään on muodostunut runsaasti polkuja. Ollilan metsän jatkumona pohjoiseen päin on Ketjupuisto. Viheryhteys lounaaseen päin Ollilan kallioille olisi vielä säilytettävissä, jos Keupirtin pohjoispuolen metsiä ei kokonaan hävitetä. Siellä on pieni lampi, paljon lahopuuta sisältävä lehto ja myös luo-merkitty korkea kallio, josta on Keravan esteettömimmät näkymät yli kaupungin.

Koukkusuo, Koukkukallio ja Rajakiilinkallio

Keravan laajin, vielä yhtenäinen metsäalue sijaitsee Keinukallion ja Vantaan Pohjois-Nikinmäen välissä. Alueella sijaitsevat luo-merkinnällä varustetut Koukkusuo ja Koukkukallio. Vähintään yhtä arvokas on Rajakiilinkallio. Koukkukallion pohjois- ja eteläpuolelle suunniteltu työpaikka-alueiden rakentaminen on kuitenkin jätetty selostuksessa kokonaan huomiotta, vaikka nämä alueet on kaavakartoissa merkitty alueiksi, joilla on ekologisia arvoja. Kartassa on myös osoitettu, että Koukkukallion etäläpuolisen alueen halki kulkee kaksi ekologista viheryhteyttä ja siellä on kaksi lepakkoaluetta. Jos metsät kaadetaan työpaikka-alueiksi, miten alueen moniarvokohteet pystytään säilyttämään tai korvaamaan viherratkaisuilla? Lisäksi Destia hakee sinne lupaa massiiviselle louhinnalle ja kiviaiheiston otolle.

Koukkusuosta, Koukkukalliosta ja Rajakiilinkalliostapitäisi jollakin aikataululla muodostaa yhtenäinen luonnonsuojelualue. Kallioille ja suon läpi voisi sijoittaaretkeilyreitin (polku jo onkin) ja ryhtyä parantamaan paikan saavutettavuutta liikenteellisin järjestelyin. Tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että kohteet ovat yksityismaita.

Tällä alueella ontärkeää säilyttää riittävästi viheryhteyksiä aivan lähellä sijaitsevaan Sipoonkorven kansallispuistoon.

LÄNTINEN ALUE

Ilmarisen kallio

Ilmarisen kallio on laaja ulkoilualue Tuusulan rajalla. Kalliolla on paljon polkuja ja sitä ympäröi varsin hyväkuntoinen sekametsä. Vähän kauempana on pienempiä metsiköitä ja viehättäviä kausikuivia purouomia. Lisärakentaminen ei ole suotavaa.

Niinikangas

Keravantien eteläpuolella vastapäätä Sompionpuistoa on Niinikankaan arvokas lehtoalue (ks. Keravan luontoselvitys 2014, kohde 25), jonka arvo onkin asianmukaisesti esitetty viherkaavan kaavamerkinnöissä. Näiden merkintöjen kanssa on kuitenkin räikeässä ristiriidassa lehdon välittömään läheisyyteen kaavoitettu asuinalue, joka ei voi olla heikentämättä merkittävästi alueen luontoarvoja.

ETELÄINEN ALUE

Saviontaival, Sielunrajankallio ja Savionojan kosteikkopoukamat

Sompiosta Koivikkoon ulottuu Saviontaival, jonka varrella on paljon viheralueita. Viime vuosina reitin varrelta on kaadettu rajusti metsää,ja kulkijan näkymät ovat muuttuneet ikäviksi. Jatkossa toivottavasti vihreyttä saadaan palautettua. Viherkaavassa on jäänyt vähälle huomiolle kaupunkilaisten suosima retkeilypaikka, Sielunrajankallio. Kartoissa on sen paikalla luo-merkintä, joka toivottavasti jatkossa takaa sen, että kalliometsään ei suunnitella mitään rakenteita. Sielunrajankallion kaakkoispuolella virtaa Savionoja. Sen varrella olevat kosteikkopukamat on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisina. Rantojen siivoaminen roskista pitäisi toteuttaa joko kaupungin tai paikallisen asukasyhdistyksen toimesta.

Klondyke

Klondyken alueelle on kaavailtu 3 eri puistoa. Viherkaavakartassa on itäpuolelle nimetty Kumitehtaan metsikkö ja toisessa paikassa puhutaan Helge Polonin puistosta. Tämä komea metsä pitää säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Pohjoisempana on ns. Vuorelan puisto. Sen reunoja on nakerrettu kovasti aivan viime aikoina. Toivottavasti puistosuunnitelma pitää eikä enempää metsää kaadeta. Alue vaatii kovan siivouksen koska siellä on luultavasti entisen huvipuiston ajoilta tavaton määrä törkyä, mm. satoja viinapulloja. Aivan uutena puistona suunnitellaan Nissinojan kaakkoispuolelle Kumitehtaan puistoa. Ihmettelyä kyllä aiheuttaa miksi oikea metsäkaadettiin ja tilalle tulee puisto?

Savionselänne

Keravan vanhan kaatopaikan eteläpuolella on säilynyt pieni yhtenäinen metsäkaistale vasten Vantaan rajaa. Siinä on korpikosteikko, jylhää kuusikkoa ja kallio käkkärämäntyineen. Se liittyy olennaisesti Vantaan Leppäkorven laajaan ja kohtalaisesti säilyneeseen lehtometsäalueeseen. Koko jäljellä olevasta alueesta pitäisi kiireellisellä aikataululla muodostaa luonnonsuojelualue. Se ei tuottane ongelmia koska kysymyksessä on kaupungin omistama metsä. Sinne voisi sitten tehdä luontopolun ja rakentaa kulkuyhteyden Keravan puolelta. Nykyään sinne pääsee vain Vantaan Leppäkorven kautta, kulku Keravalta on aidoin estetty.

Matkoissuo

Keravan lounaiskulmassa on Matkoissuo. Pääosa suosta sijaitsee Tuusulan puolella muodostaen Matkoissuon-Harminkallion luonnonsuojelualueen. Keravan puolella oleva suon osa on luonnoltaan vaatimattomampi ja melko puustoinen rajoittuen omakotitaloalueeseen. Siellä on kuitenkin luontoselvityksissä todettu arvokasta suokasvillisuutta. Kaupungin pitäisi suojella omistamansa maa, jolloin muodostuisi naapurikunnan kanssa yhteinen luonnonsuojelualue.

29.1.2021