Ojamon Kalkkikivikaivos ja kivipuisto - Lohjan seudun yhdistys

Ojamon kalkkikivilouhos

Lohjan kalkkitehdas etsi 1920-luvun puolivälissä uutta kalkkikiviesiintymää, joka olisi lähempänä Virkkalan tehdasta kuin Tytyri. Uusi kohde löytyi Ojamolta, ja louhinta siellä aloitettiin v. 1925. Samaan aikaan työt Tytyrin avolouhoksessa keskeytettiin toistaiseksi. Kiven kuljettamiseksi Virkkalaan rakennettiin v. 1926 kapearaiteinen rautatie. Ojamolla aloitettiin maanalainen louhinta v. 1931-33. Kivi nostettiin maan pinnalle nostorataa pitkin. Kaivos suljettiin v. 1965. Kaivoskäytävät ja avolouhos ovat täyttyneet pohjavedellä, kun veden pumppaus lopetettiin. Entistä avolouhosta kutsutaan kaivoslammeksi ja se on nyt Meriturvan ja Luksian koulutuskäytössä. Alueelle on jätetty nostokonetorni muistomerkiksi. Kaivoslampi näkyy ympärillä olevilta kävelyteiltä.

Ojamon kalkkikivikaivoksen kivipuisto

Ojamon kalkkikivikaivoksen kaivoslammen kupeeseen sijoittuvan nostokoneen jäänteiden luo (kuva 1) on tuotu kiviä sieltä täältä Lohjan kaupungin työmailta (suullinen tiedonanto Pasi Mäntysalo, nyk. Pihamestarit) ja aluetta voidaan kutsua kivipuistoksi.

Kivet edustavat Etelä-Suomessa tavattavia kivilajeja, kuten tasarakeista graniittia ja raidallista gneissiä (kuva 2).

Kuva2: Vasemmalla massiivinen tasarakenteinen graniitti ja oikealla raidallista gneissiä, jossa vaaleana erottuu ohut poimuttunut graniittijuoni. Kumpikin lohkare on pyöristynyt ja lienee jäätikön kuljettama ja muovaama.

Kivien joukosta löytyy myös porfyyrista graniittia (kuva 3), missä sulasta hiljalleen on kiteytynyt graniittikiteitä ja sitten loput sulasta on kiteytynyt nopeammin hienorakeisemmaksi massaksi. Kivien rakenteesta voidaan myös aavistaa sulan liikkuneen.

Migmatiitilohkareesta (kuva 4) voidaan löytää punertavaa granaattia ja erottaa tummempia ja vaaleampia raitoja, jotka aikoinaan ovat olleet alun perin sedimenttikivestä osittain sulamalla syntynyttä magmaa.

Kuva 4: Raidallista migmatiittia, jossa näkyy granaatteja ja vaaleaa leukosomia.

Paikan päältä löytyy pitkulainen tummanpuhuva kalliopaljastuma, joka suurimmaksi osaksi muodostuu pyrokseenigneissistä (kuva 5).

Paljastumassa on melko runsaasti porareikiä, mistä tulee mieleen, että tätä kiveä kenties on voitu hyödyntää muuhunkin kuin kaivoksen kalkkikivituotantoon.

Kuva 5: Paikallinen kivilaji – pyrokseenigneissi-paljastuma.

Yhdeltä sen sivulta löytyy ohut raita kalkkikiveä (marmoria), jonka yhteydessä on myös hieman diopsidigneissiä (kuva 6).

Kuva 6: Ohut kalkkikivikerros pyrokseenigneissin ympäröimänä.

Kuva 7: Haulikairareiän sydämen kyljessä on näkyvissä punertavaa, harmahtavaa ja hieman epäpuhtaampaa kalkkikiveä. Pinta lienee jäkälöitynyt.

Teksti: Marja-Leena Nikander ja Annika Nyström

Lähde: Salonen, T. Lohjan kaivokset ja louhokset. Luento 8.10.2020.