Skogster

”Skogsterin asemakaavan (2378) ja asemakaavamuutoksen päätarkoituksena on mahdollistaa ympäröivään maastoon ja virkistysalueisiin tukeutuva uusi pientalovaltainen asuinalue Keravan yleiskaavan 2035 linjauksen mukaisesti.”

Suunnittelualue on suuri ja sitä on hyvin vaikea suhteuttaa yleiskaavaan sekä kaupungin omistamiin ja yksityisiin kiinteistöihin. Ehdottomasti olisi pitänyt olla kartta, jossa nämä ovat päällekkäin. Sitten on kaiken lisäksi vielä olemassa viherkaava.

Skogsterin alue muodostuu pääasiallisesti kahdesta osasta, itäosan pelloista ja niityistä sekä länsiosan metsistä (ns. Kaskelan eteläinen metsä). Kaava-alueella on muutama asuintalo sekä hevostalli. Pelto- ja niittyalue on olennainen osa Kaskelan identiteettiä ja se on Keravan viimeinen aito kylämaisema. Niityillä pesii oma lintulajistonsa, mm. Suomessa jo vaarantuneet pensastasku ja silmälläpidettävä kiuru. Perhosia on paljon. Metsässä asustaa mm. pyy ja puukiipijä. Liian tiivis rakentaminen tuhoaisi elinpiirejä ja turmelisi maiseman. Peltoniittyjen väheneminen saattaa myös olla haitallista paikallisen hevosyrittäjän liiketoiminnalle?

Läntisen osan muodostaa iso yhtenäinen metsäalue, joka on erittäin aktiivisessa virkistyskäytössä. Metsässä risteilee paljon polkuja. Keskellä on laaja kallioalue, jossa kasvaa mäntyjä. Kovan käytön seurauksena kallioitten jäkäläpeite on paikoin jo lähes kokonaan hävinnyt. Kallioalueen rinteillä on varsin tiheää ja järeää puustoa, pohjoispuolella kohtalaisesti lahopuutakin. Peltoaluetta vasten on pääasiassa tiheää lehtipuuvaltaista taimikkoa. Joukossa kasvaa kuitenkin myös suuria ja elinvoimaisia mäntyjä. Siellä virtaa myös luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä oja, jonka reunamien lahopuissa on todettu runsaasti mm. vanhan metsän indikaattorina toimivaa lahokaviosammalta.

Metsäalueen kaakkoisin osa on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi. Suurempi pohjoisosa on AP-3. Kaavaa laadittaessa ei ole aikanaan riittävästi huomioitu lähimetsän erittäin merkittävää virkistysarvoa. Se on paikallisten asukkaitten, koulujen ja päiväkotien retkeilyaluetta. Riittävän suurena se soveltuu myös suunnistukseen.

Jos kaava-alueen metsään ryhdytään rakentamaan niin sen pitää olla pienimuotoista ja keskittyä Laineentien ja Enjalan tallin risteyksestä etelään lähtevän tien ja Kuusisaareen pellon reunaa kulkevan polun länsipuoliselle taimikkoalueelle. Suuret puut pitää jättää kaatamatta. Luontoon jo hyvin sopeutunutta ojaa ei saa peittää. Missään tapauksessa ei saa käydä kuten on tapahtunut monessa paikassa Keravalla, että kallioalue ympäröidään tiheällä omakotiasutuksella muiden kaupunkilaisten ulottumattomiin.

Lisäkulumisen välttämiseksi voisi yhden paljon kuljetun polun kunnostaa ulkoilureitiksi. Missään tapauksessa sen lounaispuolelle ei saa rakentaa mitään. Samanaikaisesti on lausunnolla asemakaavamuutos täydennysrakentamisesta (nro 2380). Jos Päivöläntielle ruvetaan rakentamaan (yleiskaavan vastaisesti) lähivirkistysalueelle niin silloin tukkiutuu pääsy metsiin. Tämä yhteys on välttämätöntä säilyttää.

Vaikka yleiskaavassa on varattu suurin osa Kaskelan eteläistä metsää asuntorakentamiseen ovat ajat kovasti muuttumassa. Nykyään virkistysmetsien arvo on noussut huikeasti ja ihmiset haluavat puolustaa niitten olemassaoloa. Riittävän laajojen kokonaisuuksien säilyttäminen turvaa viihtyvyyden. Luonnossa liikkumisen on todettu edistävän sekä mielen- että fyysistä terveyttä.

Yksi harkittava vaihtoehto on myös ekologinen kompensaatio. Ekologinen kompensaatio on Suomessa otettu käyttöön Lahdessa. Kerava voisi olla ensimmäinen kaupunki Uudella maalla, joka ottaa kompensaationkäyttöön jättämällä rakentamatta alueita Kaskelan eteläisessä metsässä korvauksena siitä, että paljon metsää on kaadettu/kaadetaan asutuksen tieltä muualla Kaskelassa ja varsinkin Pohjois-Kytömaalla.

7.12.2021