Reunamuodustuma ja pohjavesi
Huomattavia jääkauden jälkeisten sulamisvesien kerrostamia muodostumia ovat reunamuodostumat, jotka syntyivät jäätikköjokien seurauksina. Näitä ovat Suomessa mm. Salpausselät (I Ss, II Ss ja III Ss) ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Lohjanharju on osa Salpausselkä I:stä.
Reunamuodostumat syntyivät jäätikön reunan eteen rinnakkaisina deltoina tai sandureina, jotka ovat kuivalla maalla olevaa, jäätikön sulamisvesien kuljettaman hiekan tuottamaa jokisuistoalueita, tai niiden yhdistelminä, sanduri-deltoina (maaperäkartta/valokuva). Salpausselät, joista Ensimmäinen ( I SS ) ja Toinen ( II SS ) kulkevat kahtena rinnakkaisena selänteenä Etelä-Suomen poikki, ovat tällaisia kompleksireunamuodostumia. Salpausselkien proksimaaliosissa on moreenia ja usein myös suppia (harjuhautoja tai -kuoppia), kun taas distaaliosissa on pääasiassa lajittunutta ainesta, jonka paksuus voi olla useita kymmeniä metrejä.
Kun Salpausselät syntyivät 12 250—11 590 vuotta sitten, jäätikön reuna pysyi kummankin reunamuodostuman kerrostuessa paikallaan pari sataa vuotta. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi 12 250 —12 050 vuotta sitten ja Toinen Salpausselkä 11 790-11 590 vuotta sitten. Lounais-Suomeen kerrostunut Kolmas Salpausselkä ja Pielisjärven reunamuodostuma Itä- Suomessa syntyivät 11 400-11 300 vuotta sitten. Sisä-Suomen reunamuodostuma syntyi 11 000 -10 900 vuotta sitten (1).
Pohjaveden muodostuminen
Salpausselkä I, mukaan lukien lähiympäristömme täällä Neidonkeitaalla, on tärkeä pohjaveden muodostumisen kannalta, minkä voi todeta mm. Lohjan karttapalvelun pohjavesialueita kuvaavassa aineistossa (kuva 1).
Pohjavedellä tarkoitetaan maanpinnan alapuolella esiintyvää vettä, joka täyttää tyhjiä tiloja maa- ja kallioperässä. Pohjavettä muodostuu, kun sade ja muu pintavesi suotautuu maakerrosten tai kallioperän rakojen läpi. Parhaan laatuista ja runsaimmin pohjavettä muodostuu hyvin vettä läpäisevien maakerrosten alueella, kuten harjujen tai reunamuodostumien yhteydessä.
Teksti: Karitta Laitinen ja Annika Nyström
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/Pohjavesien_tila/Pohjaveden_esiintyminen
https://www.geologia.fi/2019/12/11/pohjavesi/