Toimintavuosi lähti liikkeelle 21.5. Arboretumin puuretkellä. Pitkään kaupungin puutarhurina toiminut Arto Pulkkinen kertoi aluksi puulajipuiston syntyhistoriasta, mm. ensimmäisenä sinne istutetuista visakoivuista. Reilun tunnin aikana reitille osuivat mm. mantsurianjalopähkinä, pensassembra, japaninlehtikuusi, tuohituomi, jättiläistuija ja rusokirsikka. Retki päättyi takaisin vesitornin juurelle punatammen ja marjakuusen luokse. Retkeläisiä oli mukana 27.
Luonnonkukkien päivän kasviretken kohteena 17.6. oli lähes luonnontilainen Talkoosuo Taipalsaarella lähellä Vehkataipaleen pumppuasemaa. Kimppakyydein paikalle kokoontui kymmenen retkeläistä. Aurinkoisessa säässä tutustuttiin helteissä kuivahtaneen suon niukkaan ja omalaatuiseen kasvillisuuteen. Eteen osuivat rämeen tutut pensaat vaivero, vaivaiskoivu, suopursu ja juolukka sekä saroista mm. rahka-, muta- ja pullosara. Sää suosi myös perhosia, joista nähtiin oikeastaan kaikki Etelä-Karjalan soiden päiväperhoset! Viimeiset rämekylmänperhoset lennähtelivät mäntyjen rungoilta toisille, ja avoimilla kohdilla pomppivat puolestaan saraikkoniittysilmät. Loppuojan ylityksen yhteydessä kohdattiin myös vuoden teemalaji, metsätähti.
Perinteikäs Linnoituksen kasviretki johdatteli 2.7. yli 50 ihmisen joukon historiaa kukkiville itävalleille. Havaintolistalle kertyi soikkoratamon ja sykeröpoimulehden, harmion ja ukonpalon sekä palsternakan ja piparjuuren ohella iso joukko niittykasveja – sekä tietysti erilaisia heiniä rairuohoista lähtien. Retken loppuun tehtiin myös mukava löytö: myrkkykatko oli ilmaantunut Linnoituksen pääportin kupeeseen!
Anolan kedon niitto- ja haravointitalkoot Joutsenossa pidettiin tiistaina 14.8. Kahden niittokoneen ja 11 talkoolaisen voimin suopayrtin ja juolavehnän hallitsema puoli oli kaadettu, haravoitu ja pressuilla reunapajukon suojiin hävitetty. Hoito tuottaa tulosta, sillä ainakin pelto-ohdake on jo niittoalueelta kadonnut. Nyt maata ruopsutettiin sen verran napakasti, että ehkäpä sammal ja juolavehnäkin joutuvat antamaan tilaa muille!
Riihilahden perinnetilan hoitotalkoot Lappeenrannan Niemisensaaressa järjestettiin lauantaina 18.8. klo 10-14 lämpimässä säässä. Alueet oli viikatevoimin niitetty pari viikkoa aikaisemmin, joten heinä oli kevyttä ja kuivaa. Metsäpalovaroituksen myötä niitä ei päästy polttamaan, mutta kaksi isoa kasaa odottelevat nyt kosteampia syyskelejä. Talkoissa oli mukana kymmenkunta henkilöä. Niittotalkoissa ihmisiä ahdistelleet ampiaisetkin muistuttivat vielä itsestään muutaman piston muodossa!
Raviiniretki lauantaina 25.8. juhlisti Suomen luonnonpäivää. Reipas 20 retkeläisen joukko suuntasi Lampikankaalta Joutsenonkankaan suuntaan, jonka tasaisella jääkauden aikana muodostuneella suistoalueella raviinit kiemurtelevat. Ne ovat lähteistä syntyneitä rinnepurolaaksoja. Pohjalta löydettiin korpialvejuuren ohella mustaherukoita, leskenlehtiä ja rönsyleinikkejä alkuperäisissä elinympäristöissään. Ja eipä näyttänyt komea korpikuusikko ja rotkolaakso paljon painavan, kun moto oli vieraillut yhden raviinin reunustalla…
Kääpäretkeläiset kohtasivat Soskuan sululla ja suuntasivat Saimaan kanavan varrelle vanhaan metsään lauantaina 15.9. Oppaina toimivat Liisa Laitinen ja Seppo Vuokko. Sadetta povattiin, mutta kaksituntinen selvittiin kuivin nahoin. Kantokääpä, taulakääpä, haavankääpä, kuhmukääpä, rivikäävän jäänteet, kynsikääpä ja muutama harvinaisempikin kaiveltiin esiin maahan rojahtaneiden kuusten kyljiltä. Noin 30 retkeläisen joukolla toivottiin yksissä tuumin, että retkikohde olisi niiden 41 hehtaarin joukossa, jotka kanavan varsilta on suunniteltu suojeltavaksi. Vanhan metsän käävät ainakin puoltaisivat metsän säilyttämistä metsänä!
Sunnuntaina 7.10. vietettiin Hiljan päivää Taipalsaaren Kattelussaaressa. Saimaa ei ollut tyystin äänetön, mutta liikenteen ja muun ihmistoiminnan melu ei kuutta retkeläistä häirinnyt. Päihänniemen mäntyvaltaisissa maisemissa kohdattiin mm. töyhtötiainen, sarjatalvikki ja harjumasmalo. Ja rannalta lapset keräsivät talteen muutaman järvisimpukan!
Syysvuosikokous pidettiin tiistaina 16.10. Kun uudet hallituspaikat oli jaettu, toimintakertomus täsmennetty ja talousarvio hyväksytty, Kimmo Saarinen lennätti parikymmentä kuulijaa päiväperhoskesään 2018. Joutsenossa liki 30 vuotta jatkuneen seurannan perusteella kesä oli ennätyslämmin, niinpä perhosiakin oli lennossa keskimääräistä enemmän. Ainoastaan aikuisena talvehtivat ja muutamat loppukesän lajit olivat vähissä. Haaveet todellisesta huippukesästä haihtuivat jo vuosi sitten, sillä lähtökohdat edellisen kolean kesän jäljiltä olivat heikot. Ensi kesää silmälläpitäen näyttää siis paremmalta, mutta kuivuuden vaikutukset jäävät nähtäväksi.
