Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Lohjan seudun yhdistys

Lohja
Navigaatio päälle/pois

Teksti: Biologi Risto Murto

Länk till svenskspråkig text

Lohjan luonnon rikkauksien tärkeimpänä tekijänä on kalkkipitoinen kallioperä ja siitä jääkauden aikana maaperään irronneet ainekset. Ne antavat hyvän ravinteikkaan kasvualustan Lohjan laajoille lehdoille ja lehtomaisille metsille. Lohja onkin tunnettu jaloista tammi-, lehmus- ja jalavametsistään, mutta ennen kaikkea lukuisista pähkinäpensaslehdoistaan. Tämä ylenpalttinen vehreys näkyy lähes kaikkialla Lohjalla liikkuessa, mutta parhaiten Karkalinniemissä ja Lohjan saaristossa.

Lohjan erikoisuutena ovat etenkin kalkkikalliot, joilla kasvaa aivan omintakeinen kasvilajisto. Puhutaan kalkinvaatija- tai suosijalajeista, joita ei tapaa muualla kuin kalkkipitoisella kallioperällä. Näiden lajien perusteella kasvitieteilijät voivat jopa tunnistaa kalkkikallion olemassaolon ilman, että kallio on edes näkyvissä. Näillä kalkkikallioilla kasvaa lukuisia uhanalaisia kasvi-, sammal- ja jäkälälajeja. Lohjn on ollut kautta historian ja nykyisinkin suosittu kasvitutkijoiden tutkimus- ja opetuskohde. Kalkkikallioiden säilyttämisessä Lohja on valtakunnallisestikin avain asemassa, sillä kaikki kalkkipitoiset luontotyypit ovat uhanalaisia. Kalkkipitoinen kallioperä on myös ollut Lohjan asuttamisen yksi merkittävä peruskivi: Sen myötä täällä toimii vieläkin kalkkikaivos.

Tytyrin avolouhos ympäristöineen on yksi Lohjan kaikkein arvokkaimmista luontokohteista. Se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi, jossa elää useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä tai harvinaisia lajeja. Alueella on hienoja kalkkivaikutteisia ketoja ja kuivia niittyjä, erikoista alvarikasvallisuutta ja boreaalista lehtomaista metää. Vieressä olevan toimivan kalkkikaivoksen takia kalkkipölyä on vuosien varrella kulkeutunut alueen puihin ja se näkyy outoina ilmiöinä puiden jäkälälajistossa. Upeat lehtipuut ovat poikkeiksellisen keltaisia haavankeltajäkälästä ja havupuiden rungoilla on valkoisia läiskiä, haavanläiskäjäkälää. Niitä voi sitten kukin itse käydä siellä ihmettelemässä ja tunnistamassa. Innokasta luontoseikkailuja kalkkiperäisen luonnon ihmeisiin.