Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Keravan yhdistys

Kerava
Navigaatio päälle/pois

Sua lähde kaunis kaipailen…

Suomessa lainsäädännön pitäisi suojata paitsi pienvesiä niin myös niiden ympäristöjä. Mutta miten asia lienee käytännössä? Lähdetäänpä pienelle maastokierrokselle. Keravan suurin lähde on Kytömaalla. Vielä sen silmä on kirkas, pohjlla pulppuaa useammassakin kohdassa ja puro virtaa kohti moottoritietä (kuva 1).

Kuva 1. Kytömaan lähde syyspuvussaan

Kuitenkin uhka lähenee. Jo monta vuotta sitten lähteen ympäristön metsät lähes avohakattiin ja maaperä kuivui huomattavasti. Pohjois-Kytömaalle on lähteen välittömään läheisyyteen syntynyt iso asuntoalue ja lisää ruvetaan kohta rakentamaan. Maata kaivellaan ja siirrellään kovasti. Vesisuonet eivät siitä tykkää. Koivunoksan teollisuusalueen jatkeella rakennetaan. Tien kääntöpaikka tulee jo varsin lähelle lähdettä ja siltä suunnalta alkaa myös iso kaivanto, joka tulee jo alle 100 metrin päähän lähteessä. Putkia on vieressä odottamassa, joten matka jatkunee jossain vaiheessa jonnekin päin (kuva 2).

Kuva 2. Koivunoksan jatkeen jatke Kytömaan lähteen välittömässä läheisyydessä

Keravan naapurissa, niukasti Sipoon puolella on kookas lähde. Sanottakoon sitä läheellä olevan talon mukaisesti Heikkilän lähteeksi, vaikkei se kiinteistörajojen perusteella näytä talon tonttiin kuuluvankaan. Tämä lähde ei ole kovin helposti saavutettavissa ja siksi vain harva lienee sitä nähnyt. Lähde sijaitsee kuitenkin vain 500 metrin päässä Ahjon Terästien päästä. Jos haluaa kulkea sinne suoraan, niin matka on kostea ja ryteikköinen. Metsästä löytyy kyllä avuksi polkuja, jos tekee mutkamatkan (kuva 3).

Kuva 3. Sipoon lähteen sijainti

Lähde on todella kookas, ehkä noin 10-15 metriä halkaisijaltaan (kuva 4).

Kuva 4. Heikkilän suuri lähde sijaitsee metsän ja pellon yhtymäkohdassa

Lähteen pohjalla näkyy useita pulppuvia silmiä. Siihen laskee kaksi puroa ja sen takia vesi on aavistuksen savista. Kylkeen on joskus kaivettu leveä länteen suuntautuva uloke (kuva 5).

Kuva 5. Ihmisen kaivama vesivarasto lähteen kyljessä

Vuoden 1958 kartassa lähteeseen näyttää laskevan vain yksi puro. Lähteestä vesi laskee monen mutkan kautta luultavasti Ollbäckeniin ja edelleen Sipoonjokeen (kuva 6).

Kuva 6. Heikkilän lähde Sipoossa vuoden 1958 kartan mukaan

Sipoon lähde on paljon suurempi kuin Kytömaan lähde. Välittömästi sitä ei näytä uhkaavan mikään. Näin komeaa lähdettä kelpaisi kyllä esitellä useammallekin ihmiselle.

Aina lähteillä ei mene hyvin. Kartan mukaan Pornaisten ja Porvoon rajamailla Öyssynsuolla on lähde. GPS:llä se löytyy hakkuualueen ja ison metsäojan vierestä. Maan myllerrys on tehnyt tehtävänsä. Kuntassa on vain noin 50 cm läpimittainen matala lätäkkö, jonka pohjalla on lehtiä (kuvat 7 ja 8).

Kuva 7. Entinen lähde Öyssynsuolla
Kuva 8. Syvä metsäoja ja hakkuut lähteen vieressä ovat tehneet tehtävänsä

Lähde ei varmasti enää pulputa. Eikä muuten varmasti ole ainoa tuhottu lähde Suomessa. Pitäisikö ne kaikki käydä läpi ja merkitä varoituksilla? Siinä aihetta luonnonsuojelun teemavuoden ohjelmaksi.

Pekka Hellström