Siirtolohkareet ovat jäätikön tai mannerjään siirtämiä/kuljettamia kiviä, jotka jään sulaessa ovat jääneet paikalleen. Kuljetusmatka voi olla hyvin pitkä ja mutta esim. https://kaiva.fi/geologia/suomen-maapera/maaperan-erityispiirteet/#Siirtolohkareet mukaan useimmat lohkareet ovat kulkeutuneet alle 5km.
Lohkareita voidaan käyttää mm. malminetsinnässä, koska tiedetään jään liikkeen suunta ja lohkareviuhka voi paljastaa emäkallion sijainnin.
Lohjan seudulla on paljon siirtolohkareita, joista yhtenä esimerkkinä Ojamonkankaalla reunamuodostuman päällä Harjun ulkoilureitillä näkyvät isommat lohkareet muuten rauhallisessa kangasmaastossa (kuva 1).
Lohkareiden pyöristyneisyysasteesta voidaan mahdollisesti päätellä jotain kuljetusmatkasta (tai muusta kulutuksesta). Aivan pyöreät lohkareet ovat voineet kulkeutua kaukaa, kun taas kulmikkaat saattavat olla melko paikallisia jäätikön irti kalliosta lohkaisemia palasia. Myös kivilaji voi kertoa jotain alkuperästä. Kuvan 2 siirtolohkare koostuu kvartsi-maasälpägneissistä, mikä on varsin tavallinen kivilaji Lohjan seudulla. Lohkare ei välttämättä ole kulkeutunut kovin kaukaa.
Harjun ulkoilureitti kyltin vieressä on lohkare, jossa näkyy porareikä, jota on käytetty lohkareen pienentämiseen. Tuoreessa pinnassa näkyy mustaa kiillettä – biotiittia (kuva 3).
Teksti ja kuvat: Annika Nyström