Lausunto Retkeilyrakenteiden hoito- ja käyttösuunnitelmasta 2019-2029
Yhdistyksemme mielestä Oulun kaupungin retkeilyrakenteiden (luontopolut, reitit, laavut, lintutornit, ym.) ylläpitoon tulee varata riittävät resurssit siten, että retkeilyrakenteiden kunto paranee nykyisestä. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa tulee varautua myös retkeilypalvelujen tarpeen ja retkeilyrakenteiden käytön selvään lisääntymiseen.
Suunnitelma on erittäin tärkeä ja sisältää monia hyviä uudistuksia, joista voisi mainita esim. Letonniemen lähtöpaikan uusiminen, Rivinnokan maiden ostamisen kaupungille, jos vuokraus ei onnistu sekä se, että Isokankaan retkeilyalueesta tulee oma hoito- ja käyttösuunnitelma. Luonnossa liikkumisen, luontoharrastusten ja luontomatkailun suosio on voimakkaasti kasvamassa ja sillä on selkeitä yhteyksiä sekä ihmisten omaan hyvinvointiin että vastuullisiin ympäristöasenteisiin. Erityisesti retkeily ja kuntoilu (esim. polkujuoksu, maastopyöräily) ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Tämä näkyy nuotiopaikkojen ja polkujen kulumisena esim. Pilpasuolla ja trendi on nouseva. Oulu sai Suomen liikkuvin kunta -palkinnon 2018. Niinpä retkeilyrakenteista säästäminen on kaiken kaikkiaan lyhytnäköistä politiikkaa. Toivommekin, ettei kaupunki tekisi päätöstä olla rakentamatta seuraavaan kymmeneen vuoteen uusia retkeilyreittejä vaan olisi koko ajan kuulolla kaupunkilaisten tarpeelle. Tulisi selvittää, onko mitenkään mahdollista, että liikuntapuolelta saataisiin määrärahoja retkeilyrakenteisiin ja -polkuihin, koska yhä enemmän reittejä käytetään kuntoiluun.
Tulossa olevan erillisen Isokankaan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelman takia pidämme tärkeänä, ettei Isokankaanjärven esteettömästä kalastus- ja nuotiopaikasta päätetä nyt erikseen – vaikka sille tulisi erillisrahoitus –vaan se sisällytetään tulevaan hoito- ja käyttösuunnitelmaan tai mieluummin katsotaan sopivampi paikka esteettömälle kalastuspaikalle. Mielestämme laituri pilaa järven erämaista tunnelmaa. Lisäksi oman kokemuksemme perusteella kalastus järvessä ei ole helppoa sen mataluuden ja runsaan pohjakasvillisuuden takia: Koukkuun tarttuu lähinnä heinää ja sammalta. Olisiko parempi vaihtoehto esteettömälle kalastuspaikalle esim. ensisijaisesti Niilesjärvi tai Kalimeenlampi; tai toissijaisesti Valkeisjärvi (jossa olisi valmiina vanhoja laiturirakenteita) tai Ahmasjärvi. Niilesjärvi sopisi sen puolesta hyvin, että vieressä on Mustalammen perhokalastuspaikka.
Kangaslammen nuotiopaikka Sanginjoella puuttuu suunnitelmasta. Onko niin, ettei se kuulu Luonnonvarat ja isännöinti-tiimille? Viime talvena se oli kovasti käytössä. Ulkoilijoita käveli Sanginjoentien varresta nuotiopaikalle ja sinne hiihdettiin Loppulasta sekä Kivikkokankaalta. Toivomme Kangaslammen nuotiopaikan puukatokseen puuhuoltoa ja olemme valmiit reittien suunnitteluun Sanginjoen ulkometsän alueella.
Pilpasuon luonnonsuojelualueen parkkialueet eivät riitä ruuhka-aikoina (lähes 100 autoa syysviikonloppuina). Käsityksemme mukaan tämä johtuu osittain siitä, että lapsiperheille sopivia lyhyitä retkeilyreittejä nuotiopaikkoineen on liian vähän. Pahalammen nuotiopaikka on aivan liian kovalla kulutuksella. Puuhuolto on nykyään jo massiivista ja sen vuoksi puuvaja vaatisi ainakin korjausta ja mieluummin suurentamista sekä eristämistä märästä maasta. Pilpasuon parkkialueen laajentamistarvetta tulee seurata.
Pilpasuon ruuhkaa voidaan vähentää siten, että lapsiperheille sopivan Riistapolun kunnostaminen asetetaan etusijalle ja suunnitellaan uusia lyhyitä reittejä esim. Kalimeenlammen ympäri (lähtöpaikkana Nuutinpalo) tai muualle Isokankaan luonnonsuojelualueelle sekä Sanginjoen ulkometsän alueelle. Olemme jatkossa mielellämme mukana suunnittelemassa tällaisia ja pitempiäkin reittejä ulkometsän alueelle.
Hietasaaren puuhuoltoa ei tule lopettaa koska nuotiopaikka erittäin suosittu. Siitä olisi tärkeä tehdä ylläpitosopimus.
Oululahden koululta tulisi pyytää mielipide pitkoksista ennen kuin päätetään lopullista purkamista.
Lausunto pdf:muodossa Lausunto retkeilyrakenteiden hoito-ja käyttösuunnitelmasta